10
Yeesu Ebiberäjimige Coga Rooriye Ägyi poto cidi me
(Matayo 19:1-12; Luuka 16:18)
1 Yeesu pui cewe ne sebmalige, Yuudea probins cabu me ädige, siige Yoridana baduge ne yuurige. Bucurage biname cina cääri tabasecretnige teeme bau me, teebine jewaclomtisi, siige tabe teebibine ebiberäjimige teeme mule liiyepu.
2 Puma cita ca poto Parisea sigu biname cina seclige teebine apicetnärame. Teepi itemlisi egä, “Nää, Cotre ibi gyene rooriye te teeme coga ne ägyi?”
3 Yeesu teebibine itemlimige egä, “Moose lipu itu jijinuji weene wawename?”
4 Teepi jejisi egä, “Moose te rooriye ne conocäco ecäruji peba ne oogärame ägyi ingle poto cidi me, siige piba pui peba cama coga ne jwäätyepute.”
5 Yeesu jejemige egä, “Ingle weene ätecija cäco gemi, peei name pi Moose pui mene yoogäruji weeme tääpume.
6 Yepä agedna padare cabu Acejiyame te liba biname bine jewenimuji, tabe magebi me piiyepu rooriye me jewenimuji.
7 Pui name pi rooriye te miiji teeme mage babe bine gomala teeme coga cama atejäclmutame,
8 siige teepi neeneni cina yepä me läbitäsi. Teepi page neeneni lica gegi, teepi yepä gegi.
9 Peei name pi lui coga cama Acejiyame te rooriye ne yaatejäclmutuge, nuuja biname te gone teebibine mara me wawena.”
10 Ingwe ca Yeesu liba teeme abiberäja bägrä cama mete cabu jage, teepi cääri itemlisi ai poto cidi me.
11 Tabe jejemige egä, “Rooriye te liba teeme coga ne jwäägyuge, nuuja ne waacatuge, tabe ero mule ne jaawenuge.
12 Cuta coga te liba teeme rooriye ne jäägyuge, nuuja ne yaacatuge, tabe cuta ero mule ne jaawenuge.”
Yeesu piiyepu Bägrä Matimati
(Matayo 19:13-15; Luuka 18:15-17)
13 Biname cina bägrä bine sewadimisi Yeesu bau me tabe ime acitame teeme papa cabu me, yepä abiberäja bägrä cina teebibine jicnecimisi.
14 Yeesu liba jepänige, abiberäja bägrä cina ngena jewenisi, tabe claabe ge, siige jejemige egä, “Bägrä cina saaclege cäme bau me. Gone jiibemuye, ingle bägrä pana ätrunga cama biname bine Acejiyame te yaawadimuge.
15 Cane toraca jijenininine: laati te bägrä pana lica yaacatuge Acejiyame ne teeme mopeyame me lenajame, pui biname ne Acejiyame te äblicäco acana.”
16 Puma cita ca tabe bägrä bine jejecletnäjimige, teeme ime aacitanige teeme papa cabu me teeme miiji tääpume.
Dogwe Biname te Yeesu ne Edärige
(Matayo 19:16-30; Luuka 18:18-30)
17 Yeesu liba asatige gaabe cabu me, abyemärige, yepä biname te piba uuwamige teeme bau me, kokorare ca ääpednutige teeme opo gaabe je, itemlige egä, “Miijirage abiberäja biname, cane ngena ne miiji wawena iyeteta ireclota ne päpäname?”
18 Yeesu jejige egä, “Maane ngena name pi miijirage ca bii nainite cebine? Acejiyame taatu gyene miijirage, nuuja cina miijirage lica gemi.
19 Yoo siige, maane umle gäte Moose me ten cotre poto cidi me: ‘Gone biname ne budre me agli; sargi mule gone wawena; gone gwidape ero; walya aitneja gone; angletneja gone; mage babe bine miiji opo gaabe me acita.’ ”
20 Pui biname te Yeesu ne jejige egä, “Abiberäja biname, cane bägrä cabu ca iyeta peei cotre bine itu sicwetnanemumene.”
21 Yeesu ire acitige teeme bau me ngenecu miiji cama, siige jejige egä, “Yepä gwidape pisi nyene, maane lui ne lica ituge wawena. Äte ädi, määme iyeta gwidape bine ewademepi aletname, rarekaake ecäranemepi owecumete biname bine, siige maane cabucewe je miijimiji gwidape bine cire jepänemepi. Piba tädepi cane cama otnime.”
22 Tabe liba ai mene itecijige, teeme opo te mara opo me äbitige, siige tabe ngenecu mäpu cama ädige, ingle tabe babo dogwe biname ge.
23 Puma cita ca Yeesu ingwe gaabe me ire jetwige, teeme abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Dogwe biname bime tääpume mäpu gyene Acejiyame me biname bine waadena cabu äbäcname.”
24 Abiberäja bägrä cina mutäcäco äbitininisi teeme mene name pi. Yepä Yeesu cerämu jejemige egä, “Cäme binamewale, mäpu gyene biname bime tääpume Acejiyame me biname bine waadena cabu äbäcname.
25 Kamela tääpume mäpu birige nilo bora cabu me abacitame siige asatame, yepä baborage mäpu birige dogweyame biname te Acejiyame me waadena cabu abacita.”
26 Abiberäja bägrä cina mutäcäco ge, teepi ätemläjinisi egä, “Baa laati te piba miiji gyene iyeteta ireclota ne päpäname?”
27 Yeesu ire acitige teeme bau me, jejemige egä, “Biname cina äblicäco teemämu peei ne wawena, yepä Acejiyame te miiji gyene iyeta gwidape bine waweneca.”
28 Puma cita ca Peteru Yeesu ne jejige egä, “Cije cine lipu gemi, ingle cine iyeta gwidape bine itu saabmalemepesi maane cama otnetneja name pi.”
29 Yeesu jejemige egä, “Cane toraca mene jijenininine; laati te liba saabmaluge teeme mete ne, saabma-limuge teeme naane igane bine, ngule bine, mage babe bine, bägrä bine coo gawe bine cäme name pi piiyepu Miiji Mene name pi,
30 tabe yepä hanred gääbu tuwängle jääpänimuge mete bine, naane igane bine, ngule bine, mage bine, bägrä bine, cuta gawe bine, piiyepu peei cama biname cina teebine jäägyusi, yepä tabe ciige padare cabu cirege iyeteta ireclota ne päpäna.
31 Yepä bucurage biname lui cina page niinäce gaabe biname gemi, teepi ciige padare cabu ingwe gaabe me cire täcnäripesi; piiyepu bucurage biname lui cina page ingwe gaabe biname gemi, teepi ciige padare cabu niinäce gaabe me cire täbitipesi.”
Yeesu Cääri Mene Jiicemige Teeme Budre poto cidi me
(Matayo 20:17-19; Luuka 18:31-34)
32 Yeesu teeme abiberäja bägrä cama ädige Yerusalema me. Tabe teeme niinäce gaabe me ädige. Abiberäja bägrä cina mutäcäco ge piiyepu lui cina ingwe icwemisi, teepi wälu ge. Yeesu abiberäja bägrä bine biname bime sobe cabu ca mara me ewadimige, cääri jejemige, ngena te pa läpletnutepi teeme tääpume.
33 Tabe jejemige egä, “Siige mine biiri naclenige Yerusalema me. Cane lui Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cebine puma pagege ceera modamoda iiwäreja biname piiyepu cotre abiberäja biname bime ime cabu me. Teepi budre me pa natranepesi, siige pa näcärepesi nuuja gawe cabu ca biname bime cabu me.
34 Teepi cebine ätutena pana pa nawenepesi, mote ca pa nätyewepesi, pa nadnanepesi, budre me pa naglepesi. Yepä nesae me lui bimu cabu cane piba pa larpinantepene ireclota me.”
Yakobu Yoane naabime Ätemla
(Matayo 20:20-28)
35 Puma cita ca Yakobu naabi Yoane, Jebedayo me bägrä cina Yeesu bau me taaclige, jejäsi egä, “Abiberäja biname, cine singi gegi maane wawename, cine ngena tääpu megi singi.”
36 Yeesu äätemlige egä, “Weene singi cane ngena ne wawename weeme tääpume?”
37 Teepi jejäsi egä, “Maane liba biname bine cirege waadena, maane conocäco nicärepi cine babo äbitame siige nuuja te adnatame määme camu poto me, nuuja te määme säwäci poto me.”
38 Yepä Yeesu jaajige egä, “Weene umle lica gegi, weene ngena tääpume nätemleniye. Nää, weene miiji gegi cäme pana mäpu cabu lenajame piiyepu cäme pana budre äbitame?”
39 Teepi jejäsi egä, “Cine miiji gegi.” Yeesu jaajige egä, “Toraca gyene, weene cäme pana mäpu cabu pagege lenaja piiyepu cäme pana budre cirege äbita.
40 Yepä peei lui cäme bau lica gyene jajime, lui te cirege cäme camu poto ca piiyepu säwäci poto ca adnata. Pui puupu lui teeme tääpu memi, Acejiyame lui bime tääpume ituge amacetnäja.”
41 Nuuja ten abiberäja bägrä cina liba itecijemige Yakobu Yoane naabime mene, teepi claabe me äbitininisi.
42 Puma cita ca Yeesu iyeta abiberäja bägrä bine tesoglicmige, jejemige egä, “Weene umle gemi, egä lui cina mope biname me yaacrajuge Acejiyame umle cäco biname bime tääpume, teepi teebibine jaawenimusi teeme singi gaabe cabu otnetnejame. Piiyepu teeme modamoda biname bime conocäco pisi nyene biname bine jajime teepi ngena wawename.
43 Yepä weene apu gone läbitininuye. Weeme yepä te liba singi baborage me äbitame, tabe miiji nuuja biname bime ätityera biname me lenajame;
44 piiyepu weeme yepä te liba singi niinäce gaabe me äbita, tabe miiji weeme tääpume epu matikäli me äbita, aletnäneji biname te lipu läbituge teeme yageyame tääpume.
45 Cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane cuta lica itu tädujine biname cina cäme tääpume kaakesea wawename, ceewe, yepä cane te teeme tääpume kaakesea wawename piiyepu cäme ireclota ne ceerame daremu tääpume teebibine kälyä wawename.
Yeesu Miiji Jewenige Irecu Määsumäsu Biname ne Ngii Bartima
(Matayo 20:29-34; Luuka 18:35-43)
46 Yeesu piiyepu teeme abiberäja bägrä cina seclige Yeriko cewe me. Teepi liba puma cita ca abyemärinisi, bucurage biname cina teebibine ingwe icwemisi. Gaabe wajwa je yepä irecu määsumäsu biname ngii Bartima, Tiima me bägrä, te adnatäneji enajige, gwidape tääpume yäätineräjimuge.
47 Tabe liba itecijige, egä Yeesu Nasaretayame te näsuplingtenige, tabe piba gije abacitige ala abayame egä, “Yeesu Daawida me kaakesaare, maane cebine owecu naweni!”
48 Biname cina liga teebine jiibisi tabe bojä agime, yepä tabe cerämu baborage ala abayige egä, “Daawida me kaakesaare, maane cebine owecu naweni!”
49 Puma cita ca Yeesu gaabe cabu imyemutige, jejemige egä, “Tesogleceye teebine.” Siige teepi teebine tesoglicisi, jejisi egä, “Wälu gone! Abujängti, tabe meebine ala naasoglicige.”
50 Tabe teeme acwaba cäbletääpe ne ijarige, ädige Yeesu bau me.
51 Yeesu itemlige egä, “Maane singi cane ngena wawename määme tääpume?” Tabe jejige egä, “Babo biname, cane singi cääri irecu asatame.”
52 Yeesu jejige egä, “Äte ädi! Määme ätrunga te miiji bii naawenige meebine.” Piba taatu teeme irecu cina aasatäsi, siige tabe Yeesu ne ingwe icwige gaabe cabu.