15
Yeesu Pilato me Opo Gaabe je
(Matayo 27:1-2, 11-14; Luuka 23:1-5; Yoane 18:28-38)
1 Liba kroke sewalige, piba taatu modamoda iiwäreja biname, cotre abiberäja biname, piiyepu nuuja modamoda Israela biname, iyeta lui mutre biname, cina mene jitranisi Yeesu tääpume ngena wawename. Teepi teebine seea ca jetäyisi, Pilato bau me ecanisi.
2 Siige, tabe Yeesu ne itemlige egä, “Maane nää Israela biname bime mope biname gäte?” Tabe jejige egä, “Yoo, maane peega bii jiicite.”
3 Modamoda iiwäreja biname cina Yeesu ne bucurage gwidape poto cidi me jeitnäjisi,
4 siige Pilato Yeesu ne cääri itemlige egä, “Nää, määme nuuja daremu mene lica gyene? Egäsu maane näätecijenige, teepi lipu meebine bucurage gwidape poto cidi me naaitnäjenisi.”
5 Yepä Yeesu bojäcu enajige, daremu mene lica jewecnistige, siige Pilato cälu te jitige.
Pilato Yeesu ne Budre me Jitranige
(Matayo 27:15-26, Luuka 23:13-25; Yoane 18:39–19:16)
6 Israela biname cina liba kämäge gaabegabe äsuplengta soriyomu ne jaawenusi, Pilato piba krokeciiye mete cabu ca yaasatuge teepi lui biname tääpume birige singi.
7 Pui padare cabu puga ge krokeciiye mete cabu biname ngii Baraba. Tabe poto biname cama cubu itu jiicananepi Rooma modamoda biname bime tääpume. Teepi biname ne itu yaaglepesi budre me teeme cubu ngalebora, siige krokeciiye mete bora yaacranemepesi.
8 Siige, biname cina eclige, Pilato ne itemlisi yepä biname ne krokeciiye mete cabu ca asatame, tabe lipu jaawenuge pui padare cabu iyeta kämäge gaabegabe.
9 Pilato itemlige egä, “Nää, weene singi gemi cane Israela mope biname ne asatame weeme tääpume?”
10 Pilato umle ge, egä modamoda iiwäreja biname cina teebine Yeesu bii becärisi, ingle teepi teebine ire patre jeglisi.
11 Puma cita ca modamoda iiwäreja biname cina biname bine giri jicranimige teepi Pilato ne jajime tabe Baraba ne asatame lica Yeesu ne.
12 Siige Pilato biname bine cääri itemlimige egä, “Cije cane piba ngena jewenenine teeme tääpume weene lui ne yaainuye Israela biname bime mopeyame ca?”
13 Teepi ala abayaninisi egä, “Baarge uli cabu jääbyecresi!”
14 Pilato itemlimige egä, “Ngena name pi? Tabe ngena niiya ne itu tewenumi?” Yepä teepi baborage ala abayaninisi egä, “Baarge uli cabu jääbyecresi!”
15 Pilato singi ge biname bime ngenecu miiji me wawename, siige tabe Baraba ne sisatige krokeciiye mete cabu ca teeme tääpume. Puma cita ca tabe jejemige Yeesu ne adnaname, siige biname bine ecärimige teepi baarge uli cabu äbyecrame.
Rooma Cubu Biname cina Yeesu ne Ätutena pana Jewenanisi
(Matayo 27:27-31; Yoane 19:2-3)
16 Puma cita ca Rooma cubu biname cina Yeesu ne ecanisi Pilato me mete opo gome me, siige ala tesoglicmisi lui cina yepä sange teta cama.
17 Teepi Yeesu ne ciriyäciriyä cäbletääpe esigrisi, pägepäge seeasea ne jemlemaltisi, teeme mope cabu ecitisi krauni tääpume. Teepi ai ne ätutena pana jewenisi, egä tabe babo mope biname gyene.
18 Puma cita ca teepi jewablisi teebine, jejisi egä, “Sebore Israela biname bime mopeyame!”
19 Teepi teebine suru ca yoororanisi mope gome, mote ca ityewäjisi, siige sinäme kokorare ca ipednanemisi teebine opo gaabe me acitame.
20 Teepi teebine apu ätutena pana jewenisi, piba ciriyäciriyä cäbletääpe ne jiiremutisi, teemerage cäbletääpe esigrärisi. Puma cita ca teepi teebine ecanisi baarge uli cabu äbyecrame.
Yeesu ne Baarge Uli cabu Jibyecrisi
(Matayo 27:32-44; Luuka 23:26-43; Yoane 19:17-27)
21 Puga ge yepä rooriye ngii Simona. Tabe lui Kurene cewe biname gyene, Aleksanda Rupus naabime babe. Tabe calwacupi cewe ca tacnige, siige cubu biname cina giri jecitisi Yeesu me baarge uli ne acaname.
22 Puma cita ca teepi Yeesu ne ecanisi cewe ngii Gologota me, lui me aboclomta egä, ‘Mopekaake Cewe’.
23 Teepi teebine liga ecärisi miira traci cama alengläciteji waina niiye, yepä tabe lica enige.
24 Piba teepi teebine toto ca jibyecrisi baarge uli cabu. Siige puma cita ca teepi matimati kula cabu teeme ngii bine yoogärimisi, piba yiisabäjemisi pui kula bine umle äbitame, egä teepi lipulipu Yeesu me cäbletääpe bine abelename.
25 Peei lui krokebimu ge, teepi liba teebine baarge uli cabu jibyecrisi.
26 Yeesu me mope gome oogäräneji ge teeme budre ingle poto cidi me egä, ISRAELA BINAME BIME MOPE BINAME.
27 Teepi cuta neeneni cubucubu biname bine jääbyecrisi baarge uli cabu. Yepä lui Yeesu me camu poto ca, nuuja lui teeme säwäci poto ca.
28 Apu mule ca ai Oogäräneji mene te toraca me äbitige egä, “Teebine cubucubu biname pana jewenisi.”
29 Lui biname cina Yeesu ne isuplengäjisi, teepi jisädanisi, mope akocnäjinisi, jejisi egä, “Baa, maane age säte, iiwäreja mete ne lui te yiigarecenite, siige nesae bimu ngalebora cääri erangenite.
30 Maane määmämu miiji äbiti, baarge uli cabu ca täini.”
31 Cuta modamoda iiwäreja biname piiyepu cotre abiberäja biname cina Yeesu ne pepu jisädanisi. Teepi ajanininisi egä, “Tabe poto bine miiji jaawenanemuge, yepä tabe äblicäco teemämu miiji äbita.
32 Tabe Keriso ca lainuge, biname bine lui te niiya cabu ca birige äsecrera, piiyepu Israela biname bime mope biname ca, siige tabe täinege baarge uli cabu ca cine päpäname, cine piba jitrunge-nisi teebine.” Lui bine jääbyecrisi teeme gome, teepi cuta teebine jisädenäsi.
Yeesu me Budre
(Matayo 27:45-56; Luuka 23:44-49; Yoane 19:28-30)
33 Liba bimu duusa ge, krokeciiye te cewe ne iyeta icwabige nesae awa cama.
34 Mämle bimu me Yeesu babo tagepogogo ca ala abayige egä, “Eeli, Eeli lama sabatani,” peei lui egä, “Cäme Acejiyame, cäme Acejiyame, maane ngeno me cebine nägyite?”
35 Poto lui cina aclajuteji icrajige teeme gome, jitecijisi, jiicisi egä, “Itecijinege, tabe Eliya ne ala tesoglecenige.”
36 Puma cita ca yepä te tuuwamige, waarpopale pana gwidape ne caapocapo waina niiye cabu yiiglenutige, suru ca jigadige, isinglantige Yeesu me tage cabu me, jiicige egä, “Mine jääpänesi, Eliya liba tädenige teebine ätrungentame.”
37 Piba Yeesu baborage tagepogogo ca ala abayige, siige budre äbitige.
38 Iiwäreja mete cabu lui baborage cäbletääpe adadnäneji ge, äderärige cabu ca ngälu gawe me.
39 Cubu biname bime mope biname, lui te aclajuteji enajige Yeesu me opo gaabe, liba jepänige tabe lipu budre äbitige, tabe jiicige egä, “Toraca, ai biname lui Acejiyame me Bägrä gyene.”
40 Magebi puga ge cudecewe ca ire. Teeme yepä lui Mariya Magadala cewe magebi tage, nuuja lui Mariya tage lui iganerage Yakobu piiyepu Yoose naabime mage, yepä lui Salome tage.
41 Teepi Yeesu cama jage, tabe liba Galilaya je waatnetnäjuge, teebine yäätityeräjusi. Cuta poto cerämu magebi puga ge, lui cina saaclepi Yeesu cama Yerusalema me.
Yeesu ne Gape cabu Ecitisi
(Matayo 27:57-61; Luuka 23:50-56; Yoane 19:38-42)
42-43 Mämleteca liba mameta ge, Yoosepa Arimatea cewe biname te tatyaramtige. Tabe yepä miijirage mutre biname ge, lui te padare ne jewagrijige Acejiyame te biname bine waadename. Ingle peei lui Fraide ge, Sabade bimu me amacetnäja bimu ge, tabe tii ecanige, Pilato bau me ädige Yeesu me budrekaake tääpume.
44 Pilato cälu te jitige ätecijame, egä Yeesu uja budre bäbitige. Tabe jejige ala asoglecame cubu mope biname ne, siige itemlige egä, “Yeesu nää uja budre bäbitige.”
45 Tabe liba umle äbitige cubu mope biname bau ca, egä Yeesu budre ge, tabe Yoosepa ne jejige teeme budrekaake ne acatame.
46 Puma cita ca Yoosepa ädige, bulubulu cäbletääpe ne jeletnige, Yeesu ne sitru-ngamtige, cäbletääpe ca tope etnige, siige gape cabu me ecitige, lui gape ne ituge uurana baborage kula ngalebora. Piba tabe baborage kula ne epetrengäjige gape grana armime.
47 Mariya Magadala cewe magebi piiyepu Mariya Yoose me mage teepi jepänäsi, tabe Yeesu ne luma ecitige.