14
Gläämu Jecijemige Yeesu ne Aglime
(Matayo 26:1-5; Luuka 22:1-2; Yoane 11:45-53)
1 Neeneni bimu ingwe gaabe ca biname cina äsuplengta trii ne jewenisi piiyepu uutneca cäco buluduu bine erwäjanemisi seben bimu ngalebora ngene apecname, teeme saarewale bine liba sisemujisi Aikupito ca. Pui padare cabu modamoda iiwäreja biname piiyepu cotre abiberäja biname cina gläämu jecijemige Yeesu ne lipulipu ogä oomlaname siige budre me aglime.
2 Teepi jiicisi egä, “Mine äblicäco teebine oomlana trii biname bime irewale, cije teepi cubu jaagednusi mine cama.”
Magebi te Yeesu ne Oil ca Eganige Betaniya Cewe je
(Matayo 26:6-13; Yoane 12:1-8)
3 Pui padare cabu Yeesu Simona me mete cabu jage Betaniya je. Simona lui lepera pita cama ge niinäce. Yeesu deedei liba äbitige, yepä magebi te tabacitige alabasta kula karpu cama. Karpu ngalebora puga ge miijirage lengo nardus oil, lui ne baborage daremu ca jaaletnusi. Tabe karpu ne etebicige, oil ne epadurige Yeesu me mope cabu.
4 Poto biname cina claabe me äbitininisi, ajanininisi egä, “Niiyarage gyene ai oil ne pepu papa apadura.
5 Miiji cire yaacanejisi aletname trii hanred rarekaake ca, siige pui rarekaake owecumete biname bine cire yääcäremejisi.” Siige teepi teebine ujäclisi.
6 Yepä Yeesu jejemige egä, “Obmaleye teebine. Weene ngeno me ngenecu mäpu me joweneniye? Tabe miijirage mule ne bii jewenige cäme tääpume.
7 Iyeta padare cabu owecumete biname cina weene cama yaacrajimuge, siige weene miiji gemi teebibine ätityerame weene lui padare cabu singi, yepä cane weene cama lica pagege iyeta padare cabu lenaja.
8 Peei name pi miiji gyene, egä tabe jewenige, tabe lui mule ne ibibi ge wawena. Tabe cäme tääpe ne niinäce gaabe me bii beganige gape me acitame.
9 Cane toraca mene jijenininine, biname cina luma Miiji Mene ne yaacenanusi ai gawecewe cabu ta, teepi cirege jajanena ai magebi me ngene apecna tääpume, tabe ngena ne bii jewenige cäme tääpume.”
Yuuda Mene Jewenige Yeesu ne Awabame Budre tääpume
(Matayo 26:14-16; Luuka 22:3-6)
10 Yeesu me twelb abiberäja bägrä bime yepä te ngii Yuuda Isakariyota ädige modamoda iiwäreja biname bime bau me, jejemige tabe Yeesu ne awabame agli tääpume.
11 Teepi liba itecijemige, teepi gege ecisi, siige jejisi Yuuda ne teebine daremu ceerame. Puma cita ca tabe miiji gaabe ne jirngige Yeesu ne awabame teeme budre tääpume.
Yeesu Teeme Abiberäja Bägrä cama Äsuplengta Deedei Erwige
(Matayo 26:17-25; Luuka 22:7-14, 21-23; Yoane 13:21-30)
12 Trii padare puga ge Israela biname cina liba uutneca cäco buluduu bine yäärwäjimusi. Pui padare me niinäce bimu cabu, teepi liba maamoi bine yaaglecimusi äsuplengta deedei tääpume, Yeesu me abiberäja bägrä cina teebine itemlisi egä, “Maane singi luma mäte cine äsuplengta deedei ne amacetnäjame määme tääpume?”
13 Tabe teeme neeneni abiberäja bägrä bine apu mene cama jäätyepige egä, “Weene iclege babo cewe me. Weene puma opopa eyeniye rooriye cama, lui te niiye karpu ne secanenige,
14 siige teebine ingwe icwepeye tabe lui mete cabu abacitenige. Jejepeye mete yageyame ne egä, ‘Abiberäja biname te singi umle äbitame, egä lese nyene puupu, tabe luma teeme abiberäja bägrä cama äsuplengta deedei äbitenige?’
15 Tabe weebibine jiwabenige baborage cabu puupu ne. Pui puupu cabu piti nemi iyeta gwidape, siige puma emacetnäjepeye deedei mime tääpume.”
16 Abiberäja bägrä cina abyemeräsi, aaclige babo cewe me, jepänemäsi iyeta gwidape Yeesu me mene ibi. Teepi äsuplengta deedei puma emacetnäjäsi.
17 Liba mämleteca ge, Yeesu atyaramtige teeme twelb abiberäja bägrä cama pui mete cabu me.
18 Teepi liba deedei äbitininisi, Yeesu jejemige egä, “Cane toraca mene jijenininine, weeme yepä lui te deedei äbitenige cane cama, cebine budre me pa nawabepi.”
19 Teepi ngenecu mäpu me äbitininisi, siige yepäyepä jejananisi egä, “Yageyame, cane lica.”
20 Yeesu jejemige egä, “Ai lui weene twelb bime yepä gyene, lui te buluduu ne yiiglenutenige cane cama disi cabu.
21 Cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, budre pa läbitepene, Oogäräneji mene te lipu jiicenige cäme poto cidi me. Yepä oge yene pui biname, cebine lui te nawabenige budre tääpume. Teeme tääpume miiji cirege tabe liba lica cire laplimleji.”
Yeesu Teeme Abiberäja Bägrä cama Aareto ne Erwige
(Matayo 26:26-30; Luuka 22:15-20; 1 Korinito 1:23-25)
22 Teepi liba deedei erwäjisi, Yeesu piba buluduu ne ecatige, Acejiyame ne eso ecärige, itrecige, abiberäja bägrä bine ecärimige, jejemige egä, “Ecateye. Ai lui cäme tääpe gyene.”
23 Tabe cuta kwäye ne waina niiye cama ecatige, Acejiyame ne eso ecärige, ecärimige teebibine, siige teepi iyeta pui kwäye cabu ca enisi.
24 Yeesu jejemige egä, “Ai lui cäme uudi gyene, lui te mameta gyene apira bucurage biname bime tääpume piiyepu lui te klaje jecnenige Acejiyame lui kirece mene ituge jaji biname bine niiya cabu ca äsecrerame.
25 Cane toraca mene jijenininine, cane cääri waina niiye lica cirege nani ngälu pui padare cabu, cane liba kirece waina niiye cire yaanepene Acejiyame me puupu cabu cabucewe je.”
26 Puma cita ca teepi uupera ne etangisi, siige äsige, eclige Olibi Uli Podo cabu me.
Yeesu piiyepu Peteru
(Matayo 26:31-35; Luuka 22:31-34; Yoane 13:36-38)
27 Yeesu abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Weene page iyeta cebine nabmaleniye, uucratnininiye, ingle mene oogäräneji gyene cäme poto cidi me egä, ‘Acejiyame te maamoi ire atwi biname ne budre me cire yaaglepi, siige maamoi cina maramara cire yaaplidnärepesi.’
28 Yepä cane liba budre cabu ca pa larpinantepene, cane piba weeme niinäce gaabe me Galilaya me pa lädepene.”
29 Peteru Yeesu ne jejige egä, “Ngänu gyene liba iyeta poto cina meebine abmala, cane licarage naabmalenine meebine.”
30 Yeesu jejige egä, “Cane toraca naajenine, airage ciiye cabu maane cebine niinäce nesae gääbu nainenite, piba paulo te neeneni manu ala sengenenige.”
31 Peteru kokre cama jejige egä, “Ngänu gyene teepi cebine maane cama budre me agli, yepä cane licarage naainenine meebine.” Iyeta abiberäja bägrä cina cuta yepä mene jejanisi.
Yeesu Irecu Ätumutige Getesemane je
(Matayo 26:36-46; Luuka 22:39-46)
32 Teepi eclige cewe ngii Getesemane me. Yeesu abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Weene ama adnatärineye, cane lädene irecu ätumutame.
33 Tabe Peteru Yakobu Yoane naabibine aacanänige teta cama. Yeesu babo ngenecu mäpu me äbitige piiyepu wälu te joomlige,
34 siige tabe jääjänige egä, “Ai baborage ngenecu mäpu te cebine budre pana nawenenige. Weene ama ireclota sinäjänege, cebine nawagrijeye.”
35 Puma cita ca tabe matikäli padare abotäntige, oweowe ajarige gawe cabu me, irecu ätumutige, egä liba miiji gyene ai mäpu padare te teebine äsuplengtame.
36 Tabe apu jiicige egä, “Cäme Babe, maane miiji gäte iyeta gwidape bine wawenecame. Maane ai mäpu ne cäme bau ca iyeblingti. Yepä gone cäme singi ne jaawenute, määme singi ne jewenepi.”
37 Puma cita ca tabe tacnenutige, abiberäja bägrä bine ute cabu täädäränige. Tabe Peteru ne jejige egä, “Simona, maane nää ute gäte? Maane nää äblicäco gäte ireclota lenaja matikäli padare?
38 Weene ireclota inajänege piiyepu irecu ätumutäneye, piba apicetnära padare cabu weene lica itrametnenänige. Weeme seemo cina singi gemi cäme singi ne wawename, yepä weeme tääpe cina kokre cäco gemi.”
39 Tabe cuta cääri acnenutige, pepu pana mene ca irecu ätumutige niinäce liiyepu.
40 Tabe liba tacnenutige, cuta ute cabu cääri teebibine täädäränige, ingle teeme irecu mäpurage ge. Teepi liba alotneränisi, teepi umle lica ge teebine ngena mene jajime.
41 Yeesu nesae me abotäntige irecu ätumutame, siige tabe liba tacnenutige, abiberäja bägrä bine jääjänige egä, “Weene ute camu gämi, ngene oocenäniye. Siige, padare te bii tatyaramtige. Cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cebine mameta gyene ceera conocono biname bime ime cabu me.
42 Arpineräneye, biiri wääjene. Lui biname te cebine nawabenige budre me aglime, tabe mameta gyene.”
Yeesu ne Joomlisi
(Matayo 26:47-56; Luuka 22:47-53; Yoane 18:3-12)
43 Yeesu liba camu mene iicema cabu jage, Yuuda teeme twelb abiberäja bägrä bime yepä te piba tatyaramtige. Teta cama biname cina seclige cubu turikä piiyepu gabagaba cama. Modamoda iiwäreja biname, cotre abiberäja biname piiyepu poto Israela modamoda biname cina jityepimisi teebibine.
44 Yeesu ne budre me awabayame biname te cewecu ne bii becitige pui biname bime tääpume egä, “Cane lui biname ne jetecnenine, peese nyene weene lui tääpume singi gemi. Joomlepeye, weeme ire atwi ngalebora ecanepeye.”
45 Yuuda liba tatyaramtige, tabe piba conocäco ädige Yeesu bau me, jejige egä, “Abiberäja biname,” siige jetecnige teebine.
46 Biname cina piba Yeesu ne kokre cama joomlisi.
47 Lui cina aclajuteji puga icrajige, teeme yepä te cubu turikä ne sisatige, yoororige, siige yepä biname me tablame ne iyeta jeläcnutige. Pui lui iiwäreja mope biname me kaakesea bägrä ge.
48 Yeesu biname bine jejemige egä, “Weene naaclige cubu turikä piiyepu gabagaba cama cebine oomlaname epu pana, egä cane cubucubu biname gäne.
49 Iyeta bimu gaabegabe cane weene cama ge, iiwäreja mete cabu yaabiberäjimune, weene piba cebine lica noomluye. Apu gyene, ingle lui mene oogäräneji gyene cäme poto cidi me, miiji toraca me äbita.”
50 Puma cita ca iyeta abiberäja bägrä cina teebine ebmalisi, siige uucratnige.
51 Yepä mamye biname te Yeesu ne ingwe icwige. Tabe yepä taatu cäbletääpe ca asigräneji ge. Biname cina liga teebine joomli-si,
52 tabe cäbletääpe ne sebmalige, siige cuutacuta uucrige.
Yeesu Israela Mutre Biname bime Opo Gaabe je
(Matayo 26:57-68; Luuka 22:54-55, 63-71; Yoane 18:13-14, 19-24)
53 Yeesu ne ecanisi iiwäreja mope biname me mete me, liiyeme iyeta modamoda iiwäreja biname, cotre abiberäja biname piiyepu nuuja Israela modamoda biname cina abasecretnuji.
54 Peteru seeji cude padare ca Yeesu ne ingwe icwige, siige abacitige iiwäreja mope biname me mete caale bora me. Tabe puga adnatige awamuta biname bime cama, gäbu jemajige uliobo gome.
55 Modamoda iiwäreja biname piiyepu iyeta mutre biname teepi biname bine jirngemisi Yeesu ne aitnejame budre me agli tääpume, yepä teepi nuuja ne lica jepänisi.
56 Bucurage biname cina puu Yeesu ne walya jeitnäjisi, yepä teeme mene yepä lica ge.
57 Piba poto biname cina abujengäjige, walya jeitnäjisi egä,
58 “Cine jitecijisi tabe iicana je egä, ‘Cane ai iiwäreja mete ne yiigarecenine, biname cina lui ne erangujisi, piba nesae bimu cama cääri cuta pa yaarangepene nuuja ne, lui biname biji arangäneji mete lica ge.’ ”
59 Yepä ai biname bime mene cuta yepä ibi lica gemi.
60 Iiwäreja mope biname te biname bime opo gaabe abujängtige, Yeesu ne itemlige egä, “Baa, määme nuuja daremu mene lica gyene, teepi lipu meebine naitnäjenisi.”
61 Yepä tabe bojäcu enajige. Iiwäreja mope biname te cääri itemlige egä, “Nää, maane Keriso säte, biname bine niiya cabu ca lui te isecrärenenemite, cine lui me ngii ne yaawepyeräjusi, teeme Bägrä?”
62 Yeesu jejige egä, “Yoo, cane säne. Cuta weene cebine pagege päpäna, Acejiyame bau ca lui te tädujine biname me äbitujine, kokre Acejiyame me camu poto ca adnatäneji piiyepu carbe cabu äina gawe me.”
63 Iiwäreja mope biname te teeme cäbletääpe ne idericige awabame, egä tabe Yeesu ne panyamete jepänige, siige jiicige egä, “Mine nuuja singi lica gemi cerämu poto biname cina teebine aitnejame,
64 ingle weene bii bitecijinige, tabe lipu Acejiyame me ngii ne sabe bii jewenige, teeme bägrä ca lipu bainige. Weene lipu ngene jotwanininiye teeme poto cidi me?” Teepi iyeta jiicisi egä, “Teeme niiya pisi nyene, pui name pi teebine miiji budre me agli.”
65 Piba teeme poto cina gije abacitinisi teebine mote ca ätyewame. Teepi cäbletääpe ca teeme opo icwabisi, yoororisi, jejisi egä, “Nijini, laati te noororige?” Awamuta biname cina cuta teebine yoororisi.
Peteru Yeesu ne Jeinige
(Matayo 26:69-75; Luuka 22:56-62; Yoane 18:15-18, 25-27)
66 Peteru liba puga ge pui mete puutucu je, iiwäreja mope biname me kaakesea ngulebägrä te toclige,
67 teebine jepänige gäbu amaja je uliobo gome. Tabe cängena ire acitige teeme bau me, jejige egä, “Maane cuta totnetnäjumete Yeesu Nasareta biname cama.”
68 Yepä tabe ainige, jojige egä, “Cane umle lica gäne maane ngena poto cidi me jiicenite.” Tabe puma cita ca awetäntige, ädige caale grana wajwa me, siige paulo te ala sengenige.
69 Pui kaakesea ngulebägrä te cuta cääri jepänige teebine, jejemige lui biname cina puga aclajuteji icrajige egä, “Ai biname lui teeme yepä gyene.”
70 Yepä Peteru cääri ainige. Matikäli padare ingwe ca lui cina aclajuteji puga ge Peteru ne jejisi egä, “Toraca gyene, maane teeme yepä gäte, ingle maane Galilaya biname gäte.”
71 Peteru jejemige, “Cane Acejiyame me ngii cabu jijenininine, egä cane umle lica gäne pui biname, weene lui poto cidi me jiicenenemiye.”
72 Piba taatu paulo te neeneni me ala sengenige. Peteru ngene jotwige, Yeesu lipu teebine jejige egä, “Maane cebine niinäce nesae gääbu nainenite, piba paulo te neeneni manu ala sengenenige.” Siige tabe ele jiplecmalige.