2
YOOZZA LIJITUMA PJALZÑIQUI
Jakzilta z̈oñit tsjii uj paachi z̈oñz̈quiztan “Yooz nii casticla” cjican chiic̈haja, jalla nii z̈oñiqui ana niz̈ta ujpacha paaz waquizic̈ha. Jalla niz̈ta ujpacha paaquiz̈ niiqui, persun casticu chiic̈ha. Niz̈aza Yooz yujcquiziqui anaz̈ razunchiz cjesac̈ha niiz̈ persun paata ujquiztan. Yoozqui uj paañinaca lijituma pjalznaquic̈ha, casticzjapa. Jalla nii uc̈hum zizza. Jequit yekja uj paañi z̈oñz̈ quintra chiic̈haja, niz̈aza niz̈ta ujzakaz persuna paac̈haja, jalla niiqui anapanz̈ atipasac̈ha Yoozquiztan. Panz̈ castictazakaz cjequic̈ha. Uj paaz̈cu, anapan pinsa, “Ana Yooziz̈ casticta cjeeka” cjican. Jalla niz̈ta pinsiñi z̈oñinacaqui Yooz puntu ana zuma intintic̈ha. Yoozqui ancha zumac̈ha, niz̈aza tsjan juc'anti okzñi kuzzizza, niz̈aza tsjan juc'anti pasinsis kuzzizza. Jalla nii werar razunac̈ha. Pero jalla niz̈ta kuzziz cjen, Yoozqui z̈oñinacz̈quiz persun uj sint'iskatz pecc̈ha. Nuz̈ sint'iskatz̈cu ujnaca paazqui eca. Jalla nuz̈ pecc̈ha Yoozqui. Jalla nii zizza anc̈huc, ¿ana jaa? Anc̈hucqui ana persun uj sint'iñiz̈ cjen, niz̈aza chojru kuzziz cjen, juc'anti castictaz̈ cjequic̈ha Yooziz̈ ultimu pjalz tjuñquiziqui. Jalla nii tjuñquiziqui Yoozqui z̈oñinacz̈ paata ujnaca tjeeznaquic̈ha; nekztan ultimuz̈ casticaquic̈ha. Jalla nii tjuñquiziqui Yoozqui tjapa z̈oñinaca pjalznaquic̈ha ninacaz̈ paatiquiztan jama. Jequit pasinsis kuzziz zuma kamañchiz kamc̈haja, jalla ninacaqui Yooztan wiñaya kamaquic̈ha. Jalla nii zuma kamñinacaqui Yooziz̈ tjaata honorchiz cjis pecc̈ha, niz̈aza Yooziz̈ rispitta cjis pecc̈ha, niz̈aza Yooztan wiñaya kamz pecc̈ha. Pero yekjapanacaqui persun kuzcamakaz kamz pecc̈ha, werar Yooz kamaña anaz̈ pecc̈ha. Anawalinacz̈ mantuquizpanz̈ z̈ejlc̈ha. Jalla ninacz̈ quintra Yoozqui juc'anti z̈awjz̈cu casticaquic̈ha. Tjapa anawali paañinacz̈tami sufris z̈elaquic̈ha, niz̈aza wali llaqui z̈elaquic̈ha. Anawali paañi judío z̈oñinacaqui juc'anti sufraquic̈ha. Pero tjapa anawali paañi z̈oñinacaqui zakaz sufraquic̈ha, infiernuquinaqui. 10 Tjapa zuma kamñinacazti Yooziz̈ tjaata honorchiz cjequic̈ha, niz̈aza Yooziz̈ rispittaz̈ cjequic̈ha, niz̈aza llan kuzziz cuntintu cjequic̈ha. Nii zuma kamñi judío z̈oñinacaqui juc'ant waliz̈ cjequic̈ha. Pero tjapa zuma kamñi z̈oñinacaqui zakaz waliz̈ cjequic̈ha, arajpachquinaqui.
11 Yoozqui z̈oñinaca ana illillz̈cu lijituma pjalznaquic̈ha. 12 Yekjapanacaqui Moisés lii ana zizza. Jalla niz̈tiquiztan Yoozqui nii lii jaru ana casticaquic̈ha; persun uj paatiquiztanjama casticaquic̈ha. Yekjapanacaqui Moisés lii zizza. Jalla niz̈tiquiztan Yoozqui nii lii ana cumplitiquiztan jama casticaquic̈ha. 13 Jakzilta z̈oñinacat Moisés lii nonz̈cu, ana nii lii jaru kamc̈haja, jalla niiqui Yooz yujcquiziqui tira ujchizza. Pero jakzilta z̈oñinacat Moisés lii cazzaja, jalla niiqui Yooz yujcquiziqui ana ujchizza. 14 Ana judío z̈oñinacaqui Moisés lii ana zizza. Jalla nuz̈ ana zizcumi, ninacpacha persun kuzquiz zuma paaz zint'asac̈ha, jaknuz̈t Moisés lii zuma paaz mantic̈haja, jalla nuz̈. Nekztan nii kuzquiz zint'ita jaru zuma kamcan, ninacz̈taqui liiz̈takazza nii kuzquiz zint'itaqui. 15 Jalla nuz̈ zuma kamcan kjanapacha tjeez̈a, Yoozqui ninacz̈ kuzquizpacha niiz̈ mantitanaca zizkatcha, nii. Nii Yooziz̈ zizkattacama ana kamtiquiztan casticta cjequic̈ha. Niz̈aza nii zizkattacama kamchiz̈laja, nekztan ana casticta cjequic̈ha. Yooz pjalz tjuñquiziqui ninacaz̈ kamtanacquiztan jama pjaltaz̈ cjequic̈ha. 16 Yoozqui Jesucristuz̈quiz z̈oñinaca pjalzkataquic̈ha, chjojzaka paatiquiztanami, niz̈aza pinsitaquiztanami. Wejrqui niipan chiichinc̈ha liwriiñi Yooz puntu parlican.
JUDIO Z̈OÑINACAQUI MOISES LIICHIZZA
17 Yekjap anc̈hucaquiztan judío z̈oñinacc̈hucc̈ha. Anc̈hucqui Moisés liichiz cjen “Walikaztc̈ha wejrqui” cjiñc̈hucc̈ha. Niz̈aza mitarazi kuzziz cjiñc̈hucc̈ha, “Werar Yoozza wejt Yoozqui”, cjicanaqui. 18 Anc̈hucqui jaknuz̈t Yooz munc̈haja, jalla nii zizza. Anc̈hucqui Moisés lii tjaajintaz̈ cjen Yooz zuma kamaña panz̈ zizza. 19 Yooz puntu ana zizñi z̈oñinaca z̈elan, anc̈hucqui cjic̈ha, “Nii zuraz̈takaz z̈oñinacz̈quiz tjaajznasak” cjican. Niz̈aza ana wal zumchiquiztakaz kamñi z̈oñinaca z̈elan, anc̈hucqui cjic̈ha, “Nii ana wal kamñi z̈oñinacz̈quiz Yooz zuma kamaña tjaajznasak” kaz̈ cjic̈ha; “Werjtc̈ha ninacz̈taqui kjanaz̈takaz” cjican. 20 Niz̈aza anc̈hucqui cjic̈ha: “Zumzu kamñi z̈oñinacz̈quiz Yooz kamaña sok'o tjaajznasak, ana tsjii kjutñi kamajo”, kaz̈ cjic̈ha. Niz̈aza anc̈hucqui cjic̈ha: “Yooz puntu koloculla zizñi z̈oñinacz̈quiz tjaajznasak”, kaz̈ cjic̈ha. Yooz puntu razunanacaqui Moisés liiquiz kjana z̈ejlc̈ha. Jakziltat Moisés lii zuma zizaja, niiqui Yooz puntuquiztan zuma zizñi zizñi cjequic̈ha. 21 Jaziqui anc̈hucqui yekjz̈quiz tjaajznasaz̈ niiqui, ¿kjaz̈tiquiztan amiz̈ tjaajinta jaru ana kamjo? Niz̈aza yekjap anc̈hucaquiztan chiiz̈iniñc̈hucc̈ha, tuz̈ cjican: “Anac̈ha tjañi zaazqui”. Jalla nuz̈ chiiz̈cu, ¿kjaz̈tiquiztan anc̈hucpacha tjañi zaajo? 22 Niz̈aza anc̈hucqui cjiñc̈hucc̈ha; “Anac̈ha adulteriuquiz ojklayzqui”. Jalla nuz̈ chiiz̈cu, ¿kjaz̈tiquiztan anc̈hucpacha adulteriuquiz ojklayjo? Anc̈hucqui z̈oñiz̈ paata yooznaca chjaawjc̈ha. Jaziqui, ¿kjaz̈tiquiztan anc̈hucqui timplu cusasanaca cjiz̈jo? 23 Anc̈hucqui mit kuzziz cjiñc̈hucc̈ha: “Wejrnacqui Moisés liichiztc̈ha”. Jalla nuz̈ chiiz̈cu, ¿kjaz̈tiquiztan anc̈hucqui nii lii ana cazjo? Anc̈hucqui niz̈ta ana cazziz̈ cjen Yoozquiz ana rispitc̈ha. 24 Cjijrta Yooz takuqui razunapanz̈ chiic̈ha. Yooz takuqui tuz̈ cjic̈ha: “Anc̈hucaz̈ uj paachiz̈ cjen yekja wajtchiz z̈oñinacaqui ultim werar Yooz quintraz̈ chiic̈ha”.
25 Tsjii chiiz̈inuc̈ha. Anc̈huc judío jilanacaqui Moisés lii jaru janchiquiz chimputa cjissinc̈hucc̈ha. Moisés lii jaru kamchiz̈ cjec̈haj niiqui, anc̈hucz̈taqui nii chimputa walc̈ha. Pero Moisés lii jaru ana kamchiz̈ cjec̈haj niiqui, nii chimputaqui anaz̈ walc̈ha. 26 Jaziqui tsjii ana chimputa z̈oñiqui Moisés lii jaru kamchi cjec̈haja, jalla niiqui Yooz yujcquiziqui chimputaz̈takaz cjequic̈ha, niiz̈ janchiquiz ana chimputa cjenami. 27 Niz̈aza jakzilta ana chimputa z̈oñit Moisés lii jaru kamchi cjec̈haja, jalla niiqui anc̈huca uj tjeez̈a. Anc̈hucqui chimputaz̈ cjenami niz̈aza Moisés cjijrta liichiz cjenami, jalla nii lii ana cazza. 28 Jakziltat juntuñkaz lii jaru paac̈haja, jalla niiqui anac̈ha ultimu Yooz maatiqui. Niz̈aza jakziltat janchiquiz alaja chimputa cjec̈haja, jalla niiqui anac̈ha ultimu Yooz maatiqui. 29 Pero jakziltat tjapa kuztan Yooz kuzcama kamc̈haja, jalla niic̈ha ultimu Yooz maatiqui. Niz̈aza niiqui persun kuzquiz ultimu Yooziz̈ chimputac̈ha. Tsjii cjijrta lii jaru juntuñkaz kamz anac̈ha chekanaqui. Z̈oñz̈ kuzquiztanc̈ha kamz chekanaqui, lijituma Yoozquin kuzziz, uz̈ ana lijituma Yoozquin kuzziz, nii. Jalla niz̈ta lijitum kuzziz z̈oñiqui Yooziz̈ tjaata honorchizza. Z̈oñiz̈ tjaata honora anaz̈ importic̈ha.