7
No juzguen a otros
(Lc. 6.37‑38, 41‑42)
’Mach a päpä' äle' que a lot mach u che tu toja, uc'a mach älbintiquet täcä que ane mach a che tu toja. Uc'a ca' chich a cherben a lot, che' chich a xe tä cherbinte täcä. Ca' chich a p'isän cua' chichca a wäc'ben a lot, che' chich a xe tä p'isbinte täcä. ¿Cua' uc'a a wäle' que mach utz cua' u chen a lot jinq'uin mäx tz'ita' u säte'ba, y ane mach a wäc'be aba cuenta que ayan a noj q'uenel tanä? Es ca' a wälä ya'an yoc p'i' p'os tan u jut y noj gran te' tan a jut aneba. Mach u ch'ä a wäle': “Cä lot, la'ix cä pa'säbenet ni p'os tan a jut” si aneba ya'an noj gran te' tan a jut. ¡Ane ajsusuccheriajet! Pa'sen najtäcä ni noj te' ya'an tan a jutba, uc'a u ch'e' a chänen tuba a pa'säben ni p'os tan u jut a lot.
’Jini que ch'u'ul chere uc'a Diosba, mach a wäc'ben ni gente ajmalujle ca' a wälä wichu'jobba, mach xic u jule' ubajob ta'wac'ola. Jini tä' choj u valor que u te tu c'äb Diosba, mach a wäc'ben ni gente ca' a wälä chitamobba, mach me'ixto xic u xac'äjteq'ue'.
Pedir, buscar y tocar a la puerta
(Lc. 11.9‑13; 6.31)
’C'atbenla Dios t'oc c'änti'ya cua' chichca jini, y a xe chich tä äc'bintela. Sacänla jini u yäq'ue' Diosba, y a xe chich a pojlenla. Pecänla Dios y u xe chich u yubin a t'anla y u yäc'benetla lo que c'änä ac'ala. Uc'a upete machcatac u c'atän, u yäc'binte chich. Machcatac u sacän, u pojlen chich. Machcatac u pecän, u xe chich tä ubcan u t'an y u yäc'binte lo que c'änä uc'a.
’Caba winic de anelaba, si a wajlo' u c'atbenet waj, ¿a xe quira a wäc'ben ump'e ji'tun? 10 Si u c'atbenet untu u pa' buch', ¿a xe quira a wäc'ben untz'it chan? 11 Anelaba, que ajcherajtanäjetla, si a paq'uin äc'benla a bijch'oc cua' chichca utz, ¿mach quira cä Papla tä cielo täcä más u xe u yäc'ben cua' chichca utz machca chichca u c'atben?
12 ’Bada jiq'uin, ca' chich a wo que a lot u chen upete tu toja t'oc ane, che' chich täcä c'änä a chen t'oc unejob. Ca' jini chich u ye'benonla cä chenla ni ley taj Moisés y ni u tz'ibi ajt'anob ta Diosba.
La puerta angosta
(Lc. 13.24)
13-14 ’Ya'an chatz'it bij. Untz'it bij u bisanonla tä cielo y untz'itba u bisanonla tä sätiba. Ochenla bajca p'i' u tan ni ochibaba. P'i' u tan ni ochiba y p'i' u tan täcä ni bij que u bisan untu bajca u ch'e' paq'uin cuxlec untu, y mäx tz'ita' machcatac u ch'e' ni bij jini. Uc'a noj u tan ni ochiba y noj u tan täcä ni bij que u bisan untu tä sätibaba, y q'uen machcatac u ch'e' ni bij jini.
El árbol se conoce por su fruto
(Mt. 12.33‑37; Lc. 6.43‑44)
15 ’Iran que mach u sucpecänetla jini ajt'anob que u te u päpä' ye'e' cua' chichca t'an que mach jin ta Diosba. Unejobba u xe tä te bajca anetla ca' a wälä tä' utz u c'ajalin t'oc anela ca' u mansu'an oveja, pero tan u pixanobba tä' cäräxjob ca' ajlobo. 16 T'oc lo que u chenobba, a xe a wina'tanla caxcatac une. Ca' chich ni uva mach utuq'uinti tuyac'o te' chäcch'ix, che' chich täcä u jut tzajäla u c'aba' higoba mach utuq'uinti tuyac'o bäläna. 17 Ca' jini täcä upete ni te' utzba, utz chich u jut u chen. Ni te' mach utzba, mach utz u jut u chen. 18 Untec te' utzba mach u ch'ä u yäq'ue' u jut que mach utz. Untec te' mach utzba mach u ch'ä u yäq'ue' u jut utz. 19 Upete te' que mach u yäc'ä u jut utzba, u tzepcan une y u julcan tan c'ac' tä pule. 20 Jin uc'a cälbenetla que uc'a lo que u chenobba a xe a wina'tanla caxcatac une.
No todos entrarán en el reino de los cielos
(Lc. 13.25‑27)
21 ’Jini machca u yälbenon ca'da: “Cajnoja, Cajnoja”, mach upete u xe tä ochejob bajca u chen manda ni Dios ya'an tä cieloba. Ni u xe tä ochejobba sec' jini machca u chen ca' chich yo ni cä Pap ya'an tä cieloba. 22 Jimba q'uin jiniba q'uen chich machca u xe u yälbenon ca'da: “Cajnoja, Cajnoja, ¿mach quira a t'an chich ni cä ye'i t'ocob? ¿Mach quira t'oc u poder a c'aba' cä pa'si t'ocob tzuc pixan tuyac'o machcatac u tz'ibajtesan? ¿Mach quira t'oc u poder a c'aba' cä chi t'ocob q'uen milagro?” 23 Jinq'uinba, no'on cä xe cä p'albenob ca'da: “Mach bay cä chet conocela. Tz'eje abala t'oc no'on, anela que mach utz cua' a chila”.
Las dos bases
(Lc. 6.46‑49; Mr. 1.22)
24 ’Machca chichca jiq'uin que u yubin upete ni t'anda que mu' cäle'ba y u chen ca' chich cäli, ca'da ayan une: Es ca' untu winic que an u c'ajalin. Une u chi yotot tu pam ji'tun. 25 De ya'i u yäc'bi noj ja', c'ac'a' but'i. U yusti noj gran ic', y u jätz'i uba tuyac'o jini otot. Mach u chi trebe ni noj ic' ni ja' u yäsen tä cab uc'a jini otot ya' uti une tu pam ji'tun. 26 Machca chichca que u yubin upete ni t'anda que mu' cäle'ba y mach u che ca' chich cäli, ca'da ayan une: Es ca' untu winic que mach totoj an u c'ajalin. U chi yotot tu pam ji'. 27 De ya'i u yäc'bi noj ja'. C'ac'a' but'i. U yusti noj gran ic', xi u jätz'e' uba tuyac'o ni otot jini. T'oc noj quiricne yäli tä cab.
28 Jinq'uin u tzupsi aj Jesús u yäle' ni t'anda, taj coli ni gente tä ch'ictä u jutob uc'a jini t'an que u yäliba. 29 Uc'a uneba cheque chich cache' Dios chich u yäc'bi poder tuba u ye'e' ni t'an jini, uc'a u c'alin ye'e' une y mach ca' u ye'e' jini machcatac yuwi ni ley taj Moisés.