14
Jesuni chẽañu chini pãi te'ena cutusi'ere kʉamʉ
(Mt 26.1-5; Lc 22.1-2; Jn 11.45-53)
Ũcuarʉmʉ judíopãi pã saʉmanesi'e ãirʉmʉ, pascua tĩ'añe ka'chaumucujña karatona judío phairipãi chʉ̃'ʉnana'me judíopãi che'chona Jesuni vanisoche'te chʉ̃'ʉñu chini te'ena cutuasome. Jã'aja'ñe cho'oñu chiinata'ni ija'che i'kaasome repana:
—Pascuarʉmʉna repaʉ'te chẽañe chʉ̃'ʉmaneñu mai. Jã'arʉmʉna cho'oru pãi si'achejña raisina jainʉko asa pe'rujʉ cavajanaa'me —chiniasome repana.
Romio Jesús sĩjopʉna okoma'ña ro'vesi'ere kʉamʉ
(Mt 26.6-13; Jn 12.1-8)
Ũcuarʉmʉ Jesús Betania vʉ'ejoopo'te paniasomʉ, Simón asi ravʉ paakʉ chiicojñokʉ vʉ'ere. Pa'iʉ mesako'a ñu'iʉ ãu ãitona romio ma'ñatʉopʉ alabastroji cho'ositʉopʉ okoma'ña nardoma'ña rʉa ro'isitʉopʉ ra ũcuavʉ'ena kakaasomo. Kaka repatʉopʉ jaopa'parʉ cachejapi chau Jesús sĩjopʉna roasomo repao. Jã'aja'ñe cho'oona ña ũcuavʉ'e pa'ina chekʉna pe'rujʉ sãiñechi'a cutuasome.
—¿Je'se pa'iʉna iko jã'ara'ka rurepapʉ jañosoo? Repara'kare ĩsisoni kuri trescientorepare're denariore're koora'amo repao. Jã'ajanʉko koo chʉova'na pa'iva'nare ĩsirʉja'chere cho'osomo repao —chiniasome repana.
Pe'rujʉ repao'te rʉa i'kaasome repana. Pe'rujʉ i'kajʉna asa Jesús i'kaasomʉ.
—Iko cho'oche ñajʉ ke'remanejʉ̃'ʉ mʉsanʉkona. Repao chʉ'ʉre okoma'ña rosi'e re'oja'chere cho'osi'koa'mo iko. Pãi chʉova'na pa'iva'na mʉsanʉkonana'me si'arʉmʉ pa'ijanaa'me. Jã'ajekʉna repanare si'arʉmʉ re'oja'che cho'okaijʉ pa'ire'oja'mʉ mʉsanʉkonare. Chʉ'ʉta'ni mʉsanʉkonare si'arʉmʉ ja'me pa'imaneja'mʉ. Jã'ajekʉna chʉ'ʉre si'arʉmʉ jã'aja'ñe cho'okaicu'aja'mʉ mʉsanʉkonare. Iko repao'te cho'ore'oche cho'oko chʉ'ʉre okoma'ña rosi'koa'mo. Iko chʉ'ʉre jũnisõ tãcojñopi'rakʉni irʉmʉ okoma'ña rosi'koa'mo, jũ'isinare cho'ocheja'che. Cheja ũcuaʉachejña Dios chʉ'o chʉ'vachejña iko chʉ'ʉre cho'osi'e ũcuaja'che kʉajanaa'me, pãipi repao re'oja'che cho'osi'ere cavesʉma'ñe cuasajʉ paapʉ chini. Ũcuarepaa'me jã'a —chiniasomʉ Jesús.
Pãipi cu'ache cho'oa'jʉ chini Judas chekʉnare Jesure jo'kajachere kʉamʉ
(Mt 26.14-16; Lc 22.3-6)
10 Ũcuarʉmʉ Jesús neenare, docerepanare ja'me pa'ikʉji Judas Iscariote judío phairipãi chʉ̃'ʉna pa'ivʉ'ena mʉa i'kaasomʉ.
—¿Je'se cho'oni'te mʉsanʉkonare Jesure jo'kaja'che chʉ'ʉ? —chiniasomʉ. 11 Jã'aja'ñe i'kakʉna asa pojojʉ,
—Mʉ'ʉpi jã'aja'ñe cho'oto kuri ro'ijanaa'me chʉkʉna —chiniasome repana. Jã'aja'ñe i'karena, “Jaʉ”, chini Jesús pa'ichejana sani pẽ'je ñakʉ paniasomʉ repaʉ, Jesuni jo'kara chini.
Judíopãire Dios cho'okaisi'ere cuasajʉ ãu ãiñe'te kʉamʉ
(Mt 26.17-29; Lc 22.7-23; Jn 13.21-30; 1 Co 11.23-26)
12 Ũcuarʉmʉ judíopãi pã saʉmanesi'e ãirʉmʉ pascua charo cho'oumucusena Dios aperʉmʉ cho'okaisi'e cuasajʉ ovejachĩiva'ʉni vaniso Diore ĩsiumucusena Jesús neena ija'che sẽniasaasome repaʉ'te:
—¿Jeechejana mai pascuarʉmʉ ãijañe ãu care'vajaijʉ̃'ʉ chiikʉ mʉ'ʉ? —chiniasome.
13 Chitena Jesús repaʉ neenare te'eka'chapanare saopi'rakʉ ija'che i'kaasomʉ repanare:
—Chura vʉ'ejoopona sani tĩ'a pãiʉ'te churupʉ oko pa'ipʉ sakʉni tijñajanaa'me mʉsanʉkona. Tijña ũcuaʉna'me saijʉ̃'ʉ. 14 Sani repaʉ kakavʉ'ena kakajʉ̃'ʉ. Kaka vʉ'e paakʉ'te sẽniasajʉ̃'ʉ. “Masiʉ mʉ'ʉni sani sẽniasaa'jʉ chini raomʉ chʉkʉna'te. ‘¿Jeeruupʉna chʉ'ʉ neenana'me pascuarʉmʉ kaka ãu ãija'ñe chʉ'ʉ?’, chiisi'kʉa'mʉ Jesús”, chiijʉ̃'ʉ repaʉ'te vʉ'e paakʉ'te. 15 Mʉsanʉkonapi sẽeto ʉmʉ caruupʉ'te ʉjaruupʉ'te ñoja'mʉ repaʉ, masi care'vasiruupʉ'te. Ñoʉna ũcuaruupʉna kaka mai pascuarʉmʉ ãijañe ãu care'vajʉ̃'ʉ —chiniasomʉ Jesús repanare.
16 Chikʉna vʉ'ejoopo sani tĩ'ato Jesús i'kasi'e ũcuarepa paniasomʉ. Jã'ajekʉna pascuarʉmʉ ãijañe ãu care'vaasome repana.
17 Care'vasirʉmʉ na'icuhatona Jesús repaʉ neena docerepanana'me repavʉ'ena sani kakaasome. 18 Kaka mesako'are ñu'ijʉ ãu ãirʉmʉna Jesús repaʉ neenare ija'che i'kaasomʉ:
—Maina'me ãu ãikʉ te'eʉ chʉ'ʉni cu'ache cho'oa'jʉ chini chʉ'ʉre cuhenani jo'kaja'mʉ. Ũcuarepaa'me jã'a —chiniasomʉ repaʉ.
19 Jã'aja'ñe i'kaʉna asa sʉma'ñe cuasajʉ repaʉ neena te'enachi'a repaʉ'te ija'che sẽniasome:
—¿Chʉ'ʉa'che mʉ'ʉre jã'aja'ñe jo'kajaʉ? —chiniasome repana ũcuanʉko.
20 Chitena Jesús i'kaasomʉ.
—Chʉ'ʉre cu'ache cho'ojaʉ, mʉsanʉkonare chʉ'ʉ neena docerepanare ja'me pa'ikʉ'mʉ. Ũcuaʉji chʉ'ʉna'me ũcuate'ere'ava cʉnare'ava pãpʉ chũ'semʉ. 21 Chʉ'ʉre Dios Raosi'kʉre, Repaʉ chʉ'o aperʉmʉ tocha jo'kasi'e kʉache ũcuarepa cu'ache ti'jñeja'mʉ. Jã'ata'ni chʉ'ʉni vanisõa'jʉ chini jo'kasi'kʉre na'a rʉa cu'ache ti'jñeja'mʉ. Repaʉ aineemaneru na'a re'ora'amʉ repaʉ'te —chiniasomʉ repaʉ. 22 Chuta'a ãu ãiʉ ñu'ikʉji Jesús pãpʉ mini Dioni, “Re'orepamʉ”, chini repaʉ neenani tʉ'se ĩsikʉ ija'che i'kaasomʉ:
—Ipʉ pãpʉ chʉ'ʉ ca'nivʉ'me. Ãijʉ̃'ʉ —chiniasomʉ repaʉ.
23 Chini conoro'rova mini Dioni, “Re'orepamʉ”, chini ĩsikʉna koo ũkuasome repana ũcuanʉko. 24 Ũcuarʉmʉ Jesús repanare jo'e i'kaasomʉ.
—Ie ʉche cono chʉ'ʉ chiea'me. Mʉsanʉkona ũcuanʉko ũkujʉ̃'ʉ iro'rova. Pãi ũcuanʉkore cu'ache cho'oche'te jũni ro'ikasa chini chuenisõja'mʉ chʉ'ʉ. Jã'aja'ñe cho'oche chʉ'ʉ chiepi menisõʉna Dios mamare, “Ija'che cho'oñu”, chiisi'ere cho'ojachea'me. Jã'are cuasajʉ chi'i ie ʉche cono ũkujʉ pa'ijʉ̃'ʉ. 25 Jã'ata'ni mʉsanʉkonare ija'che i'kamʉ chʉ'ʉ: Chʉ'ʉ pãi ũcuanʉkore chʉ̃'ʉrʉmʉjatʉ'ka ʉche cono jo'e ũkumaneja'mʉ chʉ'ʉ. Ũcuarepaa'me jã'a —chiniasomʉ repaʉ repanare.
Pedro, “Repaʉ'te ñama'kʉa'mʉ chʉ'ʉ”, chiijachere kʉamʉ Jesús
(Mt 26.30-35; Lc 22.31-34; Jn 13.36-38)
26 Ũcuarʉmʉ Jesús repaʉ neenana'me Dioni pojojʉ uja pi'ni Olivo aikũtina saniasome. 27 Repacheja sani tĩ'a Jesús ija'che i'kaasomʉ repanare:
—Iñami mʉsanʉkona ũcuanʉko chʉ'ʉni masi cuasamapʉ chʉ'ʉni cu'ache cho'ojʉna vajʉchʉjʉ jo'ka sanisõjanaa'me. Dios chʉ'o aperʉmʉ tocha jo'kasi'e ija'che kʉamʉ:
Ovejava'na repanare kuirakʉni vanisõrena
vajʉchʉjʉ te'enachi'a vʉ'vʉsõjanaa'me,
chiimʉ. 28 Jã'ata'ni chʉ'ʉ jũni vajʉrani Galilea chejana mʉsanʉkonare charo saija'mʉ —chiniasomʉ repaʉ repanare.
29 Chikʉna Pedro i'kaasomʉ repaʉ'te.
—Chekʉna ũcuanʉko mʉ'ʉre jo'kasõto chʉ'ʉta'ni mʉ'ʉre jmamakarʉjẽ'e jo'kamaneja'mʉ —chiniasomʉ.
30 Chikʉna Jesús i'kaasomʉ repaʉ'te.
—Iñami chuta'a kura ka'chañoã chu'ima'tona choteñoã, “Jesure ñama'kʉa'mʉ chʉ'ʉ”, chiija'mʉ mʉ'ʉ. Ũcuarepaa'me jã'a —chiniasomʉ.
31 Chikʉna Pedro jo'e ija'che rʉa i'kaasomʉ:
—Pãipi chʉ'ʉni vanisõñu chiitojẽ'e, “Jesure ñama'kʉa'mʉ chʉ'ʉ”, chiima'ñe mʉ'ʉna'me chuenisõja'mʉ chʉ'ʉ —chiniasomʉ repaʉ.
Chikʉna asa chekʉna Jesús neena ũcuanʉko ũcuaja'che i'kaasome.
Getsemaní chiichejare pa'iʉ Jesús Dioni sẽesi'ere kʉamʉ
(Mt 26.36-46; Lc 22.39-46)
32 Ũcuarʉmʉ Jesús repaʉ neenana'me Getsemaní chiichejana sani tĩ'a ija'che i'kaasomʉ repanare:
—Ichejare ñu'ijʉ cha'ajʉ̃'ʉ mʉsanʉkona, chʉ'ʉ sani Ja'kʉre sẽni pi'niñetʉ'ka —chiniasomʉ repaʉ.
33 Chini repanare jo'ka Pedro'mʉ Juan'mʉ Santiago'mʉ sa, sʉma'ñe cuasa oniasomʉ repaʉ. 34 Jã'aja'ñe oiʉ repaʉ neenare ija'che i'kaasomʉ repaʉ:
—Chura rekocho jũ'iʉache rʉa sʉma'mʉ chʉ'ʉre. Mʉsanʉkona ichejana canʉka kãima'ñe chʉ'ʉna'me pa'ijʉ̃'ʉ —chiniasomʉ.
35 Chini te'eʉ jmachenerʉ sani ro're ñu'iʉ meñe sime chejana chia tĩ'iʉ Dioni sẽniasomʉ repaʉ, cu'ache ʉ̃seʉato ʉ̃sekaaʉ chini. 36 Ija'che Diore sẽniasomʉ repaʉ:
—Ja'kʉ, mʉ'ʉ si'ache cho'omasikʉ'mʉ. Mʉ'ʉre ʉ̃seʉato pãi chʉ'ʉre cu'ache cho'opi'rache ʉ̃sekaijʉ̃'ʉ. Jã'ata'ni chʉ'ʉ chiicheta'ni cho'omanejʉ̃'ʉ. Ʉ̃seʉama'to mʉ'ʉre ʉache cho'ojʉ̃'ʉ —chiniasomʉ.
37 Jã'aja'ñe i'kacuha vʉni, repaʉ neena pa'ichejana co'i ñato kãni ũhijʉ paniasome repana. Kãnisorena Pedroni i'kaasomʉ repaʉ.
—Simón, ¿kãikʉ mʉ'ʉ? ¿Te'ehorajẽ'e kãima'ñe pa'icu'aʉ mʉ'ʉre? 38 Rekoñoã re'oja'che cho'oñu chiime mʉsanʉkona; jã'ata'ni re'oja'che cho'ovesʉme. Jã'ajekʉna kãima'ñe Dioni sẽejʉ pa'ijʉ̃'ʉ, Ũcuaʉji cho'okaiʉna cu'ache cho'omaneñu chini —chiniasomʉ Jesús repaʉ'te.
39 Chini Jesús jo'e sani Pʉka'kʉre repaʉ aperʉmʉ i'kasi'ere ũcuate'ere sẽniasomʉ.
40 Sẽnicuha repaʉ neenare jo'e kãni ũhijʉ pa'inani rani ñaasomʉ repaʉ. Repanare ʉokʉacajejani repana ñakocaã ñañejẽ'e cu'ache ta'piasomʉ repanare. Repaʉ vʉo i'kato vajʉchʉjʉ repaʉ'te sãiñe i'kavesʉasome. 41 Repanare jo'ka Pʉka'kʉre sẽsa chini saisi'kʉpi jo'e co'i repanare i'kaasomʉ repaʉ.
—¿Chuta'a vʉima'ñe kãiñe ina? Re'omʉ. Chʉ'ʉre Dios Raosi'kʉre, pãi chẽa cu'ache cho'onare jo'karʉmʉ tĩ'acuhamʉ. 42 ¡Jʉna, vʉijʉ̃'ʉ; sañu! Chʉ'ʉni cu'ache cho'oa'jʉ chini chekʉnare jo'kajaʉ ranicuhamʉ —chiniasomʉ Jesús repanare.
Jesure pãi chẽasi'ere kʉamʉ
(Mt 26.47-56; Lc 22.47-53; Jn 18.1-11)
43 Jesús chuta'a i'katona Judas Jesús neenare docerepanare ja'me pa'ikʉji, pãi jainʉkore pãi vaiva'jñana'me vãsoñoã cãjinani rakʉ charo raniasomʉ. Judío phairipãi chʉ̃'ʉnana'me judíopãi che'chonana'me judío ainapi chʉ̃'ʉrena raniasome repana. 44 Jesure jo'kajaʉ Judas aperʉmʉ repanare pãi ija'che i'kaasomʉ: “Mʉsanʉkonapi Jesuni masia'jʉ chini, repaʉ pa'ichejana sani tĩ'a chũsu pojoja'mʉ chʉ'ʉ repaʉ'te. Chʉ'ʉ jã'aja'ñe cho'okʉni chẽa sajʉ̃'ʉ”, chiniasomʉ. 45 Jã'aja'ñe i'kasi'kʉjekʉ Judas, Jesús pa'ichejana sani tĩ'a,
—¿Pa'ikʉ, Masiʉ? —chiniasomʉ. Chini repaʉ'te chũsu pojoasomʉ. 46 Jã'aja'ñe chũsukʉ i'kakʉna chekʉna Jesure chẽaasome.
47 Jã'aja'ñe cho'ojʉna ña Jesure kueñe nʉkakʉji va'ti ruta phairi aire cho'oche cho'okaikʉ'te cãjoro tẽo vatoasomʉ. 48 Tẽoʉna Jesús i'kaasomʉ.
—¿Je'se pa'iʉna mʉsanʉkona chʉ'ʉre ñaaʉ'te cho'ocheja'che va'jñana'me vãsoñoã cãjijʉ chẽañu chini raiche? 49 Si'aumucujña Dios vʉ'e mʉa mʉsanʉkonana'me pa'iʉ pãire che'chokʉ pa'isi'kʉa'mʉ chʉ'ʉ. Jã'ata'ni mʉsanʉkona chʉ'ʉre chẽamanesinaa'me. Diopi kʉaʉna pãi chʉ'ʉre mʉsanʉkona chẽajañe aperʉmʉ tocha jo'kaasome. Repana tocha jo'kasi'e kʉache ũcuare cho'ome mʉsanʉkona chʉ'ʉre —chiniasomʉ Jesús repanare.
50 Chikʉna repaʉ neena ũcuanʉko vajʉchʉjʉ repaʉ'te te'eʉ'te jo'ka vʉ'vʉsoasome.
Põsʉʉ vajʉchʉkʉ vʉ'vʉsosi'ere kʉamʉ
51 Ũcuarʉmʉ Jesuni sajʉna põsʉʉ repana cho'jepi saniasomʉ sábanakãa ca'nesi'kʉ. Ja'me saiʉna Jesure chẽasinapi repaʉ'te põsʉʉ'te ũcuaja'che chẽaasome. 52 Chẽarena repaʉ ca'nesi'kãare jose ũha, kãa peova'ʉ vʉ'vʉsoasomʉ repaʉ.
Pãi chʉ̃'ʉna Jesure chʉ'o sẽniasasi'ere kʉamʉ
(Mt 26.57-68; Lc 22.54-55, 63-71; Jn 18.12-14, 19-24)
53 Repana Jesure chẽasina phairi ai pa'ivʉ'ena saasome repaʉ'te, judío phairipãi chʉ̃'ʉnana'me judíopãi ainana'me judíopãi che'chona chi'i pa'ivʉ'ena. 54 Jã'a cho'oto Pedro so'opi ñakʉ cho'jepi phairi ai vʉ'e sa'navʉ pa'iraripʉjatʉ'ka tuhaasomʉ. Tuha sʉsʉkʉna repavʉ'e pẽ'jena sõtaopãi ñu'ichejana pʉʉ, toare ja'me kũniasomʉ repaʉ.
55 Repavʉ'e chi'i pa'ina judío phairipãi chʉ̃'ʉnana'me judío pãi chʉ̃'ʉna ũcuanʉko jorenani ku'e raa'jʉ chini chekʉnani chʉ̃'ʉasome, “Jesús cu'ache cho'osi'kʉa'mʉ”, chiijʉ jorerena repaʉni vanisoche'te chʉ̃'ʉñu chini. Ku'e jñaa rarena jorena jainʉko raisinata'ni Jesure vanisoche chuta'a chʉ̃'ʉcu'aasomʉ. 56 Pãi jainʉko repaʉ pa'iche'te kʉajʉ joreasome. Jã'ata'ni ũcuate'e kʉamaneasome repana. 57 Reparʉmʉ repana te'ena vʉni Jesús pa'iche'te jorejʉ ija'che kʉaasome:
58 —Ikʉ Jesús ija'che i'kasi'kʉa'mʉ: “Chʉ'ʉpi ivʉ'ere Dios vʉ'e pãi cho'osivʉ'ere ñañosõja'mʉ. Ñañosõ choteumucujña chekʉvʉ'e pãi cho'omavʉ'ere jo'e cho'o pi'nija'mʉ chʉ'ʉ”, chiisi'kʉa'mʉ —chiniasome repana.
59 Jã'aja'ñe kʉanata'ni ũcuate'e kʉamaneasome repana. 60 Jã'aja'ñe kʉarena asa phairi ai vʉni repana pãi chenevʉ'te nʉkakʉ Jesure ija'che sẽniasaasomʉ:
—¿Je'se chiikʉ mʉ'ʉ? Ina mʉ'ʉre i'kasi'e, ¿jã'aja'ñe i'kaʉ mʉ'ʉ? —chiniasomʉ.
61 Jã'ata'ni Jesús i'kama'ñe jʉvoasomʉ. I'kamaʉna phairi ai jo'e sẽniasomʉ.
—¿Pãi ũcuanʉkore chʉ̃'ʉa'kʉ chini Dios Raosi'kʉa'ʉ mʉ'ʉ? ¿Dios mai Cuasakʉ Mamakʉ'ʉ mʉ'ʉ? —chiniasomʉ.
62 Chikʉna Jesús i'kaasomʉ repaʉ'te.
—Ũcuaʉ'mʉ chʉ'ʉ. Mʉsanʉkona chʉ'ʉre Dios Raosi'kʉre Ja'kʉ peore Cho'omasiʉ ʉjajʉ̃tʉ cakã'kore kueñe ñu'ikʉji cʉnaʉmʉpi pikona'me cajekʉna ñajanaa'me —chiniasomʉ.
63 Jã'aja'ñe i'kaʉna asa pe'rukʉ phairi ai repaʉ ju'ikãña meñe rueni che'rekʉ chekʉnani ija'che i'kaasomʉ:
—Ikʉ cu'ache cho'osi'e kʉanare chekʉnare chiima'me mai. 64 Dios rʉa cuheche'te i'kasi'kʉa'mʉ ikʉ. Mʉsanʉkona ikʉ cu'ache i'kasi'e asasina, ¿je'se cuasache? —chiniasomʉ.
Chikʉna repana ũcuanʉko ũcuate'e cuasajʉ,
—Cu'ache cho'okʉ'te vanisoche pa'imʉ —chiniasome.
65 Chitena chekʉna repaʉni coore tutuasome. Ũcuachi'a repaʉ ñakocaã kãase'rechoji quẽo ta'pi repaʉ'te vaijʉ i'kaasome repana.
—¡Cuasa i'kajʉ̃'ʉ! ¿Neepi mʉ'ʉre vate? —chiniasome.
Ũcuachi'a repavʉ'e pẽ'jekaina sõtaopãi repaʉ'te chiana charaasome.
Pedro, “Jesure ñama'kʉa'mʉ chʉ'ʉ”, chiisi'ere kʉamʉ
(Mt 26.69-75; Lc 22.56-62; Jn 18.15-18, 25-29)
66-67 Jã'a cho'oto Pedro repavʉ'e ve'se cararipʉ'te pa'iʉ toa kũhitona romichĩio judío phairipãi chʉ̃'ʉkʉ'te cho'oche cho'okaiko repaʉ'te ñako i'kaasomo.
—Mʉ'ʉ ũcuaja'che Nazaret vʉ'ejoopo cakʉre Jesure ja'me ku'isi'kʉa'mʉ —chiniasomo. 68 Jã'ata'ni Pedro ija'che i'kakʉ jachaasomʉ:
—Jesure ñama'kʉa'mʉ chʉ'ʉ. Mʉ'ʉ i'kache vesʉmʉ chʉ'ʉ —chiniasomʉ.
Jã'aja'ñe i'kacuha repavʉ'e kakasa'arojatʉ'ka etaʉna kura chuniasomʉ. 69 Ũcuarʉmʉ romichĩio aperʉmʉ repaʉ'te i'kasi'ko jo'e ña chekʉnare ija'che i'kaasomo:
—Jesús neenare ja'me pa'isi'kʉa'mʉ ikʉ —chiniasomo.
70 Chikona Pedro jo'e jachaasomʉ. Na'a pa'iʉna ũcuacheja pa'ina Pedro'te jo'e i'kaasome.
—Mʉ'ʉ ũcuaja'che Galilea cheja pa'ikʉjekʉ chekʉrʉmʉ Jesús neenare ja'me pa'isi'kʉcosomʉ —chiniasome repana.
71 Chitena Pedro Dioni roiʉ,
—Chʉ'ʉpi chʉ'o ũcuarepare i'kama'to Diopi cu'ache cho'oa'kʉ chʉ'ʉre —chini ija'che i'kaasomʉ:— Mʉsanʉkona i'kakʉ'te Jesure ñama'kʉa'mʉ chʉ'ʉ —chiniasomʉ.
72 Repaʉ jã'aja'ñe i'katona kura jo'e chuniasomʉ. Chu'iʉna Pedro, repaʉ'te Jesús i'kasi'ere cuasaasomʉ, “Chuta'a kura ka'chañoã chu'ima'tona choteñoã, ‘Jesure ñama'kʉa'mʉ chʉ'ʉ’, chiija'mʉ mʉ'ʉ”, chiisi'ere. Jã'are cuasa Pedro rʉa oiche oniasomʉ.