13
Egae tsincon'choma chi'ga'faya'cho
Tsequi a'ta majan a'i Jesúsnga jipa condase'fa ma'caen ande na'su governaror Pilato Galilea aindeccuma fi'tti'choma. Tsa aindeccuja Chigama iñajañe tise'pa afe'cho ovejama ipa fi'tti'fa. Oveja anjampa tssain jasi pa'fasi Pilatoja sundarondeccuma mandasi tsa aindeccuma fi'tti'fa. Fi'tti'fasi tise'pa anjampa'qque oveja anjampai'ccu echhoen fae'ngae tssain ja. Jesúsja pañamba su:
—¿Jongoesu qquen qui asi'ttaen'fa? ¿Va Galileasundeccuta ti cca'i Galileasundeccuma ti'tsse egae tsincon'fa? ¿Tsa'camba ti tsa'caen vaná'fa? Me'i. Tsa'ma que'i'qque que'i egae tsincon'choma chi'gapa ántteya'cho tsendeqquia'caen pasa'ne. Toya'caen voeyi tsu Siloé'su se'fatssia tsa'o osuipa amppisi diez y ocho a'i pa'fa. ¿Tsendeccuta ti poiyi'cco Jerusalensundeccuma ti'tsse shacapa'fa? Me'i. Tsa'ma que'i egae tsincon'choma chi'gapa ánttembi'ta que'i'qque qui tsa'caen pa'faya.
Higuera tetachojine condase'cho
Tsomba Jesúsja va condase'choma conda:
—A'ija higuera teta'choma tise ovaccuni jon. Tise naite na'suja jipa name tta'tta'ma attembi. Tsomba ovaccuma coira'sunga su: “Tres canqque'fave gi jipa name tta'tta'ma attembi. Ttuttu catija. Ño'a andenga najema'can qui aqquia aten'jeña.” Tsa'ma coira'suja su: “Na'su, cuintsu ttuttumbe'yi va canqque'fama ronda'jeja. Ñajan va quini'cco setsa'cho'su andema vuviamba vaura ccopai'ccu echhochhoeña. Tsonsi faesu naite na'ninda tsu ñotssi. Tsa'ma nambian'da ttuttu catiya'cho.”
Sema'ma'qquia a'ta ccushaen'cho
10 Fae sema'ma'qquia a'ta Jesúsja Chigane atesian'jen'ttinga japa atesian'jen. 11 Tse'tti pushesu paji'su can'jen. Diez y ocho canqque'fave cocoya tisenga ca'nisi puntssan antteyepa tansintsse ccutsuye oshambi. 12 Jesúsja tisema attepa ttu'sepa su:
—Pushesu, tayo qui ccusha que paji'choma.
13 Qquen supa tise tivei'ccu pushesuma pporaen. Tse'faei'ccuyi tise ai'vo tansinsi pushesuja Chigama ñotsse afa. 14 Tsa'ma Chigane atesian'jen'tti'su na'suja Jesús sema'ma'qquia a'ta ccushaensi iyicca'yepa a'inga su:
—Seis a'ta tsu semaña'choja. Tsesu a'tayi tsu jipa ccushaengeya'cho. Tsa'ma sema'ma'qquia a'taja ji'masia.
15 Tsonsi Na'su Jesús su:
—Que'ija ñotsse attianqquia'caen supa aqquia afopoensundeccu qui. ¿Majan que'i'su qui sema'ma'qquia a'ta tisupa vaurama tisupa boroma'qque ccupa'fambi naini angapa cui'ñañe? 16 Tsa'candeqquia'ta ¿ma'caen qui cocoya na'su Satana va pushesuma diez y ocho canqque'fave noñangiansi sema'ma'qquia a'ta ña ccupaqquia'caen ccushaen'ninda se'pi'fa? Nane tise'qque tayopi'su Abraham aindeccumbe onque'nge tsu.
17 Jesús tsa'caen susi poiyi'cco tisema iyiccayesundeccu ansange'fa. Poiyi'cco a'i Jesús ñotsse tson'choma attepa ñoa'me avujatssi'fa.
Mostasa chone condase'cho
(Mt 13.31-32; Mr 4.30-32)
18 Tsa'caen tsonsi Jesúsja su:
—A'ija Chiga aindeccuve dapa ti'tsse tsu atapa'faya. Tsane condaseye in'jan'ma ¿jongoesui'ccu gi condaseya? 19 Ñoa'me tsu a'i Chiga aindeccuve da'faya'cho chipiri mostasa cho'can'chocco. A'ija mostasa choma tise nasipanga jonsi sho'yopa quini'jime dasi chhajeqque'su chhiriria jipa ttembanga tsao'paen'fa.
Cupana'ccone condase'cho
(Mt 13.33)
20 Toya'caen Jesúsja su:
—Ma'caen a'i Chiga aindeccuve dapa ti'tsse atapa'faya'chone condaseye in'jan'ma ¿jongoesui'ccu gi condaseya? 21 Nane cupana'ccoa'ca'on tsu. Pushesu panme ñoñaqque'su tres agatto'chonga cupoensi coemba pa'ccoma atapoen.
Ta'yoquiccoa sombo'tti
(Mt 7.13-14, 21-23)
22 Tsomba Jesús rande canqque, chipiri canqque'ye jacamba a'ima atesian'jen. Tsa'caen jacamba Jerusaléni napisi 23 fae a'i tisema iñajampaña:
—Na'su, ¿re'ricco a'i ti ccusha'faya?
Jesúsja tisema su:
24 Ta'yoquicco tsu Chiga sefacconi ca'niña'choja. Tsa'ma tsangae ca'nicanjan. Nane tsain'bio a'i ca'niñe in'jan'ma osha'faya'bi. 25 Tsa'o na'su tayo jangipa sombo'ttima piccosi qui que'ija tsotefanga ccutsupa tssai jeñañe ashaen'faya qquen supa: “Na'su, sombo'ttima fettaja ingi ca'niñe.” Tsa'ma tiseja que'ima suya: “Ñanda gi que'ima atesumbi. Ni mane ji'chove'qque gi atesumbi.” 26 Tsonsi qui qquen su'faya: “Tsa'ma fae'ngae quei'ccu an'jemba gi cu'i'fa. Queja ingi tsaiquini japa atesian.” 27 Tsa'ma tiseja suya: “Ñoa'me gi su: Ñajan que'i mane ji'chove atesumbi. Que'i egae tsinconsundeccuja, ña'ñe joqquitssi'faja.” 28 Abrahamma qui atte'faya. Isaac, Jacob, nane poiyi'cco Chiga Aya'fama afasundeccuma'qque qui atte'faya. Tsendeccu Chigai'ccu can'jensi que'ija tsotefanga joqquitssiangepa qui i'na'faya. Ñoa'me ttun'dundu'jeve iyicca'yepa qui i'na'faya. 29 Nane poi andene tsu a'ija jipa bo'faya Chigai'ccu an dyaiye. 30 ¡Que canjan! Majan ja'ño utu'ccoa'ta ti'tsse'tssia've tsu da'faya. Tsa'ma majan ja'ño ti'tsse'tssia'ta utu'ccoa've tsu da'faya.
Jesús Jerusalénma attepa i'na'cho
(Mt 23.37-39)
31 Toya Jesús tsa'caen atesian'jen'ni majan fariseondeccu jipa tisema su'fa:
—Va'ttieja junde jaja. Ande na'su Herodes tsu quema fi'ttiye in'jan.
32 Jesúsja pañamba tise'pama su:
—Herodesja afopoen'su tsu. Japa tisenga qquen su'faja: “¡Que canjan! Ñajan ja'ño a'ta, tu'i'qque cocoyama joqquitssiamba a'ima ccushaen'jeña'cho. Tui've gi naniña.” 33 Tsa'ma que'inga gi su: Ja'ño a'ta, tu'i, tui've'qque gi dyombi'tsse jacaña'cho. Nane Chiga Aya'fama afa'su Jerusaléni can'jembian'da ¿ma'caen tsu tisema fi'tti'faya?
34 Jerusalén, Jerusalensundeccu, Chiga Aya'fama afasundeccuma qui fi'tti'fa. Chigaja majama que'inga moensi atesiansi qui patui'ccu fi'tti'fa. Tsain'bitsse gi in'jan que'ima coiraye. Nane arapa chan tise du'shuma sanccopai'ccu piccopa coiraqquia'caen gi que'ima coiraye in'jan. Tsa'ma que'ija in'jan'fambi. 35 ¡Que canjan! Chigaja que'i can'jen'ttima tsu catiya. Ñoa'me gi su, Ccatsse qui ñama atte'faya'bi que'i ñama qquen suya'ngae: “Ñoa'me ñotssia tsu Na'su Chiga moensi ji'cho.”