24
Jesús ccase qquendya'cho
(Mt 28.1-10; Mr 16.1-8; Jn 20.1-10)
Cuna avujaquive a'tapa coe'je tseyi deji'ni tsesu pushesundeccuja atu'ttini ja'fa. Ñome'bama tayo ñoñamba anga'fa. Napipa atte'fa picco'cho patuma tayo joqquitssian'choma. Tsa'ma atu'ttinga ca'nimba Na'su Jesús ai'voma atte'fambi. Toya dyopa asi'ttaén ccutsu'fa'ni dos a'i, ondiccu'je chhariccotssia'ma ondiccucho'chondeccu, fae'ngae fae'tti ccutsu'fa. Tsama attepa pushesundeccuja dyopa puntssan ccutsu'fa. Tsa'ma tsa tsandiendeccuja tise'pama su'fa:
—¿Jongoesie qui a'ija cansiama pa'cho ccuini ttatta'je'fa? Tiseja va'tti can'jembi. Tayo tsu qquendyapa ja. ¿Injan'jen'fambi ti qui Jesús que'inga su'choma? Nane toya Galileani can'jemba tiseja conda ma'caen Sefaccone Ji'cho A'i egae tsinconsundeccunga afeyeya'choma. Tsendeccu avuja'cconga tisema fi'ttisi tres a'ta pasasi ccase qquendyaya'chone conda.
Tsa'caen susi Jesús su'choma in'jamba atu'ttine sombopa japa Jesúsma once shondosundeccunga conda'fa. Cca'i Jesús aindeccunga'qque pa'ccoma conda'fa. 10 María Magdalena, Juana, faesu María (tsaja Santiago chan) tise'pai'ccu jacan'su pushesundeccu'qque pa'ccoma attepa Jesúsma shondosundeccunga condase'fa. 11 Tsa'ma tsendeccuja pañamba “Aqquia su'cho” qquen in'jamba in'jan'fambi.
12 Tsa'ma Pedroja tse'faei'ccuyi jangipa buttopa atu'ttini ja. Ccarupa ppoicamba oppoen'cho sarupaveyi atte. Attepa ma'caen da'choma asi'ttaemba toequi tsaoni ji.
Jesús tsaiqui'ye attian'cho
(Mr 16.12-13)
13 Tsequi a'ta dos a'i Emaús canqqueni jayi'fa. Tsa canqqueja Jerusaléne once kilometro tsu. 14 Jayipa osha'cho voeyi tson'chone condase'je'fa. 15 Tsa'caen condase'je'fasi Jesúsja catsepa fae'ngae jayi. 16 Tsa'ma a'ija Jesúsma atte'ma tise've atesu'fambi. 17 Tsonsi Jesúsja tise'pama iñajampaña:
—¿Jongoesune qui condasé jayi'fa?
Tsa'caen iñajampañasi ñombi'yepa zu ccutsu'fa. 18 Tsa'caen zu ccutsupa fa'e, Cleofás, qquen inisecho'cho, tisema su:
—Poiyi'cco biani can'jensundeccu tsu Jerusaléni jipa tseni voeyi tson'choma atesu'fa. ¿Queyi ti qui tsama atesumbi'choa?
19 Tsonsi Jesús tise'pama su:
—¿Jongoesuma tsu tson'fa?
Tsonsi tisenga conda'fa:
—Jesús Nasarenoma tson'cho tsu. Tiseja Chiga Aya'fama afa'su. Osha'cho ñotssiave atesiamba osha'cho ñotssiave tson. Chiga tisei'ccu can'jensi poiyi'cco a'i tise've in'jan'fa. 20 Tsa'ma Chigama afa'su nasundeccu, ingi nasundeccu'qque, tsa Jesúsma indipa Na'su Pilatonga afe'fa cuintsu fi'ttiye. Pilato fi'ttiye mandasi sundarondeccu tisema avuja'cconga otipa fi'tti'fa. 21 Ingija asi'ttaemba in'jan'fa'a tiseja israendeccuma ccushaen'su. Tsa'ma ja'ño tres a'ta tsu pasa osha'cho tsa'caen tson'fa'cho. 22 Toya'caen ja'ño a'ta majan ingi'su pushesundeccu ccaningae tson'choma'qque inginga conda'fa. Ja'ño sinte'yi atu'ttini japa 23 Jesús ai'voma atte'fambi. Tsa'ma sefacconi'su Chigama shondosundeccuma attepa “Jesúsja tayo qquendya” qquen paña'fa. Tsa'caen tsu inginga conda'fa. 24 Majan ingi'su tsandiendeccu'qque atu'ttini japa pushesundeccu suqquia'caen atte'fa. Tsa'ma Jesúsma atte'fambi.
25 Tsonsi Jesúsja tise'pama su:
—¡Tsosinambi'fa qui! Ñoa'me qui injama'cho shaca'fa osha'cho Chiga Aya'fama afasundeccu su'choma in'jañe. 26 Nane tsendeccuja tansintsse tsu conda'fa. Cristoja toya joccapitssia've dambi'te tsu tsa'caen osha'chone vanaña'cho.
27 Tsomba Moisés condase'choi'ccu ashaemba pa'cco Chiga Aya'fama afasundeccu Cristone condase'choma a'tatsse tise'panga atesian.
28 Emaús canqqueni pan napijipa Jesúsja ti'tsse joccani jaya'caen jayisi 29 tisema se'pi'fa qquen supa:
—Tayo tsu sime. Coseya tsu. Ingi'ccu can'jenjan.
Tsonsi Jesúsja tise'pa tsaoni japa ca'ni. 30 Tise'pai'ccu mesanga dyaipa Jesúsja panma isupa Chigama iñajan. Tsomba panma doñamba tise'panga afe. 31 Panma afesi tse'faei'ccuyi tise'pa tso'fe fettayeqquia'caen Jesúsve attepa in'jan'fa. In'jan'fasi Jesúsja atte'masiave dapa ja. 32 Tsonsi tisupanaccu condasecco'fa:
—¿Injama'cho tsosipie avujatssi'fambi ti gi tiseja tsaiquinga ingi'ccu condase'jesi? Nane Chiga Tevaen'jema inginga atesian'jensi gi ñoa'me avuja'fa.
33 Tse'faei'ccuyi jangipa toequi Jerusaléni shanda'fa. Jipa Jesúsma once shondosundeccu faesundeccui'ccu fae'ngae can'jen'choma atte'fa. 34 Tsonsi Jesúsma shondosundeccuja tise'pama su'fa:
—Ñoa'me tsu Na'suja ccase qquendya. ¡Simónga tsu Tisuma attian!
35 Tsonsi Emaús can'jensundeccu'qque poiyi'cconga condase'fa Jesús tise'pai'ccu tsaiqui'ye ja'choma. Toya'caen Jesús doñamba afesi in'jan'choma'qque condase'fa.
Shondosundeccunga attian'cho
(Mt 28.16-20; Mr 16.14-18; Jn 20.19-23)
36 Tsa'caen condase'je'fa'ni Jesús tise'panga attiamba enttingenga ccutsupa su:
—Dyombe can'faja.
37 Poiyi'cco dyopa can'boen'fa aya qquen in'jamba. 38 Tsa'ma Jesúsja su:
—¿Micomba qui dyo'fa? ¿Micomba qui injama'choni asi'ttae'ma toya in'jan'fambi? 39 Ña tive, ña tsu'ttema'qque can'faja. Ñañi gi. Ñama pporaemba can'faja. Camba qui in'jan'faya ñajan nama, tsu'ttama'qque an'bian. Ayaja tsa'caen an'biambi.
40 Qquen supa tise tive, tsu'ttema'qque canjaen. 41 Tsa'ma tsendeccuja avuja'ma toya in'jañe osha'fambi. Toya asi'ttaen'jen'fa'ni Jesúsja su:
—¿Aña'chomanda ti qui an'bian'fa?
42 Tsonsi avu san'jama, tuño cuñajun'choma'qque afesi 43 isupa poiyi'cco caña'jen'ni an. 44 Tsomba Jesúsja tise'pama su:
—Ña toya que'i'ccu can'jeinte gi ja'ño tsoña'chone conda'a. Nane Moisés manda'cho, Chiga Aya'fama afasundeccu tevaen'jen, settapoen'cho tevaen'jen'qque ñama tsoña'chone condase'fa. Tsa tayoe ña que'inga condase'choma tsu ja'ño tson'fa.
45 Tsomba tise'pa injama'choma in'jaen cuintsu Chiga Tevaen'jema in'jan'faye. 46 Toya'caen tsu su:
—Tayo tsu tevaen: Ccushaen'su Cristoja vanamba papa tres a'tangae ccase qquendyaya'cho. 47 Toya'caen tsu tevaen: Jerusaléne ashaemba tsu Cristone ñotsse condase'choma poi ande'su aindeccunga condaseya'cho cuintsu paña'faye. Pañamba tise'pa egae tsincon'choma chi'gapa Cristove in'jan'ninda tiseja a'i egae tsincon'choma joqquitssiaña. 48 Que'ija pa'cco vama camba cca'indeccunga condase'faya'cho. 49 Ja'ño gi ña Yaya afeya'cho qquen su'choma que'inga afeya. Tsa'ma Jerusaléni ronda'je'faja sefacconi'su Chiga Qquendya'pa que'ima in'jaeña'ngae.
Jesús sefacconi ansunde'cho
(Mr 16.19-20; Tson 1.6-11)
50 Tsomba sombopa Jesúsja tise'pama Betaniani angaji. Tsa'caen angajipa tise tivema sefaningae yasapa Chigama iñajan cuintsu Chiga tisema shondosundeccuma fuiteye. 51 Toya tsa'caen iñajan'jen'ttie Jesúsja tise'pama catipa sefacconi ansundin ja. 52 Tsa'caen jasi shondosundeccuja Jesúsne ñotsse afapa ñoa'me avujapa toequi Jerusaléni shanda'fa. 53 Poi a'ta Chiga ettini can'jemba Chigama ñotsse afa'je'fa.
Tsangaeyi.