5
Avuma indisi canjaen'cho
(Mt 4.18-22; Mr 1.16-20)
Fae a'ta Jesúsja Genesaret mar otafani ccutsupa candusian'jen. Tisema pañañe in'jamba aindeccuja panshaen catse'fa. Tse'tti avuma vachosundeccu'qque dos rande shavoma tandan dusiamba tise'pa vacho'vama cashi'je'fa. Aindeccuja panshaen catse'fasi Jesúsja tsa shavoma attepa otse. Otsepa Jesúsja shavo na'su Simónma afa cuintsu otafane re'riccoe cataemba duseye. Tsonsi shavoccunga dyaipa a'ima atesian'jen. Atesian nanimba Jesúsja Simónma su:
—Mar ti'tsse tso'sinia angapa que vacho'vama ttupa itoyian'faja avuma indiye.
Simónjan su:
—Na'su, pa'cco cose va'chó jaca'ma gi avuma indimbipa quimbi'fa. Tsa'ma que su'ninda gi ña vacho'vama ttuya.
Tsa'caen supa ttusi tsain'bio avu indiyesi vacho'vaja chittaji. Chittajisi tise'pai'ccu fae'ngae vachosundeccu faesu shavo'ni pporotsse duse'fasi fingi ttu'se'fa cuintsu fuite'faye. Jipa poiyi'cco shavonga avuma on'boen'fa. Ti'tssecan'da tsu poiyi'cco shavo andeccoye'can. Simón Pedroja avuma indi'choma attepa dyopa Jesúsnga tsutta'choi'ccu ccaru dyaipa su:
—Na'su, ña'ñe joqquitssija. Ñanda gi egae tsincon'su.
Nane Simón, poiyi'cco tisei'ccu can'jensundeccu'qque avuma indi'choma attepa can'boen'fa. 10 Tisei'ccu fae'ngae vachosundeccu Juan, Santiago'qque dyopa can'boen'fa. Tsendeccuja Zebedeo dutssiyendeccu. Tsonsi Jesúsja Simónma su:
—Dyojama. Ja'ñoñi qui queja avuma ttuqquia'caen a'ima ttu'seya.
11 Tsonsi tise'pa shavoma ccattufaemba pa'tssima catipa Jesúsi'ccu jaja'fa.
Na congomba paji'suma ccushaen
(Mt 8.1-4; Mr 1.40-45)
12 Jesús fae canqqueni can'jen'ni na congomba paji'su tisenga ji. Nane pa'cco ai'vo tsa'caen dapa Jesúsma attepa andenga puntssan ccuipa iñajan:
—Na'su, que in'jan'da qui ñama giya'tsse ccushaeñe osha.
13 Tsa'caen susi Jesús tisu tivei'ccu yasapa paji'suma pporaemba su:
—In'jan gi ñajan. Giya'tsse qui ccusha.
Tse'faei'ccuyi giya'tsse ccushasi 14 Jesús tisema manda:
—Cca'indeccunga condajama. Tsa'ma japa Chigama afa'sunga tisuma canjaenjan. Moisés mandaqquia'caen ccusha'chone afeya'choma afeja cuintsu poiyi'cco a'i que ccusha'choma tsa'caen atesu'faye.
15 Tsa'ma Jesús tson'chone ti'tsse condasecco'fasi tsain'bio a'i bo'fa tisema pañañe. Pajisundeccu'qque bo'fa cuintsu tise'pa paji'choma ccushaeñe. 16 Tsa'ma tsa'caen bo'fa'nijan Jesúsja a'i menia japa Chigama iñajan'jen.
Jesús ishopa paji'suma ccushaen'cho
(Mt 9.1-8; Mr 2.1-12)
17 Fae a'ta Jesús a'ima atesian'jen'ni fariseo in'jan'chondeccu Chiga manda'choma atesiansundeccu'qque tisenga bo'fa. Nane poi Galilea ande'su canqquene, Judea ande'su canqquene'qque tsu ji'fa. Jerusaléne'qque jipa bopa paña'fa. Tsonsi Na'su Chiga Jesúsma quiñaensi a'ima ccushaen. 18 Tsa'caen a'ima ccushashaen'jen'ni cca'ija ishopa paji'suma Jesúsnga i'fa. Paji'suma tise ana'jen'chonga opi ipa tta'tta'fa ma'caen ca'nimba Jesús tsutteccofanga paji'suma ccuiñañe. 19 Tsa'ma tsain'bio a'i bo'fasi ca'niañe oshambipa tsao'cco omba'su ppappacconga ansunde'fa. Tsa'o'su patufin'dima shichhapa paji'suma andian'fa tise ana'jen'choi'ccu. A'i enttingenga Jesús tsutteccofanga andiansi 20 Jesúsja tise'pa Chigave in'jan'choma in'jamba paji'suma su:
—Tsandie, tayo tsu que egae tsincon'cho joqquitssi.
21 Tsa'caen susi Chiga manda'choma atesiansundeccu, fariseondeccu'qque tisupapora iñajampañacco'fa:
—¿Jongoesu qquen tsu va a'ija in'jan? Chigayi tsu egae tsincon'choma joqquitssian'su. ¿Tiseja Chiga qquen ti in'jan?
22 Jesúsja tise'pa iñajampañacco'fa'choma in'jamba su:
—¿Jongoesie qui injama'choni qquen asi'ttaemba iñajampañacco'fa? 23 Tayo gi su: “Que egae tsincon'cho tayo joqquitssi.” ¿Bove aiye'pambi ti qquen suye “Jangipa tsui jaja.”? 24 Tsa'ma Na'su Chigaja antte Sefaccone Ji'cho A'i va ande'su a'i egae tsincon'choma joqquitssiañe. Ñajan Sefaccone jipa tsa'caen oshapa gi que'inga canjaeña.
Tsomba Jesús ishopa paji'suma su:
—Quema gi manda: Jangipa que ana'jen'choma isupa tisu tsaoni tsui jaja.
25 Tse'faei'ccuyi tiseja jangi. Poiyi'cco camboen'jen'ni tise ana'jen'choma onccamba Chigama ñotsse afapa tisu tsaoni ja. 26 Tsa'caen ccushapa jasi poiyi'cco a'i attepa can'boen ccutsupa Chigama ñotsse afa'fa. Toya'caen dyopa su'fa:
—Ñoa'me ccaningae tson'choma gi ja'ño atte'fa.
Jesús Levíma ttu'se'cho
(Mt 9.9-13; Mr 2.13-17)
27 Tsonsi Jesúsja sombopa Levíma atte. Tiseja govierno impuestoma isu'su tsu. Leví impuestoma isu'je'ttini dyaisi Jesús tisema ttu'se:
—Ñai'ccu jija.
28 Tsonsi Leví jangipa pa'ccoma catipa Jesúsi'ccu ja.
29 Tsomba Leví Jesúsnga pipa poiyi'cco a'ima ttu'se tise tsaoni añe. Tsain'bio govierno impuestoma isusundeccu'qque an'jen'cho mesa jin'tti piyive ccuipa an'jen'fa. Cca'indeccu'qque ccuipa an'jen'fa. 30 Majan fariseondeccu, toya'caen tsendeqquia'caen in'jamba Chiga manda'choma atesiansundeccu'qque can'jemba camboen'jen'fa. Jesúsma shondosundeccuma attepa iyu'uye ashaen'fa qquen iñajampañamba:
—¿Jongoesie qui que'ija va impuestoma isusundeccui'ccu an'jen'fa? Tsendeccuja egae tsinconsundeccu tsu.
31-32 Tsama pañamba Jesúsja su:
—Pajimbi'choa ccushaen'suma in'jambiqquia'caen ñajan jimbi gi tayo ño'a qquen in'jan'chondeccuma ccushaeñe. Tsa'ma ccushaen'su paji'suma ccushaeñe jiqquia'caen gi egae tsinconsundeccuma ccushaeñe ji cuintsu tise'pa egae tsincon'choma antte'faye.
Ambe'yi asettu'chone atesian'cho
(Mt 9.14-17; Mr 2.18-22)
33 Toya'caen tisema iñajampaña'fa:
—Juanma shondosundeccuja asettupa zutsse ambe'yi Chigama iñajan'fa. Fariseoma shondosundeccu'qque tsa'caen atesu'fa. Tsa'ma quema shondosundeccuja asettumbe'yi injanga amba cu'i'fa.
34 Tsonsi Jesúsja tise'pama su:
—Tsandie pusheye tson'jemba a'ima ttu'sesi bojin sheque'ta fae'ngae tsandiei'ccu avujatsse amba cui'je'fa. Ña gi tsa tsandieca'on ja'ño can'jen. 35 Tsa'ma maqui a'ta cca'indeccu tsandiema joqquitssiansi tsu tisupanaccu asettupa ambe'yi can'jen'faya.
36 Tsa'caen supa Jesúsja faesu condase'choma condase:
—A'ija cuna ondiccu'jema chittaya'bi tssoruma pi'piye. Tsa'caen tson'da cunama'qque tsu dañoña. Toya'caen ma'ppa'ninda tsa pi'pi'cho zupa tssoru ondiccu'jema ti'tsse chittaya.
37 Toya'caen tsu a'ija vinoma cupoemba tssoru ttono botiyanga fiñañambi. Vinojan omppantssimba ttonoma chittaemba tsu catiyeya. Toya'caen ttono'qque tsu tsangae dañongeya. 38 Tsa'ma cuna vinomanda tsu cuna ttono botiyanga fiñaña'cho. Tsa'caen fiñasi vino, ttono'qque dañongembe'yi ccutsuya.
39 Tsa'caen tsu a'ija ñotssia tayoyi ccutsu'cho vinoma cu'ipa cuna ansintssia vinoma in'jambi. Tsa'ma “Tayoyi ccutsu'cho tsu bove ñotssi” qquen tsu suya.