11
Jerusaléni ca'tsa napijipa Betfagéni, Betaniani napi'fa. Tseni Olivo ccotta'cco pporotsse napipa dos tisema shondosundeccuma manda moen qquen supa:
—Ja'faja tseni tsa canqque pporotsse. Tsenima qui atte'faya boro du'shuma, tandan ccutsian'choma. Tsangaja majañi'qque otsepa dyaipa jacan'fambi. Tsama ccupapa i'faja vani. Majan jongoesie qui tson'jen'fa qquen iñajampaña'nijan su'faja: “Na'su tsu vanga dyaipa japa ccase ipa afeya.”
Tsa'caen susi japa atte'fa boro du'shuma, tsa'o sombo'tti pporotsse tsaiqui utufanga tandan ccutsian'choma. Attepa ccupa'fa. Ccupa'je'fasi attepa tse'tti can'jensundeccu iñajampaña'fa:
—¿Mincon'jen'fa qui? ¿Jongoesie qui boro du'shuma ccupa'je'fa?
Tsonsi tise'paja Jesús suqquia'caen su'fa. Tsa'caen susi angaye antte'fa. Tsa'caen tsonsi boro du'shuma Jesúsnga angapa tise'pa sarupama boronga oppoen'fa cuintsu Jesús tsanga dyaiye. Tsa'caen ñoña'fasi Jesús otsepa dyaipa ja. Tsa'caen dyaipa jayisi tsain'bio a'i tise'pa oppoen'jen'cho sarupama tsaiquinga ppappa'fa. Cca'indeccuja japa ccaquejema chattupa ipa tsaiquinga ppappa'fa tsaiquima ñotsse ñoñañe. Toya'caen o'tie jayindeccu, sepaccofae jiñadeccu'qque qquen fundo'fa:
—Avuja'faja. Ñoa'me ñotssi tsu Na'su Chiga mandasi ji'cho. 10 Ñoa'me ñotssi tsu tayopi'su Na'su David mandaqquia'caen tiseja Na'suve dapa mandaye. Chiga sefacconisundeccu'qque avuja'faja.
11 Jesús tsa'caen Jerusaléni ca'nimba Chiga ettinga ca'ni. Ca'nimba pa'tssi osha'choma camba sombopa Betaniani ja. Nane tayo simesi tisema shondosundeccui'ccu tseni ja'fa.
Jesús higuera'jin name mechosi iyu'u
(Mt 21.18-19)
12 Ccaqui a'ta Betaniane sombopa jayipa Jesúsja qquipoe'su. 13 Qquipoe'supa higuera'jima biane attepa teta'choma pishoye ja. Higuera'jin naje'paja teta'choma an'biaña qquen in'jamba japa najemeñi atte. Nane tise naitembisi name mecho. 14 Tsa'caen mechosi Jesúsja higuera'jima su:
—Minguite'qque majañi'qque an'faya'bi tsu que teta'choma.
Qquen su'je'choma tisema shondosundeccuja paña'fa.
Chiga ettini'su chavaensundeccu
(Mt 21.12-17; Lc 19.45-48; Jn 2.13-22)
15 Tsomba Jerusaléni napipa Jesúsja Chiga ettinga ca'ni. Ca'nimba tseni chavaensundeccuma, chavasundeccuma'qque tteyaye ashaen. Nane corifin'dima cambiansundeccumbe mesama qqui'tssa ttova'ccoen. Ppuppuju'choma chavaensundeccumbe siyetama'qque tsa'caen tson. 16 Majañi'qque Chiga etti'ye andupa jaye anttembi. 17 Tsa'caen tsomba atesian'jemba su:
—Chiga Tevaen'jenga Chiga tsu su: “Ña tsa'ota tsu poi ande'su a'ine ñama iñajan'jentti.” Tsa'ma que'ija va tsa'oma ccanamba tsa'ove tson'fa.
18 Jesús tsa'caen atesian'jensi poiyi'cco a'i pañamba tise atesian'jen'choma in'jan'fa. Tsa'cansi Chigama afa'su nasundeccu, Chiga manda'choma atesiansundeccu'qque tsama atesupa panshaen paña'fasa'ne dyopa ttatta'fa ma'caen Jesúsma fi'ttiya'chove. 19 Tsa'caen tson'jen'ni tayo cose jisi Jesúsja canqque'ye sombopa ja.
Higuera'jinjan tayo samba
(Mt 21.20-22)
20 Ccaqui a'ta sinte'yi panshan jimba higuera'jima atte'fa setsa'chone tayo pa'cco samba'choma. 21 Attepa Pedroja Jesús su'choma in'jamba tisenga su:
—Atesian'su, que canjan, que iyu'upa susi ¡higuera'jin tayo samba!
22 Tsonsi Jesúsja su:
—Chigave in'jan'faja. 23 Nane ñoa'me gi su, majan a'i va ccotta'ccoma “Joqquitssipa marnga jaja” qquen susi tsa'caen tsu jaya. Nane tisu injama'cho shacambipa, “tisu suqquia'caen tsu daya,” qquen in'jan'ninda tsa'caen tsu daya. 24 Tsa'cansi gi su pa'cco jongoesuve qui Chigama iñajamba isuya qquen in'jan'da tsa'caen qui isuya. 25 Chigama iñajan'jen'da tisu majain'ccu iyiccaye'je'choma in'jamba japa ñoquiaña'cho. Tsa'caen tsonsi tsu Chiga que'i Quitsa sefacconi canjen'su'qque que'i egae tsincon'choma joqquitssiamba ñoquiya. 26 Nane que'i ñoquian'fambian'da tsa'caeñi tsu Chiga que'i Quitsa sefacconi canjen'su'qque que'i egae tsincon'choma joqquitssiaña'bi.
Jesús na'sia'caen manda
(Mt 21.23-27; Lc 20.1-8)
27 Tsomba toequi Jerusaléni ccase ji'fa. Tseni jipa Chiga etti'ye jaca'ni Chigama afa'su nasundeccu, Chiga manda'choma atesiansundeccu, coenzandeccu'qque Jesúsma can'su jipa 28 iñajampaña'fa:
—¿Majan na'su in'jaensi qui queja tsa'caen tsincon? ¿Majan tsu quema manda antte na'sia'caen mandaye?
29 Qquen su'fasi Jesúsja su:
—Ña'qque gi que'ima iñajampañaña. Que'i ñanga condasi gi ña'qque condaya ma'caen ña tsincon'choma. 30 Juan feti'chota ¿sefacconi'su Chiga mandasi feti'cho ti? Tsambi'ta ¿a'i mandasi feti'cho ti? Conda'faja ñanga.
31 Tsonsi asi'ttaemba tisupapora afacco'fa:
—¿Jongoesu qquen gi su'faya? “Sefacconi'su Chiga mandasi feti'cho tsu” qquen su'ninda tsu suya “Tsa'ca'nijan ¿micomba qui Juanma pañamba in'jan'fambi?” 32 Tsambi'ta “a'i fetiye manda qquen su'ninda” ¿...jm jḿ?
Nane poiyi'cco a'i Juanjan ñoa'me Chiga Aya'fama afa'su qquen su'fasi atesupa nasundeccuja dyojo'fa. 33 Tsa'camba Jesúsnga su'fa:
—Atesu'fambi gi.
Tsonsi Jesúsja su:
—Jen'da ña'qque que'inga condaya'bi gi majan mandasi ña tsa'caen tsincon'choma.
Ega semasundeccune condase'cho
(Mt 21.33-46; Lc 20.9-19)