14
No mawɓe diina ndawriri faa nannga Iisaa
(Matta 26.1-5, Lukka 22.1-2, Yuhanna 11.45-53)
1 Balɗe ɗiɗi keddanii iidi Faltagol e iidi buuru mo wattaaka rabilla. Hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta pilii nanngirde Iisaa e hiila faa keɓa mbara ɗum.
2 De ɓe mbi'i:
—Taa ngaɗen ɗum ley iidi ndi de yimɓe muurta.
No debbo joordi nebbam uurɗam dow Iisaa
(Matta 26.6-13, Yuhanna 12.1-8)
3 Wakkati oon Iisaa ina woni ley Baytaniya, ɗo suudu Simon noddirteeɗo ceppinɗo oon. O jooɗii faa o nyaama. Debbo gomma naati ina jogii faandu nebbam laaɓuɗam, uurɗam, tiiɗuɗam coggu sanne. Debbo oon heli faandu nduun, joori nebbam ɗaam dow hoore makko.
4 Yoga e wonnooɓe toon ɓeen mettaa, mbi'unduri hakkunde muɓɓen:
—Ɗume saabii de nebbam ɗaam bonniraa ni?
5 Iɗam waawnoo sonneede ko ɓuri buuɗi cardi keme tati, de hokkee talkaaɓe!
Heddii iɓe pela debbo oon.
6 Ammaa Iisaa wi'i:
—Celee mo! Ko waɗi de oɗon torra mo? O gollanii kam gollal lobbal.
7 Si goonga, talkaaɓe ina tawdee e mooɗon wakkati fuu, nde muuyɗon fuu oɗon mbaawi waɗande ɗum'en moƴƴere. De miin kaa, mi tawdataake e mooɗon wakkati fuu.
8 O waɗii ko o waawi: o joorii nebbam uurɗam ɗam dow ɓanndu am faa mi segilanoo saabeere.
9 Goonga kaalanammi on: ɗo Kabaaru Lobbo waajaa e adunaaru ndu fuu, ko debbo o waɗi ɗuum fillitete, faa o miccitee.
No Yahuuda jamborii Iisaa
(Matta 26.14-16, Lukka 22.3-6)
10 Yahuuda Isikariyotto, gooto e taalibaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen, yehi to hooreeɓe almaami'en faa watta Iisaa e juuɗe muɓɓen.
11 Nde ɓe nannoo ɗum ndeen, ɓe ceyii, ɓe aadii ɓe njoɓan mo ceede. Wakkati oon, imo fiya dabare no o jambortoo Iisaa.
No Iisaa waɗiri hiraande iidi Faltagol e taalibaaɓe muuɗum
(Matta 26.17-30, Lukka 22.7-23, Yuhanna 13.21-30)
12 Nyannde arande iidi buuru mo wattaaka rabilla, nde ɓe kirsata dammuuli iidi Faltagol ndeen, taalibaaɓe Iisaa ƴami ɗum, mbi'i:
—Toy njiɗɗaa min njaha min cegilanowe hiraande iidi Faltagol ndeen?
13 O nuli taalibaaɓe makko ɗiɗo, o wi'i ɗum'en:
—Njehee ngalluure toon, on kawran toon e gorko ina ronndii loonde ndiyam. Njokkon ɗum.
14 Suudu ndu o naati fuu, mbi'on jom galle oon: «Moodibbo ƴamii suudu nduye nyaamdata e taalibaaɓe mum ɓeen hiraande iidi Faltagol?»
15 O hollan on suudu sooro mawndu moƴƴinaandu. Wo dow toon cegilantoɗon en hiraande ndeen.
16 Taalibaaɓe ɗiɗo ɓeen njehi, naatowi ngalluure ndeen, ɓe tawri hono no o wi'iri ɓe noon. Toon ɓe cegilanii hiraande iidi Faltagol ndeen.
17 Nde hiirnoo fuu, Iisaa wardi e sappo e ɗiɗo ɓeen.
18 Wakkati ɓe njooɗinoo iɓe nyaama fu, Iisaa wi'i:
—Goonga kaalanammi on: gooto mooɗon jamboto kam, imo nyaamda e am joonin.
19 Ɗum laatanii ɓe kaɓɓu-ko'u, ɓe puɗɗi ƴamirde mo gooto gooto, iɓe mbi'a:
—Kori wanaa miin?
20 O jaabii ɓe, o wi'i:
—Wo gooto mooɗon, onon sappo e ɗiɗo ɓe, cuuwidinɗo e am junngo e le'al ngal.
21 Tilay Ɓii Neɗɗo yoppira adunaaru no haaliraa ley Binndi ɗiin ni. Ammaa bone woodanii jambotooɗo Ɓii Neɗɗo oon! Gorko oon, si rimaakano fey ɓuri woodde e muuɗum!
22 Nde ɓe nyaamannoo ndeen, Iisaa hooƴi buuru, yetti Laamɗo, heltii, hokki ɓe, wi'i:
—Njaɓee, ɗum wo ɓanndu am.
23 Caggal ɗuum, o hooƴi horde cabijam, o yetti Laamɗo, o hokki ɓe, ɓe fuu ɓe njari.
24 O wi'i ɓe:
—Ɗum wo ƴiiƴam am, tabintinoojam amaana Laamɗo, ndufeteeɗam saabe heewɓe.
25 Goonga kaalanammi on: mi yarataa cabijam katin si wanaa nyannde njaroymi kesam e ley laamu Laamɗo.
26 Caggal ɓe njimii Jabuura, ɓe njalti, ɓe njehi dow waamnde wi'eteende Jaytun.
No Iisaa sapporii Piyeer wi'an anndaa ɗum
(Matta 26.31-35, Lukka 22.31-34, Yuhanna 13.36-38)
27 Iisaa wi'i ɓe:
—On fuu on njoppan kam, sabo ina winndaa: «Mi fiyan duroowo piiɗe maayde, de baali ɗiin cankitoo.»
28 Ammaa caggal mi iirtake, mi artoyto on Galili.
29 Piyeer wi'i mo:
—Fay si ɓe fuu ɓe njoppi ma, miin kaa mi yoppataa ma.
30 Iisaa wi'i mo:
—Goonga kaalanammaami: jemma hannden o pay, fadde ndontoori e joggude kile ɗiɗi a wi'an a anndaa kam kile tati.
31 De Piyeer haali, tekkini daande, wi'i:
—Fay si tilsi mi maaydan e maaɗa, abada mi wi'ataa mi anndaa ma.
Taalibaaɓe ɓeen fuu mbi'i hono noon.
No Iisaa nyaagorii Laamɗo ley Geccemane
(Matta 26.36-46, Lukka 22.39-46)
32 Ɓe njottii nokku bi'eteeɗo Geccemane, de Iisaa wi'i taalibaaɓe muuɗum ɓeen:
—Njooɗee ɗo, faa mi waɗowa du'aare.
33 O yaadi e Piyeer e Yaakuuba e Yuhanna. Ɓernde makko fuɗɗi maatude kulol e kaaɗeefi.
34 O wi'i ɓe:
—Mettorgal ina mawni e am sanne faa ina nesa warude kam. Keddee ɗo, ndoomee, kakkilee.
35 O toowti seeɗa, o hippii e leydi, o du'ii yalla imo daɗa e wakkati naawɗo oon si na laatoo.
36 O wi'i:
—Abba! Aɗa waawi huunde fuu, woɗɗinam horde torra nde. Ammaa taa laatoo ko muuyumi, ɗum laatoo ko muuyuɗaa.
37 O warti, o tawi iɓe ɗaanii. O wi'i Piyeer:
—Simon, a ɗaani naa? A walaa semmbe doomude fay haddi wawtu gooto naa?
38 Kakkilee, ndu'ee, faa taa on njarribe. Sabo hakkillo ina heewi anniya lobbo, ammaa terɗe ina lokkiɗi.
39 O yehi katin, o du'orii no arande ni.
40 O warti, o tawi ɓe ɗaantake, sabo ɗoyngol maɓɓe na teddi sanne. Ɓe kunngii anndude ko ɓe njaabotoo mo.
41 O warti tataɓerde, o wi'i ɓe:
—Faa joonin on ɗaani, oɗon ŋootta naa? Heƴii. Wakkati oon warii. Joonin, Ɓii Neɗɗo wattete e juuɗe luttuɓe.
42 Ummee njehen! Inan jambotooɗo kam oon ina ɓattitii.
No Iisaa nanngiraa
(Matta 26.47-56, Lukka 22.47-53, Yuhanna 18.3-12)
43 O tilaaki e haalde ɗum, de Yahuuda, gooto e sappo e ɗiɗo ɓeen, yottii ina wondi e yimɓe heewɓe jogiiɓe kaafaaje e cabbi. Wo ɓe nulaaɓe hooreeɓe almaami'en, e jannginooɓe Tawreeta, e mawɓe.
44 Jambotooɗo mo oon hokkiino ɓe filnde, wi'i:
—Mo mucciimi fu, oon woni kanko. Nanngon ɗum, njaaron ɗum kawjoɗon ɗum.
45 Yahuuda yottii tan, ɓattitii Iisaa, wi'i ɗum:
—Moodibbo!
O muccii ɗum.
46 Ndeen ɓe tuggi juuɗe maɓɓe dow Iisaa, ɓe nanngi ɗum.
47 Gooto e darinooɓe ɗoon ɓeen, soorti kaafaahi muuɗum, soppi maccuɗo Almaami Mawɗo, taƴi nowru muuɗum.
48 Iisaa wi'i ɓe:
—On ngardii e kaafaaje e cabbi hono wo mi ardiiɗo muurtere naa?
49 Nyannde fuu miɗo wondunoo e mooɗon ley suudu dewal mawndu nduun miɗo waajoo, de on nanngaay kam. Ammaa tilay ko Binndi ɗiin mbi'i ɗuum tabita.
50 Ndeen, taalibaaɓe ɓeen fuu njoppi mo, ndoggi.
51 Jokolle mo ɓornaaki na waanii disaare tan, jokki mo. Ɓe nanngi ɗum,
52 de yoppi disaare ndeen, doggi ɓanndu ɓoldu.
No mawɓe diina carorii Iisaa
(Matta 26.57-68, Lukka 22.54-55, 63-71, Yuhanna 18.13-14, 19-24)
53 Ɓe njaari Iisaa to Almaami Mawɗo oon, tawi hooreeɓe almaami'en e mawɓe e jannginooɓe Tawreeta fuu ina kawriti.
54 Piyeer ina jokki mo to toowti faa naati ley taliyaare galle Almaami Mawɗo. O jooɗodii e doomooɓe ɗakkol yiite, imo ƴuuloo.
55 Wooɗi, hooreeɓe almaami'en e jeyaaɓe e waalde Saahiiɓe ndeen fuu ina piloo ko pelira Iisaa faa waree, de ɓe keɓaay.
56 Heewɓe ina pela mo dow fewre, ammaa haalaaji muɓɓen ina luttunduri.
57 Woɓɓe maɓɓe peli mo, mbi'i:
58 —Min nanii imo wi'a: «Mi liɓan suudu dewal mawndu mahiraandu juuɗe nduun, de ley balɗe tati mi nyiɓa suudu dewal wonndu ndu mahiraaka juuɗe.»
59 Kaa e ɗum du, pelooje maɓɓe ɗeen ina luttunduri.
60 Almaami Mawɗo oon ummii, darii hakkunde jamaa oon, ƴami Iisaa:
—Walaa ko njaabotoɗaa naa? Ko yimɓe ɓe ceedante ɗuum wo ɗume?
61 Ɗum fuu imo deƴƴinii, o jaabaaki fay huunde. Almaami Mawɗo oon ina ƴama mo katin, ina wi'a:
—Yalla aan woni Almasiihu, ɓii mo jettooje ngoodani oon naa?
62 O jaabii, o wi'i:
—Miin woni kanko. On nji'an Ɓii Neɗɗo ina jooɗii gere nyaamo Jom baawɗe oon, ina warda e duule kammu.
63 Ɗuum metti Almaami Mawɗo oon faa seeki kaddule muuɗum, wi'i:
—En kaajaaka seedeeɓe katin.
64 On narrii noppi mooɗon ko o mbonkii Laamɗo ɗuum. Ɗume miiliɗon?
Ɓe fuu ɓe mbi'i imo haani wareede.
65 Woɓɓe maɓɓe puɗɗi tuttude dow makko. Ɓe cuddi yeeso makko, iɓe piya mo, iɓe mbi'a mo:
—Hey annabaajo! Haalan min moy fiyi ma!
Ndeen doomooɓe ɓeen du nanngi mo, ina peenya mo.
No Piyeer wi'iri anndaa Iisaa
(Matta 26.69-75, Lukka 22.56-62, Yuhanna 18.15-18, 25-27)
66 E ley ko Piyeer woni ley taliyaare galle oon, gooto e horɓe Almaami Mawɗo oon yottii.
67 Nde o yiinoo Piyeer ina ƴuuloo ndeen, o taykii ɗum, o wi'i:
—Aan, aɗa wondunoo e Iisaa Nasaraatuujo oon.
68 Piyeer yeddi mo, wi'i:
—Miin kaa mi anndaa, mi faamataa ko kaalataa ɗuum.
Caggal ɗuum, Piyeer yehi naatowi bolongal galle ngaal. [Ndeen ndontoori joggi.]
69 Nde korɗo oon yiinoo mo katin fu, haalani dariiɓe ɗoon ɓeen, wi'i:
—Oo wo gooto maɓɓe!
70 Piyeer yeddi katin. Faa ɓooyti seeɗa, dariiɓe ɗoon ɓeen mbi'i Piyeer:
—Tannyoral, a gooto maɓɓe, sabo a Galilinkeejo.
71 Kanko du, o fuɗɗi hunaade e huttaade, imo wi'a:
—Mi anndaa gorko mo kaaloton haala mum oon fey!
72 Wakkati oon pay, ndontoori joggi ɗiɗaɓerde, de Piyeer miccitii ko Iisaa wi'unoo ɗuum: «Fadde ndontoori e joggude kile ɗiɗi, a wi'an a anndaa kam kile tati.» Ɓernde Piyeer metti dow majjum, heddii ina woya.