15
No Pilaatu ƴamiri Iisaa
(Matta 27.1-2, 11-14, Lukka 23.1-5, Yuhanna 18.28-38)
Nde naange fuɗunoo fu, hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta e waalde Saahiiɓe ndeen fuu, tawti mawɓe du, ɓe fuu ɓe ndawridi. Ɓe kaɓɓi Iisaa, ɓe njaari ɗum, ɓe ngatti ɗum e juuɗe Pilaatu goforneer oon.
Pilaatu ƴami mo, wi'i:
—Aan woni kaananke Alhuudiyankooɓe oon naa?
O jaabii, o wi'i:
—Aan e hoore maa haali.
Hooreeɓe almaami'en ɓeen ina pelda mo kulle keewɗe. Pilaatu ƴami mo katin:
—Walaa ko njaabotoɗaa naa? A nanaay ko ɓe peldete ɗuum fuu naa?
Ammaa Iisaa jaabaaki fay huunde, faa ɗum haaynii Pilaatu.
No Iisaa saroraa sariya maayde
(Matta 27.15-26, Lukka 23.13-25, Yuhanna 18.39-19.16)
Iidi Faltagol fuu, goforneer oon ina woowi yoofande yimɓe ɓeen kasuujo gooto mo cuɓii. Tawi gorko bi'eteeɗo Barabas muurtidiino e woɓɓe faa ɓe mbari neɗɗo. Wakkati oon, iɓe uddaa e kasu saabe ko ɓe ngaɗi ɗuum. Jamaa oon njehowi to Pilaatu woni toon, naati e nyaagaade ɗum waɗana ɓe ko woownoo waɗande ɓe ɗuum. O jaabii ɓe, o wi'i:
—Oɗon njiɗi mi yoofana on kaananke Alhuudiyankooɓe oon naa?
10 Sabo o faamii hooreeɓe almaami'en ɓeen kiram waɗi de kokkitiri mo. 11 De hooreeɓe ɓeen ndunƴi jamaa oon nyaagoo Pilaatu yoofana ɓe Barabas, ɗum ɓurani ɓe yoofa Iisaa. 12 Pilaatu jaabii katin, wi'i ɓe:
—Ndelle, ɗume njiɗuɗon mi waɗa mo mbi'oton kaananke Alhuudiyankooɓe oon?
13 Ɓe ƴeewnii, ɓe mbi'i:
—Tontu mo e leggal palaangal!
14 Pilaatu ƴami ɓe:
—Ɗume o waɗi ko boni?
De ɓe ɓeydi ƴeewnaade semmbe:
—Tontu mo e leggal palaangal!
15 Saabe Pilaatu ina yiɗi welnude ɓerɗe jamaa oon, yoofani ɗum'en Barabas. Caggal ɗuum, o yamiri Iisaa fiyee dorri, de o hokkitiri ɗum tontowee e leggal palaangal.
No sordaasiiɓe njalnorii Iisaa
(Matta 27.27-31, Yuhanna 19.2-3)
16 Sordaasiiɓe ɓeen njaari mo nannowi mo ley galle laamorde toon, kawrunduri sordaasiiɓe heddiiɓe ɓeen fuu. 17 Ɓe ɓorni mo saaya mboɗeeha,* ɓe canyi taarde gi'e ɓe kippi e hoore makko. 18 Ɓe puɗɗi salminde mo, iɓe mbi'a:
—Foofoo, kaananke Alhuudiyankooɓe.
19 Iɓe piira hoore makko loosol, iɓe tutta mo, iɓe ndikkinoo, iɓe cujidana mo. 20 Nde ɓe tilinoo jalnoraade mo ndeen, ɓe itti saaya mboɗeeha kaan, ɓe ɓorni mo kaddule makko. Ndeen ɓe njaari mo yaasin faa ɓe tontowa mo e leggal palaangal.
No Iisaa tontiraa dow leggal palaangal
(Matta 27.32-44, Lukka 23.26-43, Yuhanna 19.17-27)
21 Gorko gooto bi'eteeɗo Simon, jeyaaɗo Sireene, baaba Alesandere e Rufus, ina ƴuura ley ladde ina faltoo ɗoon. Sordaasiiɓe ɓeen ndoolɗi mo o wakkoo leggal Iisaa palaangal ngaal. 22 Ɓe njaari Iisaa nokku bi'eteeɗo Golgata (maanaa majjum woni «Nokku Laalagal Hoore»). 23 Ɓe ngaddani mo cabijam njillunduraaɗam e ɗakke kaaɗuɗe faa o yara, de o jaɓaay. 24 Ɓe tonti mo e leggal palaangal. Ɓe pecciri kaddule makko cumnal, ɓe ndaara ko mono fuu heɓata. 25 Nde ɓe tontata mo ndeen, wo wakkati yamnde jeenay beetee. 26 Ɓe mbinndi e alluwal tiimtude hoore makko sabaabu ko o tontiraa. Binndi dow maggal na mbi'a: Kaananke Alhuudiyankooɓe. 27 Ɓe tontidi mo e yanooɓe ɗiɗo, gooto gere nyaamo makko, gooto du gere nano makko. [ 28 ] 29 Yimɓe faltotooɓe ɗoon ɓeen ina njenna mo, ina ndimmba ko'e muɓɓen, ina mbi'a:
—Hey! Liɓoowo suudu dewal mawndu de nyiɓtoo ndu ley balɗe tati, 30 dannu hoore maa, jippa leggal palaangal ngal!
31 Hono noon, hooreeɓe almaami'en ɓeen du ina njalnoroo mo. Kamɓe e jannginooɓe Tawreeta, iɓe mbi'undura hakkunde maɓɓe:
—O hisinii woɓɓe, de o waawaa hisinde hoore makko! 32 Kanko woni Almasiihu kaananke Israa'iila oon. Jonle, o jippoo leggal palaangal ngal, faa nji'en de ngoonɗinen!
Ɗiɗo tontidaaɓe e makko ɓeen du ina mbonkoroo mo noon.
Haala maayde Iisaa
(Matta 27.45-56, Lukka 23.44-49, Yuhanna 19.28-30)
33 Wakkati hakkunde naange, nimre waɗi e leydi fuu faa wakkati yamnde tati kiiral naange. 34 E ley yamnde tati kiiral naange ndeen, Iisaa feekii feekaango toowngo, wi'i:
Eloy, eloy, lama sabaktani? (Ɗum na fiirta «Laamɗo am, Laamɗo am! Ɗume saabii de njoppuɗaa kam?»§)
35 Nde woɓɓe dariiɓe toon ɓeen nannoo ɗum ndeen, mbi'i:
—Inan, imo nodda annabi Iliyaasa!
36 Ndeen goɗɗo maɓɓe doggi, suuwowi tekkere ley ndiyam lammuɗam, haɓɓi nde e loosol. De o fonndini hunnduko Iisaa faa muyta, o wi'i:
—En njoppa mo, ndaaren yalla Iliyaasa waran jippina mo!
37 Caggal ɗuum, Iisaa feekii feekaango toowngo katin, de seedi e yonki. 38 Lefol paliingol ley suudu dewal mawndu ngool seekii gilla dow faa ley, laatii taƴe ɗiɗi. 39 Mawɗo sordaasiiɓe darinooɗo yeeso makko oon yi'i no o dilliri adunaaru ni, de wi'i:
—Si goonga ni, neɗɗo o wo Ɓii Laamɗo!
40 Rewɓe woɓɓe ina toowti, ina kaynoo. Mariyama mo Magdala e Salome e Mariyama inna Yaakuuba pamarel e Yuusufi ina ngoni hakkunde maɓɓe. 41 Ɓeen njokkannoo mo ina ngollana mo nde o wonnoo Galili ndeen. Rewɓe woɓɓe heewɓe du ina ngoni ɗoon, yaadunooɓe e makko Urusaliima.
No ɓanndu Iisaa wattiraa e saabeere
(Matta 27.57-61, Lukka 23.50-56, Yuhanna 19.38-42)
42 Ko hiiri ɗuum, tawi hawrii e wakkati segilagol, sabo nyalaande fowteteende ɓadake naatude. 43 Gooto tedduɗo e waaldeere Saahiiɓe, bi'eteeɗo Yuusufi mo Arimatiya, wari. Kanko du imo heɗii ɓangugol laamu Laamɗo. O hulaay yaade to Pilaatu o ŋaaroo ɗum ɓanndu Iisaa. 44 Ko Iisaa maayi law ɗuum, haaynii Pilaatu, noddi mawɗo sordaasiiɓe, ƴami ɗum yalla wo goonga o maayii. 45 Nde mawɗo sordaasiiɓe oon haalannoo ɗum Pilaatu ndeen, acci Yuusufi hooƴa ɓanndu nduun. 46 Yuusufi soodi kasanke, jippini ɓanndu Iisaa nduun, fiili ɗum e kasanke oon, de watti ɗum e saabeere wasaande ley hayre. Caggal ɗuum, o talliti hayre, o uddiri dammbugal saabeere ndeen. 47 Mariyama mo Magdala e Mariyama inna Yuusufi nji'i to o wattaa toon.
* 15:17 Wakkati Iisaa, saaya mboɗeeha wo saaya ka kaananke ɓornotoo. 15:24 Jabuura 22.19. 15:28 E ɗereeji ɓooyɗi, goɗɗi ina ɓeyda aaya 28: Ɗum tabintini Binndi biiɗi: «O hiisodaama e bonɓe.» § 15:34 Jabuura 22.2.