22
Banndol haala nyaamdu ɓangal
(Lukka 14.15-24)
1 Iisaa banndani ɓe katin, wi'i ɓe:
2 —Inan no laamu Laamɗo nanndi: wo hono kaananke ɓaŋnoowo ɓiyum gorko, waɗani ɗum neema ɓangal.
3 O neli maccuɓe makko noddowa yimɓe ɓangal ngaal, ammaa noddaaɓe ɓeen calii warude.
4 O neli katin maccuɓe woɓɓe, o wi'i ɗum'en: «Mbi'ee noddaaɓe ɓeen nyaamdu nduun moƴƴinaama faa wooɗi. Mi hirsii ga'i e nyalbi payɗi. Fuu segilaama. Ɓe ngara, ɓe nootoo weltaare ɓangal nde.»
5 Ammaa noddaaɓe ɓeen kiisaaki mo, naati haajuuji muɓɓen: o yehi ndaaroyde ngesa muuɗum, o du luumooji muuɗum.
6 Heddiiɓe ɓeen nanngi maccuɓe ɓeen, torri ɓe, mbari ɓe.
7 Kaananke oon tikki, neli sordaasiiɓe muuɗum mbarowi waruɓe nulaaɓe ɓeen, mbuli wuro muɓɓen.
8 Caggal ɗuum, o wi'i maccuɓe makko ɓeen: «Nyaamdu ɓangal nduun moƴƴinaama, ammaa noddaaɓe ɓeen kaandaa e nyaamude ndu.
9 Ɗum le, njehee dow laabi mawɗi ɗiin, noddon neɗɗo fuu mo kawruɗon wara nyaama nyaamdu ɓangal ndu.»
10 Maccuɓe ɓeen njehi dow laabi ɗiin, noddi yimɓe ɓe kawri toon fuu gilla e bonɓe faa e moƴƴuɓe faa galle jom ɓangal oon heewi yimɓe.
11 Nde kaananke oon naatunoo faa ndaara noddaaɓe ɓeen ndeen, o haynii gorko mo ɓornaaki kaddule ɓangal ngaal.
12 O wi'i ɗum: «Neɗɗo am, noy naatirɗaa ɗo tawi a ɓornaaki kaddule ɓangal?» De oon deƴƴinii.
13 Ndeen, kaananke oon wi'i gollooɓe ɓeen: «Kaɓɓee juuɗe makko e koyɗe makko, paɗɗon mo e ley nimre yaasin ndeen. Toon bojji e ŋerƴundurde nyiiƴe ngoni.»
14 Iisaa heddii na wi'a:
—Noddaaɓe ina keewi ammaa suɓaaɓe ina pamɗi.
Haala yoɓugol lampo
(Marku 12.13-17, Lukka 20.20-26)
15 Farisa'en njehi ndawridowi no nanngira Iisaa e ley haala muuɗum.
16 Ɓe neli yoga e taalibaaɓe maɓɓe e jokkuɓe Hirudus to Iisaa. Nulaaɓe ɓeen mbi'i mo:
—Moodibbo, miɗen anndi a goongante: aɗa jannginira laawol Laamɗo ngol goonga. A hulataa fay gooto, sabo a ɓurdintaa yimɓe.
17 Ndelle, haalan min ɗume miiliɗaa: yalla ina dagii min kokka kaananke Roma mawɗo oon lampo naa dagaaki?
18 Ammaa Iisaa ina anndi anniyaaji maɓɓe bonɗi ɗiin. O wi'i ɓe:
—Onon munaafiki'en! Ɗume waɗi de oɗon tuufina kam?
19 Kollee kam mbuuɗu njoɓeteengu lampo.
Ɓe ngaddani mo mbuuɗu cardi ngootu.
20 O ƴami ɓe, o wi'i:
—Natal moy e innde moy woni ɗo?
21 Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i:
—Kaananke Roma.
O wi'i ɓe:
—Ndelle, kokkee kaananke Roma oon ko jeyi, kokkon Laamɗo du ko jeyi.
22 Nde ɓe nannoo jaabu oon fu, ɗum haaynii ɓe. Ɓe celi mo, ɓe ndilli.
Haala ummital maayɓe
(Marku 12.18-27, Lukka 20.27-40)
23 E ley nyalooma oon, woɓɓe ley waalde Saduki'en ngari to Iisaa. Kam'en ngoni yeddooɓe ummital.
24 Ɓe ƴami mo, ɓe mbi'i:
—Moodibbo, Muusaa wi'i: «Si neɗɗo maayii heɓaay ɓiɗɗo, minyum naa mawnum dewla debbo joppaaɗo oon, faa heɓana ɗum ɓeyngu.»
25 Ina woodunoo hakkunde amin sakiraaɓe worɓe njeɗɗo. Arandeejo oon dewli, maayi heɓaay ɓiɗɗo. Minyiiko hooƴi debbo oon.
26 Kam du maayi heɓaay ɓiɗɗo. Tataɓo oon du jokki, faa ɓe njeɗɗo fuu ɓe maayi.
27 Caggal maɓɓe ɓe fuu, debbo oon du maayi.
28 Ndelle nyannde ummital, moy e njeɗɗo ɓeen laatotoo goroo debbo oon? Sabo ɓe fuu ɓe ndewliino mo.
29 Iisaa jaabii ɓe, wi'i:
—On woofuɓe, sabo on anndaa Binndi ɗiin, on anndaa baawɗe Laamɗo du.
30 Sabo si maayɓe ummitake, worɓe ɓaŋataa, rewɓe ɓaŋataake. Ɓe laatoto hono maleyka'en wonɓe dow kammu ni.
31 Wooɗi, e haala ummital maayɓe, yalla on njanngaay ko Laamɗo wi'i on ɗuum naa? O wi'i:
32 «Miin woni Laamɗo Ibrahiima, Laamɗo Isiyaaka, Laamɗo Yaakuuba.» Laamɗo wo Laamɗo wuurɓe, wanaa Laamɗo maayɓe.
33 Nde jamaa keewɗo oon nannoo waaju makko oon fu, ɗum haaynii ɗum'en sanne.
Haala yamiroore ɓurnde fuu manngu
(Marku 12.28-34, Lukka 10.25-28)
34 Nde Farisa'en ɓeen nannoo Iisaa deƴƴinirii Saduki'en ɓeen e haala fu, ɓe kawriti.
35 Gooto maɓɓe jannginoowo Tawreeta na yiɗi tuufinde mo, ƴami mo, wi'i:
36 —Moodibbo, ndeye woni yamiroore ɓurnde fuu manngu e ley Tawreeta?
37 Iisaa jaabii mo, wi'i:
—Yiɗir Laamɗo Joomiraaɗo maa e ɓernde maa fuu e yonki maa fuu e hakkillo maa fuu.
38 Nde woni yamiroore arandeere, ɓurnde fuu manngu.
39 Inan yamiroore ɗiɗaɓerde hono mayre: «Njiɗiraa gondo maa no njiɗirɗaa hoore maa ni.»
40 Tawreeta Muusaa e dewte annabaaɓe ɗeen fuu e jamirooje ɗiɗi ɗeen njowii.
Kabaaru Almasiihu e Daawda
(Marku 12.35-37, Lukka 20.41-44)
41 Ko Farisa'en ɓeen kawriti toon ɗuum, Iisaa ƴami ɓe, wi'i:
42 —Ɗume miiluɗon e Almasiihu oon? Wo o taan moy?
Ɓe njaabii, ɓe mbi'i:
—O taan Daawda.
43 O wi'i ɓe:
—Ko Daawda haaliri baawɗe Ruuhu ɗuum, noy noddiri Almasiihu «Joomiraaɗo»? Sabo o wi'ii:
44 «Joomiraaɗo wi'i Joomam:
Jooɗa gere nyaamo am,
faa mi waɗa njaaɓaa wayɓe ma.»
45 Wooɗi, Daawda ina noddira mo «Joomam». Ndelle noy o laatortoo taanum?
46 Ɓe fuu ɓe kunngii jaabaade mo faa'e. Caggal nyannde ndeen, fay gooto suusaay ƴamude mo ƴamɗe goɗɗe katin.