2
A soldia a niga tere Iesu Kristo
O Timoti alö te heremi a pien i tar, lueia a nitagala tara nihitaguhu te kana tere Iesu Kristo. Na lö go hala hasiin u raranga tu hengoeia lö i tar i matar u katuun u para, turu katuun te hamana remölö, ba nori te tatei hatuts has raier a palai.
Alö go sagoho gono has mei lia a kamits, tego tagala sil menai lö e Iesu Kristo. Tara toukuina tara ami, a soldia ema tatei gono benei a peisanen a mamana toukuina ielesala. Nonei ega hakats lasiin tega kato hasasaala menaien a tson mammam te lu mena meien tara ami. Na e kato has uana tara katuun te pipiatana turu resis, ega kukute hanigei a lo turu resis. A katuun te kui hatagalana tara kui i tanen e tatei lu benei a peisanen a hua tutuun tara toukui i tanen. Hakatsin a ka te ranga ne gulia, ba Tsunono te halesale nou u hakats i tamölö ba lö te atei sile mou a manka teka.
Hakats kapiin e Iesu Kristo te takei poutsia tara tou mate, a hatutubunei tere Devit a King. U Bulungana u Niga te habulungana naiegulia te hatei nanen. U Bulungana u Niga teka te sagoho sila nagia lia a kamits tara luman karabus. Nori e kits here nari lia a kopkop, kaba u bulungana tere Sunahan ema tatei kits nari. 10 Ba lia te söata sila nagia a mamanaka te butuna i tar tego taguhu merai lia u katuun te hopö kapir e Sunahan. Alia e ngilegu nori egi lu hasi a nitöatöa te kana tere Iesu Kristo, na nitsunono pan has te ka nitöana. 11 U raranga teka e manana:
Ti mate gono meia ra e Kristo,
a ra ena töatöa gono has merouen romana.
12 Te tuol hakarapoto nitöa roua ra,
a ra ena tsunono gono has merouen.
Kaba te holis narouen ra,
ba nonei tena holis has ranou ra romana.
13 Noahasina tema kamena reira tu nihamana,
nonei e ka nitöa mena u nihamana,
taraha nonei ema antunan palis pouts lel nanei u raranga i tanen.
A katunun kui te hanigeiena e Sunahan
14 Alö go hatei lel rai u katuun a manka teka balö te ranga hatagala meramen i matana a Tsunono tegima pilits menaien u ranga. A markato teka ema taguhe nei a katuun, e kato hohomi tuun rena u katuun te hengoer u raranga teka. 15 Alö go torohana hatagala sil tego haniga menai lö e Sunahan bate ngöe nei lö a katuun a kukui tema matsingolo mena milö a toukui i tamölö bate hihatuts hamatskö nem u raranga u mana. 16 Ka halehana ban u ranga pinopino tema hapanenei e Sunahan, taraha e las halhal ba nanei a katuun e Sunahan. 17 A man raranga teka e here nei a pi a omi te nouena u benö tara katuun. A huol a katuun turu mar katuun teka, ere Himenias mere Pailitas. 18 Nori i la halehana ban u raranga u mana bate kato homi raier a palair u kristen ti pei menaien, a tou takei pouts e butu hakapa. Nori e kato homier u nihamana turu katuun. 19 Kaba a mouna u raranga tere Sunahan e ka hatagala noa hasina bate here nei u simen te ka mena a nikoloto teka: “A Tsunono e atei sil rena u katuun te pala uaier i tanen. Na katuun te poeiena e pala uana tara Tsunono e tatei laba nena a markato a omi.”
20 I luma tara katuun te ka mena a mamanaka, te kana a man tabeli na man kap na mamana kaan hongo. A palai e niga korur te kuieri a silva tsi a goul, na palai e kuieri u ruei tsi u tsiktsiki. A man kaan hongo a man niga e ka silena a man toukui pan, na palai e ka silena a man toukui pinopino. 21 Te luba nemia lö a markato a omi, ba lö te here moi a kaan hongo te ka mena a toukui pan. Alö e gogoso mou bate hahalosem a saha toukui a niga te hopö kap benoi lö a Tsunono. 22 Alö go tori tsugani a mamanaka te habutena u ngilngil u omi te roron kamer u hitots, ba lö te tagala silem a markato te hamana uaria tere Sunahan bate matskö has mia i matanen. Alö go ngil noa hasir u katuun bate ka haniga gono mera men. Alia e hala menagi u raranga teka i tamölö na turu katuun hoboto a toriren te gogosona, bate singo siler a Tsunono ega taguhu raien.
23 Na lö goma ka gono mei a katuun te ranga pinopino nena a mamanaka te tatei keitsena a raharaha bate kato homi rena u katuun. 24 A katunun kui tara Tsunono ema tatei hatapo neia tara hiaraharaha, kaba nonei ega tua tami ia turu katuun hoboto, bate hatuts haniga ranen. 25 Bate tuatami merena u katuun te tori tsuga ner u raranga i tanen bate hamatskö ranen. E Sunahan te tatei haniga nanou tegi palis uen bate atei siler u raranga u mana. 26 Ba nori te lue riou u hakats u niga bate bus kopis ba nariou a tanga tere Satan te pile kap ranen bate kukutieier u ngilngil i tanen.