11
Lasarus kumbuko unitäŋo manbiŋam
1 Täŋpäkaŋ äma kubä wäpi Lasarus käyäm täŋ itkuk. U Betani komeken, wanoriyat Maria kenta Matakät it täŋkuŋonik.
2-3 Maria uwä Jesu kuroŋi-ken ume käbäŋi täga nikek ärut imiŋpäŋ gwäki pujiŋipäŋ kuroŋi täŋ-kohoyäŋkuko u. Täŋpäkaŋ noripaki Lasarus käyäm taŋi täŋirän Maria kenta Matatä Jesuken manbiŋam ŋode pewän kuŋkuŋ; Ekäni, äma gäkä unita gäripi-inik nadäk täyan uwä käyäm taŋi täyak yäk.
4 Eruk, Jesutä manbiŋam u nadäŋpäŋ yäŋkuk; Käyäm täyak u nämo api kumbek. Käyäm uterak Anutu täŋo wäpi biŋam api ärowek. Ba käyäm uterak Anutu Nanakitä wäpi biŋam api yäpek yäk.
5-6 Täŋkaŋ Jesutä Mata Maria-kät noripaki Lasarus unita gäripi-inik nadäk täŋkuko unita Lasarus u käyäm täyak yäŋ nadäŋpäŋ bäräŋeŋ päŋku nämo yabäŋkuk. Itkukken u kepma yaräkät itkuk.
7 Kepma yarä itpäŋä Jesutä iwaräntäkiye yäwetkuk; Eruk, Judia komeken äneŋi kuna yäk.
8 Ude yäwänä iwaräntäkiyetä kikŋutpäŋ iwetkuŋ; Yäwoŋärewani äma, ude nämo! Kome uken Juda äma ekäni ekänitä mobätä gutnayäŋ täŋkuŋo ukeŋo nämo nadätan? U bian nämo upäŋ imata äneŋi kwayäŋ yäyan?
9 Ude yäwäwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Jide? Kepma kubä edaptä kadäni käroŋi, 12 auas udeta nämo ijik täyak? Unita äma kubätä kepma täŋo peŋyäŋek-ken kuŋareko uwä nämo maŋurek. Peŋyäŋek gänaŋ kwawakgän kuŋareko unita.
10 Upäŋkaŋ bipani kuŋareko uwä bipmäŋ urani unita ŋoba-ŋoba täŋtäŋ kuŋarek.
11 Ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Notninpak Lasarus uwä däpmon pätak. Däpmon parirän päŋku yäwa kikŋurayäŋ yäk.
12 Ude yäwänä iwaräntäkiyetä iwetkuŋ; Ima yäyan? Däpmongän patpäŋä äneŋi tägaŋpäŋ ini täga akwek! yäk.
13 Jesutä Lasarus däpmon pätak yäŋ yäŋirän iwaräntäkiyetä Lasarus däpmon bureni pätak yäŋ nadäŋkuŋ. Upäŋkaŋ Jesutä ini uwä Lasarus kumak yäŋ nadäŋpäŋ däpmon pat itak yäŋ yäŋkuk.
14 Täŋpäŋ iwaräntäkiye täŋguŋtaŋ irirä Jesutä siwoŋi ŋode yäwetkuk; U kumak yäk.
15 Nin dubini-ken nämo iritna kumako unita bänep täga nadätat. Imata, näk imaka kubä täŋira in kaŋpäŋ nadäŋpäŋ nadäŋ namikinik api täneŋ. Eruk päŋku käna!
16 Ude yäŋirän Tomas wäpi kubä Didimus unitä Juda ämatä Jesu api utneŋ yäŋpäŋ noriye yäwetkuk; Penta kunakaŋ kaŋ nidäput! yäk.
Kumbani-ken nanik akukakuk täŋo mebäri u Jesu
17-19 Eruk Jesu iwaräntäkiye-kät Jerusalem peŋpeŋ päŋku kädet keräpi 3 kilomitas ude kuŋpäŋ Betani yotpärare-ken ahäŋkuŋ. Ahäŋpäŋ yabäŋkuŋ; Kome uken nanik ämawebe mäyaptä äbäŋpäŋ Mata kenta Maria bänepi täŋ-kawatakta penta irirä yabäŋkuŋ.
20 Ude täŋirä Mata Jesu äbätak yäŋ nadäŋpäŋ Maria eŋiken ugän irirän ini uwä Jesu imagurayäŋ kädet miŋin päŋku kaŋ-ahäŋkuk.
21 Kaŋ-ahäŋpäŋä iwetkuk; Ekäni, gäk ŋo itkun yäwänäku wanotna nämo kumbän.
22 Upäŋkaŋ näk nadätat, gäk imaka kubäta Anutu-ken iwet yabäŋiri täga nadäŋ gamayäŋ yäk.
23 Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Nadäwätäk täŋpeno. Wanotka kodak taŋpäŋ äneŋi akwayäŋ yäk.
24 Ude iweränä Matatä yäŋkuk; Bureni, kadäni pähapken kodak taŋpäŋ api akwek yäŋ nadätat. Kadäni uken ämawebe kuduptagän api akuneŋ yäk.
25 Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Nadätan? Kumbani-ken akukakuk unitäŋo mebäri ba irit kehäromi täŋo mebäri u näk. Äma kubätä näk nadäŋ namikinik täŋpeŋ kuŋarayäŋ täko uwä kumbayäŋ täko upäŋkaŋ äneŋi api kodak taŋpeŋ akwek.
26 Bureni, äma kubätä nadäŋ namikinik täŋpäŋ kuŋarayäŋ täko uwä nämoinik api kumbek! Mata, man yäyat ŋo nadäŋiri bureni täyak ba nämo?
27 Ude yäwänä Matatä iwetkuk; Ekäni, näk bureni nadätat; Gäk Kristo, Anutu täŋo Nanaki. Anututä kome terak äbäkta bian iwoyäŋkuko u gäk yäk.
28 Matatä ude yäŋpäŋ päŋku noripaki Maria u inigän yäŋikŋat päŋku teŋpäŋ jiap man terak ŋode iwetkuk; Yäŋpäŋ-yäwoŋärek äma äbäko itkaŋ gäka yäyak yäk.
29 Mariatä ude nadäŋpäŋä bäräŋek terakgän akumaŋ Jesuken kuŋkuk.
30 Jesuwä yotpärareken nämo ahäŋkuk, bägup Matatä pengän kaŋ-ahäŋkuk-ken ugän irirän.
31 Täŋpäkaŋ Juda ämawebe penta Maria-kät eŋi gänaŋ ugän itkaŋ konäm butewaki täŋ itkuŋonik. Täŋ ittäŋgän kaŋkuŋ; Maria bäräŋek terak akumaŋ yäman umu kuŋirän kaŋkuŋ. Kaŋpäŋ ŋode nadäŋkaŋ iwat yäpmäŋ kuŋkuŋ; U wanori äneŋkuŋ-ken u korayäŋ kuyak yäŋ nadäŋkuŋ.
32 Eruk, Maria Jesutä itkuk-ken u ahäŋpäŋä Jesu dubini-ken päŋku gukuri imän äpmoŋpäpäŋ konäm butewaki terak ŋode iwetkuk; Ekäni, gäk ŋo itkun yäwänäku näkŋo wanotna ŋo nämo kumbän yäk.
33 Ude iwerirän Jesutä Maria u ba Juda ämawebe Maria-kät äbuŋo u konäm korirä yabäŋpäŋ bänepi ägekoräpäŋ butewaki pähap nadäŋkuk.
34 Ude täŋpäŋ yäwetkuk; Eruk, in komegup de äneŋkuŋ? Ude yäwänä iwetkuŋ; Ekäni, äbäŋkaŋ ka yäk.
35-36 Ude iweräwä Jesu konäm kotkuk. Täŋirän ämawebe päke unitä kaŋpäŋ yäŋkuŋ; Ŋo kawut! Äma kumbuko unita gäripi-inik nadäk täyak unita butewaki nadäŋpäŋ kotak yäk.
37 Ätutä ude yäwäkaŋ ätutäwä yäŋkuŋ; Äma ŋowä äma dapuri tumbani yäpän tägaŋ yämik täyak. Upäŋkaŋ äma ŋo käyäm täŋ itkuk-ken ugän täŋkentäŋ iminaŋi täŋirän kumbuk yäk.
Jesutä Lasarus äneŋi yäpmäŋ aku teŋkuk
38 Täŋpäkaŋ Jesutä bänepi-ken butewaki pähap nadäŋpäŋ Lasarus äneŋkuŋ-ken u kuŋkuk. Awaŋ u mobä taŋi kubäpäŋ äneŋpani. Täŋkaŋ mobä kubäpäŋ awaŋ meni täŋpipiwani.
39 Kuŋpäŋä yäwetkuk; Mobä awaŋ meni täŋpipiwani ŋo yäpmäŋ kewewut. Ude yäwänä Lasarus wanori wäpi Mata unitä iwetkuk; Ekäni, ŋo kumbänpäŋ äneŋkaŋ kepma yaräbok-yaräbok itkamäŋ unita käbäŋi wakiinik ŋo piätak yäk.
40 Matatä ude yäwänä, Jesutä ŋode iwetkuk; Näk pengän ŋode gäweraro u nämo nadätan? Gäk nadäŋ namikinik täŋpäŋä Anutu täŋo kudän kehäromi nikek ahäŋirän täga käwen yäŋ gäwerat.
41 Eruk, mobä taŋi awaŋ meni peŋpipiwani u yäpmäŋ kewewäkaŋ Jesutä kunum gänaŋ dapun ijiŋpewän ärowäpäŋ ŋode yäŋkuk; Nan, gäk näkŋo yäŋapik manna uku nadäŋ namino unita gäka bänep täga nadäŋ gamitat.
42 Täŋpäkaŋ Nan, gäk näkŋo yäŋapik manna nadäŋ namik täyan u nadätat upäŋkaŋ ämawebe itkaŋ ŋonita yäŋpäŋ man ŋowä gäwetat. Gäkä näk nepmaŋpi äput yäŋ kaŋ nadäwut yäŋpäŋ man ŋo yäyat.
43 Ude yäŋpäŋ gera terak ŋode yäŋkuk; Lasarus, gäk akumaŋ äbi!
44 Jesutä gera ude yäwänä, eruk äma kumbani tek keri kuroŋi ba iŋami dapun uwäk täwani nikek unitä akumaŋ äbuk. Äbänä Jesutä yäwetkuk; Tek u wärämut imiŋpäŋ tewä kwän yäk.
Jesu utpewä kumäkta man topuŋ
Mat 26:1-5; Mak 14:1-2; Luk 22:1-2
45 Jesutä ude täŋpänkaŋ Juda äma Mariaken äbuŋo unitä Jesutä imaka kudän kudupi täŋkuko u kaŋpäŋä nadäkinik täŋ imiŋkuŋ.
46 Nadäkinik täŋ imiŋkuŋo upäŋkaŋ ätutäwä päŋku Parisi äma Jesutä kudän täŋkuko u yäwetkuŋ.
47 Täŋpäkaŋ bämop ämakät Parisi ämatä päŋku Juda äma ekäni ekäni u yäwetkuŋ; Äma kudän kudupi mebäri mebäri täk täyak ŋonita jide api täŋ imine?
48 Kaŋäwaräkuk täŋitna udegän täŋ yäpmäŋ kuŋtäyon ämawebe kuduptagän unita biŋam täneŋ yäk. Täŋpäkaŋ Rom täŋo komi ämatä äbäŋpäŋ iwan täŋ nimiŋpäŋ kudupi yotkät ämawebe äbotniye api täŋpä waneŋ yäk.
49 Ude yäwäkaŋ uken nanik bämop äma intäjukun täŋpani kubä wäpi Kaifas unitä yäwetkuk; Ude nämo!
50 In ŋode nämo nadäkaŋ? Ämawebe kumän-tagän paotneŋo udeta äma kubä-tägän kaŋ kumbän yäk.
51-52 Kaifastä man ude yäŋkuko u iniken nadäk-nadäkpäŋ nämo yäŋkuk. Nämo, kadäni uken bämop äma ude itkuko unita manitä imaka ŋode api ahäwekta yäwani u uwäk täŋkuk; Jesutä kumäŋpäŋ Juda ämawebe api täŋkentäwek. Täŋpäkaŋ Juda ämawebe täŋkentäŋ yämik-tagän nämo. Uwä kumäŋpäŋ Anutu täŋo nanakiye uken-uken ittäŋ kukaŋ u äbot kubägän api yepmaŋpän itneŋ. Man Kaifastä yäŋkuko uwä uwäk täŋkuk.
53 Eruk kepma uken yäput peŋpäŋ yäŋkaŋ Jesu utpewä kumäkta man epän täŋtäŋ kuŋkuŋ.
54 Ude täŋirä Juda ämawebe bämopi-ken Jesu kwawak nämo kuŋatkuk. Kome u peŋpeŋ gägäni käda kome jopi dubini-ken yotpärare kubä wäpi Efraim uken päŋku iwaräntäkiye-kät itkuŋ.
55 Eruk, Juda nanik täŋo orekirit kadäni pähap kubä wäpi Pasova u keräp taŋkuko unita ämawebe kome uken-uken nanik kuduptagän Jerusalem yotpärare-kengän kuŋ moreŋkuŋ.
56 Kuŋpäŋä Jesu kaŋ-ahäna yäŋpäŋ kudupi eŋi gänaŋ äroŋpäŋ ini-tägän man ŋode yäŋkuŋ; In jide nadäkaŋ? U nintäŋo orekirit kadäni ŋo nämo käwep päbä käwek yäk.
57 Täŋpäkaŋ Juda äma ekäni ekäni-kät Parisi ämatäwä ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwetkuŋ; Äma kubätä Jesu u uken itak yäŋ nadäŋpäŋä yäŋahäwänkaŋ päŋku iŋitpäŋ komi eŋi gänaŋ kaŋ tena yäŋ yäŋkuŋ.