12
Mariatä Jesu kuroŋi ärutkuk
Mat 26:6-13; Mak 14:3-9
1 Täŋpäkaŋ Pasova Orekirit kadäni kepma 6 ude keräp taŋirän Jesu Betani yotpärare-ken kuŋkuk. Betani uwä Lasarus, äma Jesutä kumbani-ken nanik wädäŋ tädotkuko unitäŋo kome.
2 Täŋpäkaŋ kome uken Jesu iniŋ oretta äŋnak-äŋnak pähap täŋkuŋ. Eruk ketem nänayäŋ Matatä ketem gwet yämän Lasarus ba noriye ätukät Jesukät ketem penta naŋkuŋ.
3 Naŋ irirä Mariatä päbä ume gwäki ärowani, käbäŋi säkgämän ikekpäŋ Jesu kuroŋi-ken piŋ ibatkuk. Piŋ ibatpäŋ gwäki pujiŋpäŋ kuroŋi täŋ-kohoyäŋkuk. Täŋirän ume unitäŋo käbäŋi äma päke itkuŋo u nadäŋkuŋ.
4 Täŋpäkaŋ, iwaräntäki kubä wäpi Judas Kariot, Jesu iwan keri terak pekta yäwani unitä käbäŋi u nadäŋpäŋ yäŋkuk;
5 E! Ume u gwäki ärowani, äma moneŋ epän obaŋ kubäta täŋpäŋ yäpmäk täkaŋ ude. Ume u yäpmäŋpäŋ ämata yämiŋkaŋ moneŋ yäpmäŋpäŋ äma jäwärita yäminaŋi yäk.
6 Judas uwä äma jäwärita butewaki nämo nadäŋ yämani. Uwä kubo äma unita man ude yäŋkuk. U Jesu-kät iwaräntäkiye täŋo moneŋ watä itkaŋ kubota täk täŋkukonik.
7 Eruk, Judastä man ude yäŋirän Jesutä nadäŋpäŋ iwetkuk; Ibeweno! Ume käbäŋi nikek iŋirako u iŋit yäpmäŋ kuŋirän näkŋo kumäk-kumäk kadäni ahäŋirän piŋ nabatta yäwani.
8 Täŋkaŋ äma jäwäri uwä inkät kadäni käroŋi api it yäpmäŋ äroneŋ. Upäŋkaŋ nähä inkät kadäni käroŋi nämo api it yäpmäŋ ärone yäŋ yäŋkuk.
9 Täŋpäkaŋ Jesu Betani komeken itak yäŋ biŋam nadäŋpäŋ äma mäyap käna yäŋkaŋ päŋku ahäŋ imiŋkuŋ. Täŋkaŋ Jesugän kakta nämo kuŋkuŋ. U Lasarus, äma Jesutä kumbani-ken nanik wädäŋ tädotkuko u imaka, bok yabänayäŋ kuŋkuŋ.
10-11 Jesutä Lasarus täŋkentäŋ imiŋkuko u nadäŋpäŋ Juda nanik mäyaptä bämop äma yabä kätäŋpeŋ Jesuta nadäkinik täŋkuŋ. Ude täŋirä bämop äma unitä kokwawak nadäŋpäŋ Lasarus kumäŋ-kumäŋ utta man topuŋ.
Jesutä intäjukun äma ude Jerusalem äroŋkuk
Mat 21:1-11; Mak 11:1-11; Luk 19:28-40
12 Eruk, patkuŋo yäŋewänä ämawebe bumta Pasova Orekiritta Jerusalem kuŋkuŋo u Jesu ŋo äbätak yäŋ manbiŋam nadäŋkuŋ.
13 Nadäŋpäŋ imuk yeŋ yäpmäŋpäŋ Jesutä kädet äbayäŋ täŋkuk-ken päŋku itpäŋ gera ŋode yäŋkuŋ;
Wisikinik! Ekäni wäpi terak äbätak ŋonita iniŋ oretna!
Isrel täŋo intäjukun äma iniŋ oretna!
Man ude yäŋkuŋ.
14 Täŋpäkaŋ Jesu ini uwä doŋki gubaŋi kubä kaŋ-ahäŋpäŋ uterak päro maŋitkaŋ äbuk. Ude täŋirän manbiŋam ŋode bian kudän täwani u bureni ahäŋkuk;
15 Jerusalem ämawebe, umuntäneŋo!
Intäjukun ämajin äbäŋ tamitak ŋo.
U doŋki gubaŋi terak maŋitkaŋ äbätak ŋo! yäk. Sek 9:9
16 Man ude kudän täwani pätkaŋ Jesu täŋo iwaräntäkiyetä man uwä pengän nadäwä nämo täreŋkuŋ. Täŋkuŋopäŋ Jesu kunum gänaŋ äroŋpäŋ wäpi biŋam ikek iränkaŋ mäden man u nadäŋpäŋ imaka ŋokeŋo ämawebetä täŋ imiŋkuŋo unitäŋo mebäri nadäwä täreŋkuŋ.
17 Täŋpäkaŋ Jesutä Lasarus awaŋ gänaŋ nanik yäŋpewän akuŋkuko kadäni ugän ämawebe mäyaptä kaŋpäŋ nadäŋkuŋ. Kaŋpäŋ nadäŋkaŋ manbiŋam u yäŋahäŋtäŋ kuŋkuŋ.
18 Yäŋahäŋtäŋ kuŋirä ämawebe mäyaptä kudän kudupi unitäŋo manbiŋam nadäŋkaŋ Jesu doŋki terak äbätak yäŋ nadäŋpäŋ känayäŋ kuŋkuŋ.
19 Ude täŋirä Parisi ämatä yabäŋpäŋ ini-tägän yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkuŋ; Wära, u kawut! Ämawebe kuduptagän iwatkaŋ yäk. Iŋitnayäŋ nadämäŋo ukeŋo täna wakaŋ ubayäŋ. Man ude yäŋkuŋ.
Jesu ini kumäkta yäŋkuk
20 Ämawebe Pasova Orekiritta äbuŋo ukät nanik ätu Grik äma, guŋ äbotken nanik.
21 Grik äma unitä päŋku Filip, Galili kome, Betsaida yotpärareken nanik u kaŋ-ahäŋpäŋ iwetkuŋ; Notninpak, nin Jesu känayäŋ äbäkamäŋ yäk.
22 Eruk, ude iweräwä Filiptä päŋku Andru iweränkaŋ bok päŋku Jesu iwetkumän.
23 Täŋpäŋ Jesutä yäwetkuk; Äma Bureni-iniktä wäpi biŋam yäpmäkta kadäni ahätak ŋo.
24 Unita näk bureni täwera nadäwut; Saguom mujipi kome gänaŋ peŋirä nämo waweko jide täŋpäŋ käruk tädorek? Nämo. Täŋ, mujipi u kome gänaŋ peŋirä waweko uyaku käruk tädotpäŋ äbäŋirän bureni mäyap ahäŋ bumbum täneŋ yäk.
25 Ude yäŋpäŋ yäŋkuk; U udegän äma iniken irit kuŋat-kuŋarita iyaptak täkaŋ uwä api paotneŋ. Täŋ, äma irit kuŋat-kuŋari kome terak ŋo mäde ut imik täkaŋ uwä irit kehäromi, paot-paori nämo u api kaŋ-ahäneŋ.
26 Täŋpäkaŋ in kubätä watä epän ämana ude irayäŋ nadäŋpäŋä näk kaŋ näwarän. Ude täŋpäŋä näkä it täyat-ken bok api itde. Nadäkaŋ? Äma täŋkentäŋ namik täkaŋ u Nanatä api oraŋ yämek.
27 Ude yäŋpäŋ äneŋi ŋode yäŋkuk; Bänepna-ken bäräpi pähap nadätat. Unita jide yäwet? Nan, gäk nadäŋ namiŋiri bäräpi ahäŋ namayäŋ täyak u äbä närepmirän yäŋ yäwet? Ude nämo, bäräpi ude ahäŋ namikta yäwani. Mebäri udetagän äput.
28 Unita Nan, täŋpewi wäpka biŋam taŋi kaŋ ahäŋ parän! Ude yäŋirän man kotäk kubä kunum gänaŋ naniktä ŋode äpuk; Wäpna biŋam täŋpewa taŋi ahäŋkuko udegän api täŋpet yäk.
29 Man kotäk ude yäŋirän äma päke itkuŋo unitäwä iromäŋtä yäyak yäŋ yäŋkuŋ. Täŋ ätutäwä Nämo yäk. Aŋerotä yäyak yäŋ yäŋkuŋ.
30 Ude yäŋirä Jesutä yäwetkuk; Man kotäk ahäŋirän nadäkaŋ u näka nämo. U intä nadäwut yäŋpäŋ yäyak.
31 Apiŋo Anututä komen ämawebe täŋo irit kuŋat-kuŋari yäpmäŋ daniwayäŋ. Täŋpäŋ kome ŋonitäŋo intäjukun äma u pimiŋ maŋpän kwayäŋ.
32 Kadäni keräp taŋirän ämatä näk yäpmäŋ päŋaku punin api nepmaneŋ. Kadäni uken ämawebe komeni komeni kudup yäŋporiŋ päbä dubina-kengän api yepmaŋpet yäk.
33 Jesutä jide täŋ imiŋirä api kumbeko unitäŋo man wärani ude yäŋkuk.
34 Eruk, Jesutä man ude yäŋirän ämawebe päke itkuŋo unitä yäŋkuŋ; Ude nämo. Nin Baga man terak ŋode daniŋpäŋ nadäk täkamäŋ; Kristo ahäwayäŋ täyak uwä nämo api kumbek. U pen api it yäpmäŋ ärowek yäk. Unita imata Äma Bureni-inik kämi yäpmäŋ päŋaku punin api teneŋ yäŋ yäyan? E, Äma Bureni-inik yäyan uwä netäta yäyan?
35 Ude yäwäwä Jesutä äneŋi ŋode yäwetkuk; Peŋyäŋek inkät kadäni keräpigän irayäŋ täyak unita inä peŋyäŋek uterakgän kaŋ kuŋarut. Bipmäŋ uranitä in uwäk täwekta. Äma kubä bipmäŋ urani-ken kuŋareko uwä kädet ude kuyat yäŋ nämo nadäŋkaŋ kwek.
36 Unita apiŋo inken peŋyäŋek itak unita peŋyäŋekta nadäkinik täkot. Ude tänayäŋ täŋo uyaku peŋyäŋek täŋo nanakiye bureni api itneŋ yäk. Jesutä ude yäŋpäŋ yepmaŋpeŋ päŋku käbop itkuk.
Ämawebe mäyaptä Jesuta nadäkinik nämo täŋkuŋ
37 Täŋpäkaŋ Jesutä kudän kudupi mebäri mebäri ämawebe iŋamiken täŋkuko upäŋkaŋ nadäkinik nämo täŋ imiŋkuŋ.
38 Ude täŋirä man profet Aisaiatä ŋode kudän täŋkuko u bureni ahäwekta täŋkuŋ;
Ekäni, nin manbiŋam yäŋahäŋitna netätä nadäwän bureni täŋkuk?
Ba netätä gäkŋo kehäromika kawän täreŋkuk? Ais 53:1
39 Täŋkaŋ Jesu täŋo man nämo nadäŋ imiŋkuŋo uwä Aisaia täŋo man kudän kubä ŋode pätak;
40 Anututä dapuri ba bänepi täŋpipiŋkuk.
Mebäri unita, dapuritä näkŋo mebärina nämo nabäwä tärek täkaŋ.
Ba mebäri unita bänepitä imaka kak täkaŋ uwä bäräŋeŋ nämo nadäwä tärewäpäŋ bänepi nämo sukurek täkaŋ.
Ude nämo täk täkaŋ unita momini nämo peŋ yämik täyat yäk. Ais 6:10
41 Aisaiatä man yäŋkuko uwä, imaka u nämo ahäŋirän Jesutä wäpi biŋam ikek api ireko u nadäŋpäŋ uterak yäŋkuk.
42 Täŋpäkaŋ Juda äma ekäni ekäni mäyaptä Jesuta nadäkinik täŋ imiŋkuŋ. Upäŋkaŋ Parisita umuntaŋkuŋo unita nadäkiniki käbop peŋkuŋ. Parisitä kudupi eŋi gänaŋ äneŋi ärokta niniŋ bitnäneŋ yäŋpäŋ umuntaŋkuŋ.
43 Ude täŋkuŋo uwä ämatä wäpi biŋam yäniŋ oretta gäripi nadäŋpäŋ Anututä wäpi biŋam yäpmäŋ akukta bitnäŋkuŋ.
44 Eruk, Jesutä gera terak ŋode yäŋkuk; Äma kubätä näk nadäŋ namiŋpäŋä uwä näkagän nämo. U naniŋ kireŋpewän äburo u bok nadäŋ imik täyak.
45 Täŋkaŋ äma u näk nabäŋpäŋä naniŋ kireŋpewän äpuro käyak ubayäŋ.
46 Imata, ämawebe näk nadäŋ namikinik täŋpäŋ bipmäŋ urani gänaŋ wari nämo itneŋta kome terak ŋo peŋyäŋek ikek ude äput.
47-48 Täŋ, äma kubätä man yäk täyat u peŋpäŋ kowata api yäpek. Upäŋkaŋ näkä äma u manken nämo api tewet. Nämo, näk komen ämawebe yämagutta äput. Täŋpäkaŋ äma näka bitnäŋpäŋ näkŋo man nämo buramik täkaŋ u yäpmäŋ danikta äma kubä itak. Tärektärek kadäni-ken näk kome terak itkaŋ man yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuro unitä äma u manken api yepmaŋpek.
49 Nadäkaŋ? Man yäk yäyat uwä näkŋa bänepna-ken nanikpäŋ nämo yäk täyat. Nämo, Nana naniŋ kireŋkuko unitä man yäŋahäwetta näwetpäŋ näwoŋärek täŋkuk.
50 Täŋpäkaŋ näk ŋode nadäk täyat; Mani biŋamtä ämawebeta irit kehäromi yämik täyak. Unita man yäk täyat uwä Nanatä yäŋtäreŋ namiŋkuko udegän yäk täyat yäk.