11
Yäŋapik man yäkyäk täŋo käderi
Mat 6:9-15, 7:7-11
1 Eruk kadäni kubä Jesu kome kubäken itkaŋ nani-kät man yäŋ itkumän. Yäwän täreŋirän iwaräntäkiye ukät nanik kubätä iwetkuk; Ekäni, Anutu-ken yäŋapik man yäkyäk täŋo käderi niwetpäŋ niwoŋäre yäk. Bian, Jontä iniken iwaräntäkiye yäwetpäŋ yäwoŋäreŋkuko ude.
2 Ude iweränä Jesutä yäwetkuk; In Anutu-ken yäŋapik man yänayäŋ yäŋpäŋä man ŋode yäneŋ;
Nan, wäpka kudupi inipärik kubä pat täyon.
Äbäŋpäŋ bänepi bänepi, komeni komeni Ekäni täŋ nimi.
3 Kepma kubäkubä täŋo ketem nimik täyi.
4 Ämatä waki täŋ nimik täkaŋ unitäŋo momini peŋ yämik täkamäŋ unita gäk udegän nintäŋo mominin peŋ nimik täyi.
Täŋyabäk-ken nämo nipmaŋpen.
5 Ude yäŋpäŋ man wärani ŋode yäwetkuk; In bämopjin-ken nanik kubätä ketemta wäyäkŋeŋpäŋ bipani bämop noripak kubätä eŋiken kwek. Kuŋpäŋ noripak u ŋode iwerek; Notnapak, ketem ätu täŋkentäŋ nam.
6 Notnapak kubä, ban naniktä äbäŋirän ketem imapäŋ imet yäŋpäŋ gäkken yäŋapitat.
7 Ude iweränä eŋi mähemitä iwerek; Imata däpmon wewe täŋ namitan? Yäma ukätpäŋ nanaknaye-kät däpmon pätkamäŋ ŋo yäk. Näk täga nämo akuŋpäŋ ketem yäpmäŋ gamayäŋ.
8 Eruk, Jesutä man wärani u yäwetpäŋ yäŋkuk; Pengänä eŋi mähemi u noripak täŋkentäkta nämo nadäweko upäŋkaŋ ehuranigän yäŋapiŋtäyon gaŋani nadäŋpäŋ nadäŋ imek.
9 Unita ŋode täwera nadäwut; In Anutu-ken imaka kubäta yäŋapiŋirä api nadäŋ tamek. Uwä äma kubätä wäyäkŋek piä täŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän kaŋ-ahäweko ude. Ba kubätä yäma-ken kwäpkwäp yäput yäpmäŋ kuŋirän yäma dät imeko ude.
10 Unita näk bureni täwetat! Äma kubätä yäŋapik piä täŋpäŋä bureni api yäpek, äma kubätä wäyäkŋek piä täŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän bureni kaŋ-ahäweko ude. Ba kubätä yäma-ken kwäpkwäp yäput irirän Anututä nadäŋ imiŋpäŋ yäma dät imeko ude.
11 Eruk, jide nadäkaŋ? Nanakka kubätä ketemta yäŋirän nani gäkä mobä kubä täga imen? Nämoinik! Ba tomta yäŋapiŋirän gämokpäŋ täga imen? Nämoinik!
12 Ba purup mujipta yäŋirän bampäŋ täga imen? Nämoinik!
13 Inä äma waki upäŋkaŋ nanakjiyeta imaka tägatäga yämik täkaŋ. Unita ŋode nadäwut; Kunum gänaŋ Nanjin iron mähemi itak uken Kudupi Munapikta yäŋapiŋirä imata nämo tamek? Nämo, u bureni-inik tamek yäŋ täwetat!
Jesu jop manman iwetkuŋ
Mat 12:22-30; Mak 3:20-27
14 Kadäni kubäken Jesutä äma mäjotä magärani kubä mäjo iwat kireŋ imiŋkuk. Mäjo unitä magät-pewän äma u man nämo yäk täŋkukopäŋ Jesutä mäjo u iwat kireŋirän äma u man äneŋi yäŋkuk. Man yäŋirän ämawebetä kikŋutpäŋ nadäwätäk pähap täŋkuŋ.
15 Upäŋkaŋ äma ätutä Jesuta ŋode yäŋkuŋ; Ude nämo! Äma uwä mäjo täŋo äma ärowani wäpi Bilisibap unitä kehäromi imiŋirän mäjo yäwat kirek täyak yäk.
16 Täŋpäkaŋ ämatä Jesu täŋikŋatta kunum täŋo kudän kudupi kubä pewi ahäwut yäŋ iwetkuŋ.
17 Ude täŋirä Jesutä nadäk-nadäki täŋo mebäri nadäwän tärewäpäŋ man wärani ŋode yäwetkuk; Ude nämo! Kome kubä-tägän ämik pewä ahäwäpäŋ kowat ämiwän täŋirä kehäromini paorek yäk. Ba udegän buap kubätä kowat ämiwän täŋirä kehäromini paorek.
18 Unita Satantä iniken ämaniye yäwat kireŋirän jide täŋpäŋ Satan täŋo äbot kehäromi irek? U täga nämo! Inä näk Bilisibap täŋo kehäromi terak mäjo yäwat kirek täyat yäŋ näwet täkaŋ.
19 Upäŋkaŋ ude bureni täyat u täŋpäwä ämajiyetä netä wäpi terak mäjo yäwat kirek täkaŋ? Satan täŋo wäpi terak yäwat kirek täkamäŋ yäŋ nämo yäneŋo unitä jop täŋ-näkŋatkaŋ unitäŋo mebäri kwawak ahäwek!
20 Upäŋkaŋ ŋode nadäwut! Näk Anutu täŋo kehäromi terak mäjo yäwat kirek täyat ude bureni täŋpäwä ŋode nadäneŋ; Anututä intäjukun irit piä kehäromi nikek täk täyak unitäŋo bureni inken ahätak ŋo.
21 Unita man wärani kubä täwera nadäwut; Äma kehäromi kubätä Kadä boham iŋitkaŋ eŋinita watä ireko uwä tuŋumi eŋi gänaŋ säkgämän itneŋ.
22 Upäŋkaŋ äma kubä kehäromini taŋi pähap ikek unitä äbäŋpäŋä ŋode täŋpek; Eŋi mähemitä kadä boham iŋitat yäŋ nadäweko u yomägatpäŋ tuŋumi eŋi gänaŋ itneŋo u yäpmäŋkaŋ noriyeta yäpmäŋ daniŋpäŋ yämek.
23 Eruk unita ŋode täwera nadäwut; Äma not nämo täŋ namik täkaŋ uwä näka iwan täŋ namik täkaŋ. Ba äma näkŋo piäta watä nämo it täkaŋ uwä piäna yäpäwak täkaŋ yäk.
24 Täŋpäkaŋ äma äbot ŋowä ŋode bumik; Mäjo äma magärani kubätä äma u kakätäŋpeŋ päŋku kome kuräki-ken irit bägup kodakita wäyäkŋeŋtäŋ kuŋarek. Wäyäkŋeŋtäŋ kuŋareko upäŋkaŋ nämo kaŋ-ahäwek. Nämo kaŋ-ahäŋpäŋä bian irani-ken äyäŋutpeŋ kwa yäŋ nadäwek.
25 Ude nadäŋpäŋ äyäŋutpeŋ päŋku käwek; Irit bägup biani uwä ärutpäŋ ket urani.
26 Ude kaŋpäŋä noriye 7 ini bumik nämo, wakiinik, yämaguränkaŋ äbä ukengän itneŋ. Täŋpäkaŋ äma uwä pengän-inik waki irekopäŋ mäden waki-inikinik täŋpäŋ irek yäk.
27 Man ude yäŋ irirän ämawebe päke itkuŋo u bämopi-ken webe kubätä gera terak Jesu ŋode iwetkuk; Yäke! Gäk bäyaŋpäŋ nonoŋ gepmäŋ towiŋkuko uwä Anutu täŋo oretoret terak kuŋarani! yäk.
28 Ude iweränä Jesutä yäŋkuk; Ude nämo! Ämawebe Anutu täŋo man nadäŋpäŋ iyap taŋpäŋ yäpmäŋ kuŋat täkaŋ unitä uyaku Anutu täŋo oretoret terak kuŋarani bureni yäk.
Kudän kudupi kakta Jesu iwet yabäŋkuŋ
Mat 12:38-42, 5:15, 6:22-23; Mak 8:12
29 Ämawebe mäyap äbä Jesu it gwäjiŋirä man ŋode yäwetkuk; Wa! Waki täŋpani ämawebe äbot intä kudän kudupi kubä kakta näwet yabäkaŋ. Upäŋkaŋ in näkä kudän kudupi mebäri kubä nämo täŋira api käneŋ. Kudän bian Jona terak ahäŋkuko udegän ahäŋirän api käneŋ.
30 Jona terak imaka ahäŋkuko unitä ämawebe Ninive komeken nanik ŋode yäwoŋäreŋkuk; Jona uwä Anutu-ken nanik. Udegän, Äma Bureni-inik terak imaka ahäwayäŋ täyak unitä äma äbot in ŋo ŋode api täwoŋärewek; Äma Bureni-inik uwä Anutu-ken nanik.
31 Upäŋkaŋ intä näka Anutu-ken nanik yäŋ nämo nadäkaŋ. Unita kowata yäpmäk-yäpmäk kadäni-ken Siba kome täŋo intäjukun webe unitä inkät Anutu iŋamiken bok itkaŋ momijin kwawak api pewän ahäneŋ. Webe unitä Juda täŋo intäjukun äma Solomon unitäŋo nadäk-nadäk siwoŋi yäŋahäŋirän nadäkta gäripi nadäŋkuko unita kome ban naniktä kädet käroŋi-inik äbuk. Täŋ äma Solomontä täk täŋkuko u irepmitak uwä itat ŋo! Upäŋkaŋ imata nämo nadäŋ namik täkaŋ?
32 Täŋpäkaŋ ämawebe Ninive yotpärare-ken naniktä udegän, kowata yäpmäk-yäpmäk kadäni-ken inkät bok itkaŋ intäŋo momijin kwawak api pewä ahäneŋ. Imata, Jonatä man yäwerän Ninive ämawebetä nadäŋpäŋ bänepi sukureŋkuŋ. Täŋ äma Jonatä täŋkuko u irepmitak uwä itat ŋo! Upäŋkaŋ bänepjin imata nämo sukurekaŋ?
Äbot täŋpani uwä topän ude
Mat 5:15, 6:22-33
33 Jesutä man ude yäŋpäŋ man wärani kubä ŋode yäwetkuk; Äma kubätä topän ijiŋpäŋ käwut-ken käbop nämo pewek. Ba topän ijiŋkaŋ käbotpäŋ nämo ähät yejämbek. Ude nämo! Topän u ijiŋpäŋ kwawak peŋirän ämawebe äma unitä eŋiken abäŋpäŋ peŋyäŋeŋirän imaka imaka täga yabäneŋ.
34 Udegän, dapunjin uwä gupjin täŋo topän. Dapunjintä täga ijineŋo uwä gupjin imaka, peŋyäŋek ikek irirän kädet siwoŋi täga kuŋatneŋ. Täŋ, dapunjin waneŋo uwä jide täŋpäŋ imaka imaka täga kaŋpäŋ täŋpeŋ kuŋatneŋ? Nämo, gupjin bipmäŋ urani gänaŋ ireko ubayäŋ.
35 Unita peŋyäŋek bänepjin-ken itak unitä bipmäŋ urani täŋpeko udeta watäni itpäŋ kuŋat täkot.
36 Täŋkaŋ gup nadäk-nadäkjintä bipmäŋ urani nämo, peŋyäŋek ikekgän irirän irit kuŋat-kuŋatjin kuduptagän peŋyäŋek ikek api itneŋ, topäntä peŋyäŋeŋ tamik täyak ude.
Anutu täŋo man gup-tägän nämo yäpmäŋ kuŋaren
Mat 23:1-36; Mak 12:38-40; Luk 20:45-47
37-38 Jesutä man ude yäŋ moreŋirän, Parisi äma kubätä ketem bok nakta Jesu eŋini-ken yäŋikŋat yäpmäŋ äroŋkuk. Eŋi gänaŋ äro maŋitpäŋä keri nämo ärutkaŋ ketem naŋkuk. Täŋirän Parisi äma unitä kaŋpäŋ nadäwän nämo tägawäpäŋ nadäwätäk ŋode täŋkuk; Imata nintäŋo baga irepmitpäŋ keri nämo ärutkaŋ ketem näyak yäk.
39 Nadäwätäk ude täŋ irirän Jesutä ŋode iwetkuk; Parisi äma in baga iwatpäŋ ketem peŋ-nakjin gupigän ärut täkaŋ. Ude täŋpäŋ Anutu iŋamiken bänep nadäk-nadäknin täga yäŋ nadäk täkaŋ. Upäŋkaŋ nämo! Bänepjin-ken moneŋ tuŋumta nadäwätäk, ba imaka wakiwakitä tokŋeŋkuko pätak.
40 Inä guŋ bureni! Anututä gupjin bänepjin bok täŋkuk yäŋ nadäk täkot.
41 Unita äma jäwärita bänep iron täŋ yämineŋo uyaku gupjin bänepjin bok, Anutu iŋamiken pakigän itdeŋ.
42 Wa! Parisi äma in umun terak kuŋat täkot! In baga man iwatpäŋ piäjin-ken nanik tokän jopi mebäri mebäri unitäŋo moräki Anututa biŋam pek täkaŋ. Upäŋkaŋ bänepjin-ken Anutu nadäŋ imikinik nämo täk täkaŋ, ba bänep iron kädet nämo iwat täkaŋ. Unita baga man iwatpäŋä bänep nadäk-nadäkjin bok peneŋo uyaku tägawek.
43 Jesutä ude yäŋpäŋ kubä ŋode yäwetgän täŋkuk; Wa! Parisi äma in umun terak kuŋat täkot! In käbeyä eŋiken intäjukun ämatä bägup-ken itta nadäk täkaŋ. Ba kädet miŋin, ämawebe jopitä taniŋ oretta gäripi nadäk täkaŋ.
44 Upäŋkaŋ inä äma kumbani, kome gänaŋ käbop käbäŋtaŋ irirä ämawebe punin guno nämo nadäwä tumbäkaŋ kuŋ äbäk täk täkaŋ udewani.
45 Jesutä man ude yäŋirän Baga manta mebäri nadäwani äma kubätä iwetkuk; Ai! Yäwoŋärewani äma, gäk Parisi ämata man kehäromi ude yäwetan uwä nin udegän yäŋärok man niwetan! yäk.
46 Ude yäwänä Jesutä kowata man ŋode iwetkuk; Wa! Baga manta mebäri nadäwani äma in imaka, umun terak kuŋat täkot! Baga man bäräpi bäräpi ämawebe terak peŋkaŋ injin ketäŋ kuŋat täkaŋ.
47 Wa! In komi api nadäneŋ! In äbekjiye orajiye udewanigän. Unitä Anutu täŋo profet biani däpmäŋpäŋ änek täŋkuŋ. Profet äneŋkuŋo awaŋ meni-ken in epmäget tägatäga piŋpäŋ mebäri säkgämän täk täkaŋ.
48 Upäŋkaŋ in kädet ude täk täkaŋ unitä ŋode niwoŋärek täyak; Orajiyetä profet däpmäk täŋkuŋo u täga täŋkuŋ yäŋ nadäk täkaŋ. Orajiyetä profet däpmäŋpäŋ äneŋpani-ken piä täk täkaŋ.
49 Unita Anutu nadäk-nadäk mähemitä man kubä ŋode yäŋahäŋkuk; Näk inken profet ba piä ämanaye yäniŋ kireŋpewa äreŋirä ätu kumäŋ-kumäŋ däpmäŋit, ätu däpmäŋpäŋ waki täŋ yämiŋit api täneŋ yäŋ yäŋkuk. Eruk, man bian yäŋkuko u bureni ahätak ŋo.
50 Unita bureni ŋode täwetat; Äma ahäk-ahäk kadäni-ken yäput peŋpäŋ profet däpmäŋ yäpmäŋ äbuŋo unitäŋo momini ämawebe kudup apiŋo itkaŋ ŋo intä terak ärotak.
51 Ämik uwä bian-inik Abeltä nägäri piwän kuŋkuŋo uken yäput peŋpäŋ ämiŋ yäpmäŋ äbäŋkä Sekaraia kudupi eŋi gänaŋ alta mebäri-ken utpäŋ peŋkuŋ. Unita äneŋi täwetgän täyat; Ämik täŋ yäpmäŋ äbuŋo unitäŋo momi intä terak ärotak.
52 Wa! Baga man yäwoŋärewani äma in komi api nadäneŋ. In ämawebetä iritta biŋam täkta Anutu täŋo man yäwetpäŋ yäwoŋärenaŋipäŋ Anutu täŋo man mebäri bureni nadäkta kädet täŋpipiŋ yämik täkaŋ. Injin iritta biŋam nämo täŋpäŋ udegän ämawebetä u täkta kädet täŋpipiŋ yämik täkaŋ.
53-54 Eruk, Jesutä man ude yäŋ paotpeŋ kuŋirän Baga man yäwoŋärewani ämakät Parisi ämatä Jesu man ätu goret yäwän nadäna yäŋkaŋ iwet yabäk pähap täŋit, yäŋpäŋ-kaŋiwarit bumta täŋkuŋ.