5
1 Mänit Jesús ñǿcxcumbä jim̱ Jerusalén xøøhajpä. Jaꞌa judíos xiøøhajxy hänajty jadáaṉäp.
2 Jim̱ä tsiidaact jaduhṉ tuꞌug xiøhaty Betzata, jaꞌa hebreohayuuc‑haamby. Jim̱ä tsiidaact mädøyyä maa jaꞌa meegtooꞌtaactän. Mägoox̱c‑hit jaꞌa tøjwiing wäditiä jim̱ maa jaꞌa tsiidaactän.
3 Mayyä paꞌamjäyaꞌay hänajty jim̱ quioꞌnaꞌay møødä wiindspä møødä tecymiaꞌadpä møødä tecymiucypiä. Jim̱ hajxy hänajty yhahix̱y coo jaꞌa nøø jaduhṉ jiädseṉyóꞌoyät.
4 Wiingumänaa jaꞌa Dios mioonsä tsajpootypä hänajty tuꞌug quiädaꞌagy nøøyagjädseṉyohbiä maa jaꞌa tsiidaactän. Pero cab hänajty quiähxøꞌøgy. Nägooyyä jaꞌa nøø hajxy hänajty jaduhṉ yhix̱y tiägøꞌøy jädseṉyohbiä, mänitä paꞌamjäyaꞌayhajxy tiägøꞌøy nøøjooty. Jaꞌa hänajty jayøbajt tehm̱ tiägøøc̈hohm̱bä, jeꞌeds hänajty jaduhṉ møcpøjp nidiuhm̱. Hoy tyii paꞌamä hänajty jia møødä, yajnajxyp jeꞌe.
5 Jim̱ jäyaꞌay hänajty tuꞌug piaꞌamgoꞌnaꞌay. Miähiiꞌxmajmocxtägøøgjumøjtpä hänajty jim̱ tøø yhity.
6 Coo Jesús jaꞌa paꞌamjäyaꞌay jaduhṉ yhijxy, mänit Jesús yajtøøyy:
―Nejy, mmøcpøgaam̱bä.
7 Mänitä paꞌamjäyaꞌay yhadsooyy:
―Cábøch nbøṉ pǿṉhøch xpiädáꞌagäp nøøjooty coo jaꞌa nøø tiägøꞌøy jädseṉyohbiä. Cooc̈h hänajty jiiby nja tägøꞌøwaꞌañ, tøø wiingpä hänajty tiägøøñä.
8 Mänit Jesús miänaaṉ̃:
―Pädøꞌøg, yajpädøꞌøg mdoꞌogy, yohñä.
9 Mänitiä paꞌamjäyaꞌay jaduhṉ jiaanc̈h møcpøjcy. Mänitä miaabejt jiaanc̈h yajpadøꞌcy yoꞌoyøꞌcy. Pooꞌxxiøøjooty hänajty jeꞌe.
10 Mänitä judíoshajxy miänaaṉ̃, ñämaayyä jaꞌa craa jaꞌa hänajty tøø yajmøcpøgyíijäbä:
―Pooꞌxxiøø jädaꞌa. Cabä cuhdujt jaduhṉ myiṉ̃ coo yøꞌø mdoꞌogy jädaꞌa mgapwädítät.
11 Mänit jäyaꞌay yhadsooyy jaꞌa hänajty tøø miøcpǿquiäbä:
―Jaayáꞌayhøch tøø xyajmøcpǿquiäbä, jeꞌec̈h jaduhṉ xñämaayy cooc̈h ndoꞌogy nyajpädǿꞌøgät.
12 Mänit miäyajtøøw̱a:
―Pøṉ jaduhṉ tøø xñämaꞌay coo mdoꞌogy myajpädǿꞌøgät, coo myoꞌoyǿꞌøgät.
13 Cabä mähdiøjc ñäꞌä hadsooyy. Hix̱, jaanc̈h tehm̱ ñämay jäyaꞌayhajxy hänajty jim̱. Tøø Jesús hänajty yhijxtägóoyyänä. Paadiä mähdiøjc hänajty quiaꞌa najuøꞌøy waam̱b yhadsówät.
14 Mänit cueeṉ̃tiä, mänit Jesús yhíjxcumbä maa jaꞌa tsajtøjc hamøjpän. Mänit Jesús miänaaṉ̃:
―Huuc mädow̱, chaa miic̈h nnämáꞌawät, tøø miic̈h mmøcpøcy. Caꞌa tii pojpä cädieey mduṉ̃ coo maas haxøøg mjádät.
15 Mänitä mähdiøjc hoy ñägapxy maa jaꞌa judíoshajxiän cóodäm Jesús jeꞌe, jaꞌa hänajty tøø miäyajmøcpǿquiäbä.
16 Coo Jesús jaꞌa hoy‑yagjuøøñäjatypä yajcähxøꞌcy jaꞌa pooꞌxxiøøjooty, paadiä judíos Jesús hajxy miädsiphajty; paady hajxy wyiinmaayy nebiä Jesús hajxy yaghóꞌogät.
17 Mänit Jesús miänaaṉ̃, ñämaayyä jaꞌa judíoshajxy:
―Cábøch nDeedy mänaa tiuum̱bädøꞌøy. Jädaꞌanäbaadyñä tiuṉ̃. Páadyhøch jaduhṉ nbaduum̱bä, hoy jaduhṉ jia pooꞌxxiøøjootiä.
18 Paady hajxy jia wiinmaayy nebiä Jesús hajxy yaghóꞌogät, coo Jesús jaꞌa hoy‑yagjuøøñäjatypä yajcähxøꞌcy jaꞌa pooꞌxxiøøjooty, møød coo jaduhṉ miänaaṉ̃ cooc Dios Tieedyhaty, møød coo yajnimiäbaatä nebiä Diosän.
19 Mänit Jesús miänaaṉ̃, ñämaayyä jaꞌa judíoshajxy:
―Chaads mijts tehm̱ tiøyhajt nnämáꞌawät, cábøch nhamdsoo tuuṉg nduṉ̃; jadúhṉhøch nduṉ̃ nébiøch nDeedy jim̱ tiuṉ̃än. Nebiátyhøch nDeedy tiuṉ̃, jadúhṉhøch nduum̱bä.
20 Xchójpøch nDeedy. Xyajnähixǿøbiøch nebiaty jeꞌe tiuṉ̃. Maas hoy‑yagjuøøñátyhøch nDeedy xyajnähixøꞌøwaꞌañ neby hajxy myagjuǿꞌøwät.
21 Yagjujypiǿjpiøch nDeedy jaꞌa hoꞌogyjiäyaꞌay. Jaanä jadúhṉhøch nyagjujypiøgaam̱bä, pønjátyhøch nyajnähdíjäp.
22 NDéedyhøch, cab jeꞌe pøṉ yajcumädow̱aꞌañ. Høøc̈h jeꞌe tøø xquiuhdujtmoꞌoy cooc̈h jäyaꞌay nyajcumädów̱ät, jaꞌa hajxy caꞌa mädiaꞌagymiäbøjpä.
23 Páadyhøch jaduhṉ tøø xquiuhdujtmoꞌoy cooc̈hä jäyaꞌayhajxy ween xwyiingudsähgøꞌøy nébiøch nDeedy wyiingudsähgøꞌøyiijän. Pønjátyhøch hajxy xquiaꞌa wiingudsähgøøby, ni nDéedyhøch hajxy xquiaꞌa wiingudsähgǿøyyäbä, jaꞌac̈h tøø xquiéx̱iäbä.
24 ’Chaads mijts tehm̱ tiøyhajt nnämáꞌawät, pønjaty højts nmädiaꞌagy hajxy xmiäbøgáaṉäp mǿødhøch nDeedy, tøø jaꞌa haxøøgpä hajxy quiøx̱y najtshixøøñä. Jeꞌeds hajxy cøjxtaꞌaxiøø jugyhadaam̱b nebiä Dios jiugyhatiän. Cab hajxy jeꞌe mänaa quiumädow̱aꞌañ.
25 Jaꞌa hajxy caꞌa mäbøjpä, tøø yhabaady cooc̈hä nmädiaꞌagy hajxy xmiäbøgaaṉä. Cooc̈hä nmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ xmiäbǿjcät, jaduhṉ hajxy jiugyhadaꞌañ cøjxtaꞌaxiøø nebiä Dios jiugyhatiän.
26 Miǿødhøch nDeedy cuhdujt coo jäyaꞌayhajxy ñämáꞌawät coo hajxy jaduhṉ jiugyhádat tsajpootyp cøjxtaꞌaxiøø. Jeꞌec̈h cuhdujt tøø xmioꞌoy cooc̈hä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ nnämáꞌawät coo hajxy jim̱ yhídät cøjxtaꞌaxiøø.
27 Cooc̈h jeꞌeduhṉ tøø xwyiinguex̱y, páadyhøch jaduhṉ tøø xquiuhdujtmoꞌoy cooc̈h nyajnähdíjät nebiaty jäyaꞌayhajxy jiádät.
28 Caꞌa hajxy myagjuøꞌøy. Habaadaam̱b jeꞌe cooc̈hä hoꞌogyjiäyaꞌayhajxy nyaax̱pädsøm̱aꞌañ. Mänítøch nmädiaꞌagy hajxy xmiädow̱aaṉä.
29 Mänit hajxy nägøx̱iä quiøx̱y jutpädsøm̱aꞌañ mäduhṉ̃tiä hajxy hänajty tøø yhoꞌogy. Jaꞌac̈h nmädiaꞌagy hajxy hänajty tøø xmiäbǿjcäbä, jeꞌeds hajxy nøcxaam̱b tsajpootyp. Jaꞌac̈h nmädiaꞌagy hajxy hänajty tøø xquiaꞌa mäbǿjcäbä, jeꞌeds hajxy caꞌawaam̱b haxøøgtuum.
30 ’Nyajtødiägǿøbiøch nébiøch nDeedy xñämaꞌayän. Caꞌa yhøøc̈hä nhamdsoo wiinmahñdy nyaghijpy. Ngudiúum̱biøch jaduhṉ nébiøch nDeedy xmiägapxy xyhaneꞌemiän. Cooc̈h jaduhṉ ngudiuṉ̃, páadyhøch jaꞌa tøyhajt nyecy cooc̈h nyajtødiägøꞌøy.
31 Cooc̈h häxøpy hamdsoo nniñägapxyii, mänit hajxy cu mmänaaṉ̃ cooc̈hä tøyhajt ngaꞌa mädiaꞌagy.
32 Jiic̈hä wiingpä xñägapxy; nnajuǿøbiøch coo jaꞌa tøyhajt jeꞌeduhṉ yecy. Dióshøch jeꞌe xñägapxp.
33 Tøøc̈h mijts hoy xyajtøy maa Juangän pø Dióshøch tøø xjiaanc̈h quex̱y. Mänitä Juan jaꞌa tøyhajt hajxy xmiooyy.
34 Pero høøc̈h, caꞌa jiäyáꞌayhøch tøø xyhawaaṉä cooc̈h Dios tøø xquiex̱y. Nyagjahmiéjchpøch mijts nebiä Juan hajxy tøø xyhawaaṉän cooc̈h Dios tøø xquiex̱y, neby hajxy jaduhṉ mnähwaꞌads mguhwáꞌadsät.
35 Yajwaꞌxyp jaꞌa Juan jaꞌa Diosmädiaꞌagy hijty. Xyajnähixøøby hajxy hijty neby hajxy mnähwaꞌads mguhwáꞌadsät. Hoy jaꞌa miädiaꞌagy hajxy hijty mmädóow̱ä. Pero cabä miädiaꞌagy hajxy hijty mmäbøgaaṉä.
36 Ndúum̱biøch nébiøch nDeedy tøø xyhaneꞌemiän. Cooc̈h jaduhṉ nduṉ̃, cähxøꞌp jaduhṉ cooc̈h nDeedy tøyhajt tøø xquiex̱y. Cooc̈h hajxy jaduhṉ xyhix̱y nébiøch nduṉ̃än, páquiøch nmädiaꞌagy hajxy xmiäbǿjcät, hoy jaꞌa Juan jaꞌa miädiaꞌagy hajxy tøø mgaꞌa ja mäbøjcä jaꞌa høøc̈hcøxpä cooc̈h xñägapxy.
37 Jaꞌa nDéedyhøch, jaꞌac̈h tøø xquiéx̱iäbä, høøc̈hcøxpä jiiby tøø xyajcujaayii maa Diosmädiaꞌaguiän. Pero cab hajxy mnajuøꞌøy cooc̈h nDeedy jaꞌa miädiaꞌagy jaduhṉ nmädiaacä. Cab hajxy mnajuøꞌøy cooc̈h jaduhṉ nduṉ̃ nébiøch nDeedy tiuṉ̃än.
38 Pero cábøch mijts nDeedy jaꞌa miädiaꞌagy tøø xmiäbøjcä, jaꞌac̈h tøø xquiéx̱iäbä. Coo hajxy häxøpy tøø mmäbøcy, cu xmiäbǿjcøch mijts jaꞌa nmädiaꞌagy.
39 Myajmädiaac‑hoꞌpy jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy, jaꞌa jecy mähmǿøyyäbä cujaay. Paady hajxy jaduhṉ myajmädiaac‑hoꞌogy coo tyijy hajxy jaduhṉ mjugyhádat nebiä Dios jiugyhatiän. Chaads mijts hajxy nnämáꞌawät, cooc̈h nmädiaꞌagy hajxy xyajtúuṉät, mänit hajxy jaduhṉ mjugyhádat. Pero hóyhøch Diosmädiaꞌagy xjia nägapxy,
40 cábøch mijts jaꞌa nmädiaꞌagy xmiäbøgaaṉä. Cooc̈h mijts nmädiaꞌagy hamuumduꞌjoot xmiäbǿjcät, mänit hajxy mäbøcy mjugyhádat nebiä Dios jiugyhatiän.
41 ’Cábøch nmøjpädaꞌagy, hóyhøch jäyaꞌayhajxy xquiaꞌa ja wiingudsähgøꞌøy.
42 Nnajuǿøbiøch coo mijts Dios mgaꞌa tsocy.
43 NDéedyhøch tøø xjia hamdsoo quex̱y. Pero cábøch mijts nmädiaꞌagy xmiäbøgaaṉä. Coo wiingpä miédsät, jeꞌeds mijts jaꞌa miädiaꞌagy paquiä mmäbøgáaṉäp.
44 Cábøch mijts nmädiaꞌagy hoy xmiäbøgaaṉä. Jia tsojpy jaꞌa mjoothajxy jaduhṉ coo jäyaꞌay hajxy xwyiingudsähgǿꞌøwät. Pero cabä mjoothajxy chocy coo Dios hajxy xchógät.
45 Caꞌa yhøøc̈hä mijts jim̱ nnäxøꞌøwøꞌøwaam̱by maa Dios wyiinduumän. Jaꞌa Moisésäts mijts jaduhṉ xñäxøꞌøwøꞌøwaam̱b. Mmänaam̱b hajxy jaduhṉ coo tyijy Diosmädiaꞌagy hajxy mmäbøcy, jaꞌa Moisés jecy quiujáhyyäbä.
46 Coo mijts cu mjaanc̈h mäbøjcy, cu xmiäbǿjcøch nmädiaꞌagy hajxypä. Høøc̈hcøxpä Moisés jaduhṉ jecy quiujahy.
47 Pero pø cab hajxy mmäbøgaꞌañ nebiä Moisés jecy quiujahyyän, ni høøc̈hä nmädiaꞌagy hajxy xquiaꞌa mäbøgáaṉäbä.