20
Ná kuu se kuu xtoꞌo ɨɨn ñuꞌu kueꞌe kuu Ianyuux xa taxnuni‑ia
ʼKuenda kɨu ɨɨn se kuu xtoꞌo ñuꞌu kueꞌe kuu Ianyuux xa taxnuni‑ia nuu ñayiu ñuñayiu. Se kuu xtoꞌo ñuꞌu jan, neꞌe datne n‑xe nduku‑s se kadatniu koio nuu ñuꞌu tnu uva‑s. N‑jaꞌan‑s xiꞌin‑s xa chiyaꞌu‑s‑sɨ ɨɨn denario xa kadatniu‑s ɨɨn kɨu te n‑tundaꞌa ñaꞌa‑s; juaꞌan‑s nuu ñuꞌu tnu uva‑s. Kaa ɨɨ́n datne n‑kee ntuku‑s. Juaꞌan‑s nuu yaꞌu, te n‑xini‑s kueꞌe se xnii ni. N‑jaꞌan‑s nuu‑s: “Juaꞌan koio. Kadatniu‑n nuu ñuꞌu tnu uva‑r, te taa‑r yaꞌu‑n.” Juan kadatniu se xnii nuu yaꞌu jan nuu ñuꞌu‑s. Kaa x‑uu n‑xeꞌen ntuku‑s nuu yaꞌu, te dani n‑kida‑s. N‑xeꞌen ntuku‑s naxa kaa uni xañini. Te dɨuni daa n‑kida‑s. Naxa kaa oꞌon xañini juaꞌan ntuku‑s nuu yaꞌu, te n‑xini‑s se xnii ni ijan, te xiaꞌan‑s nuu‑s: “¿Nakuenda diko ni xnii‑n n‑kuu nyaka? ¿Nakuenda ña ka kidatniu‑n?”, kuu‑s, xiaꞌan‑s. N‑ka jaꞌan se ijan nuu‑s: “Xaxeꞌe xa ñayo taxi tniu.” Xiaꞌan‑s nuu‑s: “Juaꞌan koio nuu ñuꞌu tnu uva‑r te kadatniu koio‑n”, kuu‑s, xiaꞌan‑s. Nu n‑ñini, n‑jaꞌan xtoꞌo ñuꞌu tnu uva jan nuu se ñunuu se ka kidatniu nuu ñuꞌu tnu uva‑s: “Kana se n‑ka kidatniu nuu‑r te chiyaꞌu‑sɨ. Kiꞌna ka se danduu nga n‑ka kɨu, chiyaꞌu. Ijan dada chiyaꞌu‑n se n‑ka kɨu kaa uni xañini. Ijan dada chiyaꞌu‑n se n‑ka kɨu kaa x‑uu. Danduu nga chiyaꞌu‑n se n‑ka kɨu kiꞌna nuu.” Kuu xtoꞌo ñuꞌu tnu uva jan, xiaꞌan‑s nuu se ijan. Nu n‑ka xee se n‑ka kɨu naxa kaa oꞌon xañini, ɨɨn ɨɨn denario n‑ka niꞌi‑s. Dani n‑ka niꞌi se n‑ka kɨu kaa uni xañini, se n‑ka kɨu kaa x‑uu xiꞌin se n‑ka kɨu kaa ɨɨn du. 10 Nu n‑ka xee se n‑ka kɨu kiꞌna nuu, te n‑ka xani ini‑s xa kueꞌe ka tvini niꞌi‑s, ko dɨuni ɨɨn ɨɨn denario n‑ka niꞌi‑s. 11 Nu n‑tnɨɨ‑s tvini‑s, n‑ka jan kuechi‑s nuu xtoꞌo ñuꞌu tnu uva jan. 12 Ka xiaꞌan‑s: “Se danduu nga n‑ka kɨu, idii ni hora n‑ka kidatniu‑s, te unu n‑chiyaꞌu ñaꞌa‑n ntdaa‑da xiꞌin‑s. Yo ndeꞌe n‑ka kidatniu‑da. Yo ndeꞌe iꞌni te n‑ka kundee ini‑da nyakanyaa”, kuu‑s, ka xiaꞌan‑s. 13 Te xiaꞌan xtoꞌo ñuꞌu tnu uva jan nuu ɨɨn‑s: “Ña tuu nax uꞌu n‑kida ñaꞌa‑r ndoꞌo chi n‑kida ɨnuu‑ro xa chiyaꞌu ñaꞌa‑r ɨɨn denario. 14 Nakueka tvini‑n te juan nuꞌu, chi daa kuu ini‑r xa chiyaꞌu‑r se danduu nga n‑ka kɨu nani n‑taxi‑r ndoꞌo. 15 ¿A ña io vaꞌa xa kada‑r xiꞌin tvini‑r ná kuu ini‑r a? ¿Kukuedi ini‑n xaxeꞌe xa vaꞌa‑r a?”, kuu xtoꞌo ñuꞌu tnu uva jan, xiaꞌan‑s. 16 Daa yaꞌa ñayiu io vitna. Kueꞌe ñayiu kunuu ka vitna, nduu‑i ñayiu ña ndandɨꞌɨ. Ñayiu ña ndandɨꞌɨ vitna, nduu‑i ñayiu ndandɨꞌɨ te kunuu ka‑i —kuu Jesús, n‑jaꞌan‑ia.
N‑kakuneꞌe ntuku Jesús xa kuú‑ia
17 N‑ka tnɨɨ‑da xiꞌin Jesús ichi juaꞌan Jerusalén. Kueꞌe ñayiu juaꞌan xiꞌin‑da. N‑kineꞌe dɨɨn ñaꞌa‑ia uxi uu daña, se dakuaꞌa ñaꞌa‑ia, te n‑jaꞌan‑ia nuu‑da:
18 —Kunaꞌa koio xa jɨꞌɨn‑ro Jerusalén te diko ñaꞌa ɨɨn se nación‑ro ruꞌu, Ia kuu ñayiu, nuu dutu ka taxnuni ka xiꞌin nuu se ka tuꞌa vaꞌa ley n‑chidotnuni Moisés. Tekuechi neñuu ñaꞌa‑s, te kaꞌni ñaꞌa‑s. 19 Diko ñaꞌa‑s nuu se ñatu kuu se Israel. Kuekundee ñaꞌa se ijan, te janñaꞌa‑s chirrión ñɨɨ. Katakaa dika ñaꞌa‑s nuu curuxi te kɨu kuu uni nadandoto ñaꞌa Ianyuux —kuu‑ia, n‑jaꞌan‑ia.
N‑juini dɨꞌɨ Jacobo xiꞌin Sua xa kunukoo‑s ɨɨn ɨɨn‑s diñi Jesús nuu taxnuni‑ia
20 N‑xee dɨꞌɨ Jacobo xiꞌin Sua, se ka kuu daꞌya yɨɨ Zebedeo nuu xyuku‑da, te n‑xe tuꞌa‑ña‑ia. N‑xe juiin xiti‑ña nuu‑ia xa jaꞌan‑ña nuu‑ia ɨɨn xa jaꞌan‑ña. 21 N‑jaꞌan‑ia nuu‑ña:
—¿Nax juini anu‑n?
Xiaꞌan‑ña nuu‑ia:
—Juini‑da xa na kunukoo ɨɨn daꞌya yɨɨ‑da diñi kuaꞌa‑n te ɨnka‑te diñi datni‑n na taxnuni‑n nuu ñayiu —kuu‑ña, xiaꞌan‑ña.
22 Ijan dada xiaꞌan Jesús nuu nduu se ka kuu daꞌya yɨɨ‑ña:
—Ka xani ini lilu‑n xa daa ka xani ini‑n. ¿Nakuenda xa daa ka xani ini‑n? ¿Kundee ini‑n nduu‑n xa ndaꞌu yaꞌa koio‑n ná ndaꞌu yaꞌa ruꞌu a? —kuu‑ia, xiaꞌan‑ia nuu‑s.
Ka xiaꞌan‑s:
—Joon, vatuka.
23 Xiaꞌan‑ia nuu‑s:
—Ndaꞌu yaꞌa koio‑n, ko ñadu ruꞌu kaxi se kunukoo lado kuaꞌa‑r xiꞌin lado datni‑r chi Taa‑ro Ianyuux xá n‑kaxi se kunukoo diñi‑r.
24 Nu n‑ka teku uxi ka daña se dakuaꞌa ñaꞌa‑ia, xaꞌa te n‑ka kiti ini‑da nuu nduu se kuu daꞌya yɨɨ Zebedeo jan. 25 Te n‑kana ñaꞌa Jesús ntdaa‑da te n‑jaꞌan‑ia:
—Xnaꞌa‑n xa se ka taxnuni nuu ñayiu, ndeꞌe taxnuni‑s. Dɨuni ndeꞌe ka taxnuni se ka taxnuni nuu‑s. 26 Ñadu xijan kada koio‑n chi nux ndeda‑n juini xa taxnuni‑n, io xa junukuechi‑n nuu ñayiu. 27 Se juini xa kunuu‑s, na kadatniu duꞌa‑s nuu dava ka‑n. 28 Ná kuu ruꞌu, Ia kuu ñayiu, ñatu vaxi‑r xa junukuechi koio‑n nuu‑r, chi n‑kixee‑r xa junukuechi‑r nuu‑n xiꞌin nuu dava ka ñayiu. N‑kixee‑r xa kuú‑r xaxeꞌe‑n. Mudu yaꞌa chiyaꞌu‑r kuechi n‑ka kida‑n, te dakaku ñaꞌa‑r —kuu Jesús, n‑jaꞌan‑ia.
N‑ndadavaꞌa Jesús uu se kuaa
29 Dani ka kixi‑da xiꞌin‑ia ichi vaxi Jerusalén. N‑ka kexio‑da xiꞌin‑ia ñuu Jericó, te kueꞌe ka ñayiu n‑ka xe kuitandijun ñaꞌa. 30 Yuꞌu ichi Jericó jan xtuu uu se kuaa. N‑ka teku‑s xa yaꞌa Jesús ijan, te xee n‑ka kana‑s:
—Maestru, se kuu daꞌya dana David, kundaꞌu ini ñaꞌa‑n.
31 Te n‑ka kudeen ñayiu juaꞌan koio xiꞌin‑da nuu nduu se kuaa jan. N‑ka jaꞌan‑i xa maxku kana ka‑s, ko xee ka n‑ka kana‑s:
—Maestru, se kuu daꞌya dana David, kundaꞌu ini ñaꞌa‑n.
32 N‑nujuiin Jesús te n‑kana‑ia‑s, te n‑jaꞌan‑ia nuu‑s:
—¿Nax ka juini‑n xa kada ñaꞌa‑r?
33 Te ka xiaꞌan‑s nuu‑ia:
—Maestru, kada‑n xa na nukondeꞌa‑da.
34 N‑kundaꞌu ini‑ia‑s, te n‑tenee‑ia ndaꞌa‑ia nduchi nuu‑s. Danaa n‑ka nukondeꞌa‑s nduu‑s, te n‑ka xe kuitandijun‑s‑ia.