12
Yesumbed Kaadkeri Weng Ongkandoon
(Mt 10:26-33)
1 Kwane, kadaareb yemoon kuu nimingkenib dorenoon dorenoon kamiwen. Kwamiiwe, Yesumbed ibduruk kuu ye kedmengkandeen yaa daande yedmoon, “Kaadkerime, Farisidan yi flawa kabayingke obo keri yeman yaa. Kukuu aadidmi kui.
2 “Komo komo bikdereboon kuu korokbaneen, komo komo kanbiknoon kuu kaadkeraniib.
3 Amnoombed dakmewen kuu awingyabbed karub yenambed dakmaniib. Ambiwoombed koraaweng dakmewen kuu kambong kidangkambed komkaniib.
4 “Nangkodmia, nembed yiib yaa ke yedmendaan kei, karub yaa unendaib, id kuu ayaniib kumban, aman ari kuu ma kamaibban kowe.
5 Kumban kane ye yaa unaniib ye karub kuu nembed korokbenda. God, ye yaamo unime. Yembed yiib yeenekore ben kumbaanban amotbon yiri kiradmi kuu yimin kowe. Eyokee, nembed yiib yaa yedmaan kuu, ye yaambed unime.
6 “On berekmad angkoyiib kuu od murubkob ayoobmo berengkimaib. Kumban God kuu yi kuu nonondandaanban.
7 Anam, yiib korok ari awung kuu Godbed kimingkoon kowe unembaraib. Godbed yiib yaa mimyob dowaken darewoob kowoon, on berekmad yaa arebban kowe.
Yesu Yaa Karak Bobnaib
8 “Nembed yiib yaa ke yedmendaan kei, kanembed nimakarub yi arinambo arimbed doberene, ne kuu Yesu yaa anam andaan andaneen kuu, nembed God ye engyus yi arinambo arimbed ye kuu ne karub andaniin.
9 Kumban kanembed nimakarub yi arinambo arimbed dobere, ne kuu Yesu yaa wunekaraan andaneen kuu, nembed God ye engyus yi arinambo arimbed ye kuu wunekaraan andaniin.
10 “Kanembed Karub Ye Mingki yaa weng arewa dakmaneen kuu are nonondandaneen kuu yimin. Kumban kanembed Kingkin Karadmo yaa yaningko monmaraneen kuu are nonondandaanban.
11 “Kwane, eb kuu karubbed kangdod dowad awine kurikuri ambiwoom o korok korokiib yaa o oonidaniib yaa nenwinibka, uneneb komo inande yedmaniin kee ande kamaab,
12 amborom kuu kuyaron ari kuu Kingkin Karadmombed kwane dakme ande kedmengkabdaneen kowe.” andoon.
Kirim Kara Ye Kuruweng
13 Kwanoone, karub maa kadaareb aombed Yesu yaa yedmoon, “Kedmengkandi korok ee, nub ambe bobnoon kowe, ne aagorok yedmenebko ye yiribman dangoon kuu nekwane neman kuu bangkawok.” andoon.
14 Kwanandoone, Yesumbed yedmoon, “Ne kuu kanembed yedmoonkob yiib wengyundi yeman keraan?” andoon.
15 Andekore, yembed kadaareb yaa yedmoon, “Yiribman yemoon bi ye inamen kuu yiibmeren oone kangkadme dobirime, karub ye wadkeri kuu ye yiribman oonoon yaambed kumun kinimban.” andoon.
16 Kwanekore, kuruweng kee dakmoon, “Barang yemoon ye karub maa ye okad yiri kuu animan amun amun yemooniib demboon.
17 Kowe yekareb meenoon, ‘Ne mongkobon angka animan kee komo keraniin? Animan kee ben nongkobaniin ye yumboniibban kowe.’ andoon.
18 Andekore yekareb yedmoon, ‘Nekaad, animan nongkobi ye ambib kuu bongmekori, darewoob aruma. Kwanekori animan koremiib yiribman yenayiib kuu kuyaombed ben nongkoba.
19 Kwanekori nekareb yedmaniin, “Kuned kii animan ambiwoom weeb yemoon yeman animan nongkobaan kowe, dibere yiidkeni animan aneni ok aneni kubeni kwamunemo dobaraniin kuu yimin kii.” ’ andoon.
20 “Kumban Godbed kuye karub yaa yedmenoon, ‘Inameniibbanman! Kibik amnoom kee bobnaneeb kowe, eb barang ebkareb ye dowadmo nekwewen kuu kanembed baneen?’ ” andoon.
21 Andekore, kadaareb yaa kedmengkandoon, “Kanembed yekareb ye dowadmo barang yemoon kere, God yaa an keraneen kuu kekamune keraneen.” andoon.
Meenembaraib
(Mt 6:25-34)
22 Kwane, Yesumbed ye kedmengkandeendan yaa yedmoon, “Kwamune kowe, nembed yiib yaa ke yedmendaan kei, yiib wadkeri ye dowad animan awene yaa meenembaraib. Yiib id ye dowad yaa kwangkon, ebkad awene yaa meenembaraib.
23 Wadkeri yaa ambangki ye deme kuu yemoon, animanmomban. Angkon id yaa ooni ye deme kuu ebkadmomban.
24 “Meenime, ayari on kuu kab kibingkenib yob kuu waane be animan ambiwoom nongkobimokban, kuned yi kuu Godbed animan bangkandimaan. Kumban Godbed meenimaan kuu yiib kuu barang darewoob, on kuu barang embeng.
25 Kanembed kwamune meenmembaraneen kuu kwane aron awa mimo kande ye wadkeri yaa daboknaneen dee? Dowan!
26 Yiib kuu barang embeng mana kee kwane ongmindeban kowe, komandiwed barang yena korem yaa meenmembirimaib?
27 “Nong wuung amuniib bore weneen kuu wedmime. Yi ebkad kuu yikareb ma ongmimokban. Kumban ne yiib yaa yedmaan kuu, kumkam manimanandeb ye king Solomon kuu nong wuung amun yeman kamune areb inwarindo.
28 Godbed nong wuung kuu manimanandewiib ongmimaan, kumban yi kuu barang embeng kowe, kibikmo yeedere awari dene dowan kerimaan. Kumban yiib kuu barang darewoob God yaa kowe, yiib yaa Godbed ongme oonembirimaan kii. Yiib anam andi kuu embengmo kowe, darewoob kerime!
29 “Kwane, yiib meeni kuu animaniib okiib ani yeman kuyaamo meenembaraib.
30 Okad kiri ye nimakarub korem kuu yiribman kee kereknanmo yarebimaib, kumban yiib ari komarewa kere dobaraniib ye yiribman dowad kuu yiib Ambe God yedin yekaadkeroon.
31 Kwane, Godbed korok kere ooni ye inamen yaa kereknime. Kwananiib kuu yiribman kee yiib yaa bangkandaneen.
Ewen Ari Odamod Nongkobime
32 “Ne danaya, yiib unaib, yiib Ambe ye dowaken kuu yembed korok kere oonimbon kuu yiib yaa kondandameen kowe.
33 Yiib barang kuu nekwane kamboknondan yaa bangkandimamime. Kwananiib kuu dowan keraanban ye od paos kandenib, dowan keraanban ye odamod Ewen aom nongkobaniib. Kuyaom kuu yid ye karub kuu yid baanban, bebed kangkon monmaraibban.
34 Yiib mimyob kuu yiib odamod kunaya dangoon yaa keraneen.
Kereknembirime
(Mk 13:32-37)
35 “Deme awini dowad nekwime! Yiib lem kuu yuremborok.
36 Demedanbed lem nekwenib yi korok yaa wonong awani orokbon yaambed monok ande meedmimaib kwamune kerime. Kwananiib kuu yi korokbed mene ambongko yaa wowaneen kuu ye deme karub kuu kirod ambongko nandaniib.
37 “Ye mananeen yaron kuu kwananiib kuu amun yeman. Nembed yiib yaa ke anam yedmendaan kei, kwane keraneen kuu ye kuu demedan ye ebkad inwarekore, yedmendaneene mene arak dia dibaraniiwe, yembed animan nekwe bangkandaneen.
38 Demedan kuu yi korok monok ande amnomnom o warewenembiri yaa mananeen ande nekwekorib, meedmaniiwe mene wedmendaneen kuu kubi darewoob keraniib.
39 “Kumban kekee meenime, ambib yariman kuu yid ye karub mananeen ye aron yekaadkeraneenbed kuu korondaane yid ye karubbed ye ambiwoom aomnaanban.
40 Kwamune areb kowe, yiib kangkon nekwiyiib dobirime, amborom kuu Karub Ye Mingki mananeen yaron kuu yiibkaadban kowe.” andoon.
Deme Karub Amun Kuu Kane?
(Mt 24:36-51)
41 Andoone, Pitambed kaamonoon, “Yariman, kuruweng dakmewen kuu nub yaamo dee nimakarub korem yaa dee?” andoon.
42 Kwanandoone, Yarimanbed inandoon, “Karub wengamberene meeni kangdom awini ye deme karub kuu, ye korokbed ‘Eb kuu ne demedan yaa ooneneb aron kerimamuko animaniib odiib bangkandimame.’ andoon ye karub kuu kane?
43 Kwane, ye korokbed deme konekore wananeen kuu aman ika mene wedmaneene no kwane awinaneen kuu kuye karub kuu amun kerunaneen.
44 Nembed yiib yaa ke anam yedmendaan kei, korokbed kankowaneena korok ye yiribman korem kuu kuye deme karubbed oonaneen.
45 “Kumban deme karub kuu inamen arewayiib keraneen kuu, yekareb yedmaneen, ‘Ne korok wonoon kuu aron doboob keraneen.’ andekore, deme karuwiib deme nimayiib kuu yenbandene animaniib awarak ok aniyiib kamaneen.
46 Kuye niindem aombed ye yariman kuu kwamune ika mananeen ye aron meedmokban yaron arimbed dangkaraneen. Kwanekore, mene aye dabab miin darewoob konekore anam andindodan nongkobimbon yiri kan barandaneen.
47 “Ma kuu kei. Deme karub kuu ye korokbed komo andoon kuu yekaad kumban, kwane ambangke nekwokban keraneen kuu ayene wangke yemoon keraneen.
48 Kumban yekaadbanbed dabab kandi ye barang yaa kamoon kuu ayene yemoonban wangkaneen. Nimakarub kane yaa yemoon bangkandaneen kuu deme yemoon ikakman awine kawime andaneen. Nimakarub kane yaa ne barang yemoon kee ongme oonime andaneen kuu deme yemoon ikakman awine kawime andaneen.” andoon.
Yesumbed Andokbe Yeka Yeka Keraneen
(Mt 10:34-36)
49 Yesu kuu kwane dakmoon, “Ne kuu okad yiri doriibdan yaa manaan kuu amot nengkemoon areb kanmanaan kumban, ne dowaken kuu amot kuu yedin deneen kii.
50 Kumban, ne niindem aom kuu miin kubiyiibban kereni dabab kandaniin aron kuu dowan kerudned.
51 “Yiibbed meeniib kuu ne kuu mene okad kumundin kiri kee yewenub kondok manaan dee? Dowan! Ne kuu okad kumundin kiri kee andokbe yeka yeka keri ye dowad manaan.
52 Kibikbed ari kuu awodki awaan meedma yi angkoyiib kuu andokbe yeka yeka keraniib, ayoobmimbed ayoob yaa bon keraniiwe, ayoobbed ayoobmim yaa bon keraniiwe kamaniib kii.
53 Yikareb andokbe, awodki yoom dana mingki yoom neman neman bon keraniiwe, awaan yoom yu mungkan yoom neman neman bon keraniiwe, wonong yoom yu ambi ye awaan yoom neman neman bon keraniiwe kamaniib.” andoon.
Kamenanweneen Yaa Meene Kaadkerime
54 Kwanandekore, kadaareb yaa yedmoon, “Kwane wedmaiwe kangkambed wiib kuu dewenebaane, kirodmo yedmimaib, ‘Am manandamuun kii.’ andaiwe kwanimaun.
55 Angkon kurimbed nuub wuure kanmanaane yedmimaib ‘Nimin kerandamuun kii.’ andaiwe kwanimaun.
56 “Aadidmidan! Wiiwa ama komarewa kerimaan kuu yiibkaad kumban, komoyiibkob kibikee kamenan weneen yaa meene kaadkerimokban keriwen?
Dabab Ongmime
57 “Yiminmo kami kuu komoyiibkob yiibkareb meene andangkindeban keriwen?
58 “Kwane, karub maambed eb kuu nen wengyundimbon aom nenweneene ye yoom weniib keroka, kirod wedya weniib kumbed ongmime. Kwanokban keraneeb kuu wengyundi ye karubbed nende wii ye korok yaa konaneene, yembed nende wii aom kowaneen.
59 Nembed yiib yaa ke yedmendaan kei, eb kuu kirod dembaabban, kwane dobereneb od murubkob yeenbon kuu kowaneeb kumbed yimin.” andoon.