28
Pɔl aan maakŋ naaŋ kɛn baar ɔl gurugin̰a ɔɔ naaŋ se kꞋdaŋin̰ Malti
1 Kɛn naaje jaay jꞋaan do jɛŋ ki sum se, kꞋtaaɗjen jꞋɔɔ: «Naaŋ baar ɔl gurugin̰ se, ron̰ Malti.»
2 Jee naaŋgen gɔtn ese se, naaɗe dɔɔɗ ɔkje jiga. Aan gɔɔ maane lɛ eeɗ keeɗe ɔɔ kuulu kic lɛ ɔɔn̰ dɛn se, gɔtn se naaɗe ɓaaɗo tuuyjen pooɗo taa kꞋriibi.
3 Naan̰ kɛn se, Pɔl tɔso ciiri gɛn ɓaa kɔmb pooɗn se; gaŋ gɔtn se, wɔɔjɔ jaay naam pooɗo se, teec ɓaaɗo teel ji Pɔl ki.
4 Kɛn jee se jaay aak wɔɔjn̰ teel ji Pɔl ki se, naaɗe taaɗ ute naapa ɔɔ: «Gaabm se, debm tɔɔl jeege ɗeer ɗeer. Ey num, kɛn naan̰ aajga kaaj ɗɛl ɗɛl maakŋ baar ki se, ute naan̰ se kic ɓo, *Raa kɛn tɛɗ naka ute ɗoobin̰ se, ɔn̰in̰ te eyo utu an̰ tɔɔlɔ.»
5 Gɔtn se, Pɔl siik jin̰a ɔɔ und ute wɔɔjɔ se maakŋ pooɗ ki ɔɔ naan̰ naam gɔtin̰ gam tap ɓo ɔn̰in̰ eyo.
6 Jee se iŋg aak kaama ɔɔ nuŋ ki jin̰ se Ꞌkoopo ey lɛ Ꞌnaar kaal koocn̰ Ꞌkooyo. Gaŋ kɛn naaɗe iŋg aak kaam bini jaay aak ɗim tɛɗin̰ ey se, gɔtn se naaɗe baag taaɗn ɔɔ: «Bin eyo! Gaabm se, tɛɗn raa lɛ ɗaam.»
7 Cɛɛ gɔt kɛn ese, gaaba kalaŋ kꞋdaŋin̰ Publius, naan̰ se ɔk gɔtɔ. Naan̰ ɓo, magal deet deet gɛn maakŋ naaŋ gɔtn ese ɔɔ gaabm se, dɔɔɗ ɔkje jiga ɓeen̰ ki, gɛn ɓii mɔtɔ.
8 Anum bubm Publius se tooɗ tooɗ daŋal ki; naan̰ kɔɔn̰ɔ ɔɔ ron̰ ɔŋgɔ ɔɔ rɔɔŋ mooso. Gɔtn se, Pɔl ɓaa aakin̰a ɔɔ tɔndin̰ mɛtn Raa, ɔndin̰ jin̰ don̰ ki ɔɔ ɛɗin̰ lapia.
9 Kɛn jee Malti ki jaay booy se, jee kɔɔn̰ɗege se ɓaaɗo gɔtn Pɔl ki ɔɔ naaɗe kic paac ɔŋ lapia.
10 Gɔtn se, naaɗe aalje maak ki ɔɔ ɔkje ɔɔn̰ɔ ɔɔ kaaɗ kɛn naaje jaay kꞋjꞋiin̰ kꞋɓaa ɓaa se, naaɗe ɛɗjen nakgen kɛn ajen kaasn gɛn ɓaa mɛrtje.
Pɔl ɓaa *Rɔm ki
(Rm 1.9‑15)
11 Maakŋ Malt ki se, naaje kꞋtiŋg laapa mɔtɔ, jaay ɓo kꞋjꞋiin̰ kꞋɓaa. Kɛn naaje kꞋɓaa ɓaa se, jꞋook maakŋ markab kɛn iin̰o maakŋ gɛgɛr kɛn Alekzandri ki. Markabm se ron̰ raa rɔŋgɔge ɔɔ kaaɗn kuul ki se, naan̰ tiŋg Malti ki.
12 Naaje jꞋɔmb kꞋgaaŋ kꞋɓaa maakŋ gɛgɛr kɛn Sirakuz ki ɔɔ gɔtn se naaje jꞋɔk ɓii mɔtɔ.
13 Kɛn naaje jaay kꞋjꞋiin̰ gɔtn ese se, jꞋaal gɔɔr ute taa baar, bini jꞋaan maakŋ gɛgɛr kɛn kꞋdaŋin̰ Rɛgio. Mɛtbeen̰ki se, kuulu dɔɔbɔ mɛtje ki ɔljen daan ɓii di sum ɓo, naaje jꞋaan maakŋ gɛgɛr kɛn Puzol ki.
14 Gɔtn se, naaje kꞋɓaa kꞋje kꞋjꞋɔŋ gɛnaagen ɗoobm Isa *al‑Masi ki ɔɔ naaɗe daŋ ɓaanje ɓeeɗege tu ɔɔ naaje kꞋtiŋg ɓii cili ute naaɗe, jaay ɓo kꞋjꞋiin̰ kꞋɓaa ute jɛje maakŋ gɛgɛr kɛn Rɔm ki.
15 Kɛn gɛnaagen ɗoobm Isa al‑Masi kɛn Rɔm ki jaay booy ɔɔ naaje jꞋutu kꞋɓaaɗo se, jee mɛtin̰ge ɓaaɗo dɔɔɗjen suuk kɛn kꞋdaŋin̰ Apius. Ɔɔ jee kuuy se ɓaaɗo dɔɔɗjen maakŋ naaŋ kɛn ɔk ɓee tooɗn mɛrtge mɔtɔ se. Kɛn Pɔl jaay aakɗe se, ɛɗin̰ kaay kaama ɔɔ gɔtn se naan̰ tɔɔm Raa.
16 Kɛn naaje jaay jꞋaan Rɔm ki sum se, Pɔl se naaɗe ɔn̰in̰ ɓaa je ɔŋ ɓea ɔɔ ɓee naan̰ iŋg maak ki se ɔg kɔgɔ ɔɔ gɔtn se naan̰ ɓaa iŋg maak ki ute asgargen lee bɔɔbin̰ se.
Pɔl taaɗ taar Isa al‑Masi jeege tun *Rɔm ki
17 Kɛn jaay kꞋtɛɗ ɓii mɔtɔ sum se, Pɔl ɔl kꞋdaŋin̰o magal Yaudgen iŋg gɔtn ese. Naaɗe jaay ɓaaɗo tus sum se, gɔtn se Pɔl taaɗɗen ɔɔ: «Gɛnaamge, jeejege se, maam mꞋtujɗen te ɗim eyo ɔɔ nakŋ bubjegen kɛn lee tɛɗ se kic lɛ, maam mꞋtaaɗ te taar ɗim iŋg kus ro ki eyo. Ute naan̰ se kic ɓo, mꞋɓaa Jeruzalɛm ki sum ɓo, Yaudge iij‑ɔkumo ɔɔ ɔlum ji Rɔmɛge tu ɔɔ maam mꞋtaaɗ te taar ɗim iŋg kus roɗe ki eyo.
18 Gaŋ kɛn Rɔmɛge jaay tɔnd mɛtum sum se, ey num, naaɗe je am kɔɔɗn kɔlɔ, taa naaɗe se, ɔŋ te nakŋ kɛn maam mꞋtujn̰ga jaay am kaasn gɛn tɔɔlum eyo.
19 Ute naan̰ se kic ɓo, Yaudge ɔn̰um eyo. Taa naan̰ se ɓo, mꞋɔɔ maam se, ɔn̰ jꞋam ɓaa gɔtn Sezar ki ɓo, am ɓaa kaakŋ mɛtn taaruma ɔɔ maam lɛ mꞋje sakakŋ jeemge eyo.
20 Taa naan̰ se ɓo mꞋɔl kꞋɓaa kꞋdaŋseno ɔɔ maam je mꞋtaaɗn ute naase. ꞋJeelki jaaki jaay kꞋdɔɔkum ute zin̰ziri se, taa maam mꞋaal maakum do deb kɛn gaan *Israɛlge paac utu iŋg aak kaamin̰ se.»
21 Gɔtn se naaɗe tɛrlin̰ ɔɔ: «Taa naai se, jee taa naaŋ Jude ki se, ɔŋ raaŋjen te maktub eyo. Ɔɔ maakŋ gɛnaage tun ɓaaɗo gɔtn ara ki se kic lɛ, nam tap ɓo ɔŋ taaɗjen te mɛtn taari eyo ɔɔ naaje lɛ kꞋbooy te taar iŋg kus roi ki eyo.
22 Num ɓɔrse se, naaje kꞋje naai malin̰ ɓo ajen taaɗn mɛtn taari se, taa ɗoobm kɛn naai uun se lɛ, naaje kꞋjeele gɔtɔ ɓaa se paac jeege lee ul taara ro ki.»
23 Gɔtn se, naaɗe gaaŋin̰ ɓiia. Kɛn ɓii naaɗe gaaŋin̰ jaay aas se, naaɗe ɓaaɗo jeege dɛn cir kɛn deete, ɔŋ Pɔl ɓeen̰ ki. Gɔtn se, Pɔl uun mɛtn taara tanɔɔrin̰ se taaɗɗen bini aan tɛgɛr ɔɔ, ute *Ko Taar kɛn Raa ɛɗo Musa ki ɔɔ ute taar kɛn jee taaɗ taar teeco taar Raa ki kɛn raaŋo do dɔkin̰ se, naan̰ taaɗɗen mɛtn taar *maakŋ Gaar Raa ute mɛtn taar Isa se. Gɔtn se naan̰ taaɗɗesin̰ ute tɔɔgin̰ paac, naan̰ je naaɗe Ꞌtookŋ do taar kɛn se.
24 Anum, jee mɛtin̰ge se took do taarin̰ ki se, gaŋ jee kuuy se lɛ, baate tooko.
25 Kɛn Pɔl aakɗe naaɗe taarɗe ɔk mɛtn naap eyo, jaay iin̰ ɓaa ɓaa se, taaɗɗen ɔɔ: «Taar kɛn *Nirl Salal jaay ɔl debm taaɗ taar teeco taar Raa ki ron̰ Ezayi taaɗo do dɔkin̰ bubsege tu se, taar se mɛt ki.
26 Naan̰ ɗeek Ezayi ki ɔɔ: ꞋƁaa ɔŋ jee se taaɗɗen ɔɔ:
Naase utu aki booy ute bise, naɓo aki booy kɔk eyo
ɔɔ utu aki kaakŋ ute kaamse naɓo aki kaakŋ kɔk eyo.
27 Taa jee se lɛ, taara ɛnd doɗe ki ey sum
ɔɔ naaɗe lɛ tɔlga kamba biɗe ki ɔɔ turumga kaamɗe.
Ey num, naaɗe se ɔk kaam kɛn an kaaka ɔɔ ɔk bi kɛn an booyo
ɔɔ ɔk maakŋ kɛn an kɔkŋ taara se.
Ute naan̰ se, naaɗe aɗe kɔkŋ tɛrl gɔtn maam Raa ki ɔɔ maam mꞋutu mꞋaɗen kaaja.»
28 Tɛr Pɔl taaɗɗen ɔɔ: «ꞋJeelki taar kɛn ɛɗ kaajn̰ ese se, Raa ɔl kꞋɓaan̰ga taaɗn jeege tun Yaudge eyo ɔɔ naaɗe se utu Ꞌbooy kuunu.»
29 [Yaudge jaay booy taar kɛn Pɔl taaɗɗen se, naaɗe teec teec se naaj ul taara ute naapa.]
30 Pɔl tiŋg ɓaara dio maakŋ ɓee kɛn naan̰ mala lee ɔg se. Jeege dɛna ɓaaɗo lee aakin̰a ɔɔ naan̰ ɔkɗen jiga.
31 Naan̰ taaɗɗen mɛtn taar maakŋ Gaar Raa ɔɔ dooyɗen mɛtn taar Mɛljege Isa *al‑Masi se ute maraadin̰a ɓeer eyo.