9
Oras Uisneno nreek haefan Iin na, In nfeen sin hak ma kuasa
Kais mitenab am mak, au ka ꞌmuiꞌ fa hak he ꞌtui on nai ꞌeu ki. Fin Uisneno anhaef kau ꞌnao ꞌeut ma utoon anmatoom nok Ne. Unuꞌ te, au ꞌiit Naiꞌ Yesus, hit Usiꞌ. Au ꞌmafuut piut ꞌok Ne, rarit hi arki ok-okeꞌ ampirsai Je, natuin au ꞌmeupk aan. Maski tuaf bian sin ka ntoup kau fa ꞌjair Uisneno In haef, mes hi mihini mrari mmak, Uisneno nhaef kau he utoon In beno ꞌeu ki. Karu hi mroim he maim bukti te, mkius kiim hi ꞌtokom ma hi ꞌhakem. Fin hi arki mmafutuꞌ feꞌ mok hit Usiꞌ.
Au he utaah ꞌeu tuaf-tuaf reꞌ nasaeb kau sanat, on nai: Kais-kaisaꞌ hi mitenab mak, au ꞌok naiꞌ Barnabas ka mmuiꞌ fa hak he mtoup bukaet miꞌko tuaf-tuaf reꞌ hai minoniꞌ sin. Kais-kaisaꞌ hi mitenab mak, hai ka mmuiꞌ fa hak he msao bifee Kristen, reꞌ bisa nokan he ntuthae kai nbin bare bian. Te kaah, Uisneno In haef bian sin, nok sin feek ein. Naiꞌ Yesus In oirf ein on naan amsaꞌ. Naiꞌ Petrus anmoeꞌ kuun on naan amsaꞌ!*Suur Akninuꞌ uab Yunani ntui mnak, ‘Kefas’. Kefas naan, naiꞌ Petrus in kanan es. Kais-kaisaꞌ hi mitenab mak, suma au ꞌok naiꞌ Barnabas ammees jaah, es reꞌ mmeup he maim roit, he hai bisa mmoin ma minoniꞌ biak ein. Hi teenb ein naan, in aꞌsuikn ii saaꞌ? Amkius kiim soraurs ein. Sin kais ansosan bukaet ma pake. Amkius kiim ameput anbi pooꞌ anggur. Ka tiit fa es, reꞌ antaar ee mnak, “Ho kais muah hau fua anggur sin!” Amkius kiim atuuks ein. In nmuiꞌ hak he naes susu naꞌko ꞌbib-kasen reꞌ in natuuk sin.
Au ka uꞌuab fa on naan, utuin au mansian biasa ia in teenb aa kuun. Fin Uisneno In Atoorn ein natoon rasi humaꞌ meseꞌ on reꞌ naan amsaꞌ. Anbi kaꞌo Musa in Atoran matuꞌi mnak, “Oras bijae je anteir makaꞌ he nbaits ee naꞌko in asrakon, kais amfuut miꞌtemeb in fefan he in ka bisa naah fa.” Kais-kaisaꞌ hi mitenab mak, Uisneno nroim he bijae je nmees bisa naah.Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 25:4, 1 Naiꞌ Timotius 5:18 10-11 Kaah fa, tua! In naꞌuab nak he nkius kai msaꞌ! Fin matuꞌi mnak, “Abanit afu ma tuaf reꞌ nbetis maak maꞌpuniꞌ naꞌko srakon, oras sin nmepun sin nahinin nak, sin of napenin sin sapaak ein.” On naan amsaꞌ, reko nneis karu haef atoniꞌ Kristen sin bisa ntoup sin sapaak ein, naꞌkon sin meupk ein sin aafk ein. Fin oras hai minoniꞌ ki areꞌ kanan rasi naꞌko Uisneno In Asmanan, naan nahuum on reꞌ atoin tani tuaf es anseen. Onaim oras hai minoniꞌ mrair ki te, ka saaꞌ-saaꞌ fa karu hai mtoup bukaet aiꞌ saaꞌ-saaꞌ miꞌko ki. Fin reꞌ naan, ro pantas!Roma 15:27 12 Tuaf sonaꞌ reꞌ nanoniꞌ ki, anmuiꞌ hak he ntoup bukaet ma bareꞌ bian naꞌko ki, aiꞌ? Rarit, karu hai te, on mee? Hai hak ii anneis naꞌko sin!
Mes hi mihini mrair. Hai ka mpaek miit fa hai hak he miꞌtuiꞌ on naan. Hai maran ma mtahan ambi areꞌ kanan rasi, he kais amtao ekat meu ki. Fin nok ranan naan, hi mroim he mneen ma mitniin Kristus In Rais Reko reꞌ hai mireet Ee meu ki. 13 Mitenab miit! Aꞌnaak rais pirsait ein, reꞌ antuthaen etan atoin Yahudis sin Uim Onen Uuf, sin nmonin naꞌkon fuaꞌ-turuꞌ reꞌ atoniꞌ nataam sin. Ma tuaf reꞌ antuthae nbi mei fuat, sin bisa nekun sisi naꞌko muꞌit reꞌ tuaf nataam sin.Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 18:1 14 On naan amsaꞌ, Uisneno anbaꞌan nak, tuaf reꞌ nmeup he nanaob Rais Reko, sin bisa nmonin naꞌkon sin mepun naan in afan. Naan es reꞌ batuur.Naiꞌ Mateos 10:10, Naiꞌ Lukas 10:7
15 Maski au ꞌmuiꞌ hak he ꞌmoin on reꞌ naan, mes au ka ꞌroim fa he ꞌmoeꞌ on reꞌ naan. Au ka ꞌtui fa surat ia, nok sarit ꞌak he hi msonuꞌ ma mfee kau bareꞌ. Au ꞌtuthae ki ꞌroo goen, ma ka ꞌtoit ꞌiit fa saaꞌ-saaꞌ uꞌko ki. Onaim reko nneis au ꞌmaet, he atoniꞌ kais natenab nak au ꞌmurai ꞌtoit ma ꞌtoroꞌ. 16 Maski au utoon atoniꞌ piut anmatoom nok Uisneno In Rais Reko, mes naan ka njair fa ꞌsukif he au bisa uꞌuab beꞌo. Au ro he utoon ꞌeu tuaf anmatoom nok Uisneno, fin Uisneno es anreek kau on naan. Karu au ka ꞌmoeꞌ utuin fa au mepu on naan, au ꞌsuus ma ꞌmeiꞌ ꞌiis ok! Fin au of upein hukun. 17 Karu au unaob mepu ia suma natuin au roimk ii kuuk, bareꞌ reꞌ au upein je naan, nahuum on reꞌ ameput antoup in kai. Mes karu au unaob mepu ia natuin Uisneno anreek kau, naan aꞌtetaꞌ. Fin In npirsai kau, he ꞌpanat In baer maꞌosaꞌ. 18 Onaim karu on naan, au upein upan ma paꞌe saaꞌ? Au ka ꞌperluu fa he ꞌtoup kai! Au utoon Uisneno In Rais Reko, ma ka ꞌtoit fa saaꞌ-saaꞌ. Naan es reꞌ neik rais puas neu kau, tua. Ma rais puas naan, nahuum on reꞌ au upein upan ma paꞌe. Onaim au ꞌmuiꞌ hak amfaun on reꞌ tuaf reꞌ in meup goe es reꞌ natoon Rais Reko, mes au kuuk ka ꞌroim fa he ꞌpaek areꞌ au hak ein naan, tua.
19 Au reꞌ ia, tuaf reꞌ aꞌator kuuk au tuak utuin au romik. Atoniꞌ ka nmuiꞌ fa hak he nreun kau he ꞌmeup ia, aiꞌ, ꞌmeup nee. Maski on naan amsaꞌ, mes au ꞌmoeꞌ au tuak ii on reꞌ ate, he tuaf-tuaf anmuiꞌ hak he nreun ma naprenat kau. Nok ranan naan, au bisa ꞌturun ma ꞌbaab too mfaun antein he sin naran ma ntahan natuin Uisneno. 20 Onaim karu au ubua ꞌok atoin Yahudis, au ꞌmoeꞌ au tuak ii on reꞌ atoin Yahudis, he ꞌturun ma ꞌbaab atoin Yahudis he sin nahiin Uisneno. Karu au ubua ꞌok atoniꞌ reꞌ nnaaꞌ naheran Uisneno In Atoran, au ꞌmoeꞌ utuin Uisneno In Atoran, he au bisa ꞌturun ma ꞌbaab sin imsaꞌ he nahiin Uisneno, (maski au uhiin ꞌak, tmoeꞌ tatuin Atoran naan ka bisa fa tareko tfain tok Uisneno). 21 Karu au ubua ꞌok tuaf reꞌ ka nahiin fa Uisneno In Atoran, au ꞌjair on reꞌ sin, he ꞌeik sin antaam anjarin Uisneno Iin na. (Au ka ufetin ꞌain fa Uisneno In Atoran reꞌ In nasanut sin nanete npeoꞌ kaꞌo Musa, mes oras ia au ꞌmoni ꞌpaek Kristus In Atoran.)Naiꞌ Mateos 22:34-40, Naiꞌ Markus 12:28-34, Naiꞌ Lukas 10:25-28, 1 Korintus 13:1-8 22 ꞌEu tuaf reꞌ neekn ee nꞌoer, au ꞌmoeꞌ au tuak ii on reꞌ au neek ii anꞌore msaꞌ, he au bisa ꞌfuriꞌ sin he sin npaumaak Uisneno. ꞌEu areꞌ too mfaun ein, au ꞌmoeꞌ au tuak ii on reꞌ sin, he on mee-on mee msaꞌ, au bisa ꞌturun he ꞌsoi ufetin ꞌaan bian. 23 Au ꞌmoeꞌ areꞌ rasin reꞌ ia, maut he areꞌ tuaf-tuaf bisa npirsai Uisneno In Rais Reko. Nok ranan naan, hit bisa tapein sapaaf anbi areꞌ rais arekot reꞌ Uisneno nroim he nfee sin neu kit.
24 Au ꞌfee ꞌtopeꞌ uꞌko amnaenat. Tuaf namfau nok naenan, mes reꞌ antaam nahuun gui, meseꞌ. Onaim hi arki ok-okeꞌ ro he maen miheer, he mjair tuaf-tuaf ahunut meu Uisneno. 25 Areꞌ amnokat anbi lomba ro he teb-tebe nmoeꞌ natuin ahaa saaꞌ reꞌ in anoin ee natoon. Batuur, aa oo? Sin anmepun maꞌtaniꞌ on naan, he suma napenin aꞌpiru ꞌnakaf reꞌ of namnene haa. Mes karu hit, hit tmeup he tapein upan ma paꞌe reꞌ ntahan tar antea nabar-baar. 26 Onaim au ka ꞌaen fa tafiꞌ-tafiꞌ. Mes au ꞌusaha maꞌtaniꞌ he ꞌaen umneo goah tar aꞌtea fenis. Karu tataib kau tok amatufus, au ka ꞌtuuf fa anin, mes au ꞌtuuf uꞌtoom. 27 Au ꞌmoeꞌ areꞌ saaꞌ-saaꞌ ꞌok maꞌtaniꞌ, ma au ꞌator au aok ii fani-fani he au ꞌbisa ꞌtahan piut. Fin ka reko fa karu au utoon ꞌeu tuaf bian anmatoom nok Uisneno, mes au kuuk aꞌtanhai atoran, rarit Uisneno napoin kau naꞌko ꞌbaꞌet.

*9:5 Suur Akninuꞌ uab Yunani ntui mnak, ‘Kefas’. Kefas naan, naiꞌ Petrus in kanan es.

9:9 Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 25:4, 1 Naiꞌ Timotius 5:18

9:10-11 Roma 15:27

9:13 Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 18:1

9:14 Naiꞌ Mateos 10:10, Naiꞌ Lukas 10:7

9:21 Naiꞌ Mateos 22:34-40, Naiꞌ Markus 12:28-34, Naiꞌ Lukas 10:25-28, 1 Korintus 13:1-8