1 Ritonõpo omi poe jakorehmaneme mana jewomaneme roropa mana.

2 Tõturuse ropa Ritonõpo nenyokyhpyry ya. Ynara nase ya:

— Ynekarory oya ajohpe pyra mana. Oseruao tuisamãkõ exĩko Perexia tuisaryme; moromeĩpo imepỹ tuisame exĩko asakoropane aehtopo. Imehnõ motye tymõkomoke exĩko mã ynororo. Mame tymõkomoke toexiryke jamihme exĩko mana tuisamehxo; oximõme typoetory tõ soutatu tõ enehnõko mana etonatohme Kerexia tuisary maro. 3 Imeĩpo imepỹ tuisame exĩko jamihme exikety. Zumo inonory exĩko, typenetatoh rĩko roropa mana.

4 — Yrome tuisamehxo toehse ynororo ahtao tuisame aexiry osenahkãko mana, tapiakase inonory exĩko mana 4me ehtohme. Tuisa tõ 4mãkõ imyakãme exĩko, yrome ipoenõme kara mokaro. Jamihme hkopyra roropa exĩko mã toto, mokyro sã pyra.

5 — Mame Ejitu tuisary jamihme exĩko mana, yrome mokyro akorehmane, isoutatu tõ tuisary jamihmehxo exĩko. Inonory zumohxo exĩko. 6 Imeĩpo tuhke pyra jeimamyry taropose ahtao osepeme exĩko Ejitu tuisary Xiria tuisary maro toh mana. Tõxiry ekarõko Ejitu tuisary Xiria tuisary a ipytyme ehtohme, jũme osepeme toehtohkõme repe. Yrome moro osepeme ehtoh jamihme pyra exĩko mana, totapasẽme exĩko nohpo, inio maro, ipoenomo te, ipoetory tõ roropa, imaro exiketõ emero. 7 Yrome okynã pixo mokyro nohpo ekyry tuisame exĩko mana. Soutatu tõ arõko mana etonatohme Xiria tuisary soutatu tõ maro. Xirio tõ esaka jamihme exiketõ taka omõnõko mana, xirio tõ poremãkãko mana. 8 Mame xirio tõ neponãmary tõ arõko mã toto Ejitu pona, uuru risẽ roropa, parata risemy, enara. Mame tehme exĩko mã toto okynã pixo. 9 Moromeĩpo Xiria tuisary tomomyry se exĩko Ejitu pona repe. Yrome typoremãkasẽme exĩko mana, mame eramãko ropa ynororo tynonory pona ropa.

10 — Mame Xiria tuisary mũkuru tõ soutatu tõ enehnõko oximõme, tuhkãkõ jamihmãkomo. Mame toiro imũkuru soutatu tõ arõko Ejitu poremãkase. Moro nono poremãkãko mana emero, tuna zueme exikety samo. Omõnõko Ejitu tuisary esaka itapyĩ jamihmã kararahse. 11 Mame Ejitu tuisary toto zehno exĩko, tũtãko ynororo tysoutatu tõ maro osetapase xirio tõ maro. Xirio tõ poremãkãko mana emero porehme tuhke toto ahtao ro. 12 Mame epyrypãko Ejitu tuisary mana orẽpyra toehtopõpyry poko, tuhkãkõ etapatopõpyry poko roropa eya. Yrome orẽpyra aexiry okynã nymyry pyra exĩko mana. 13 Imeĩpo soutatu tõ tuhkehxo enehpõko ropa Xiria tuisary mana, mame tuhke pyra jeimamyry taropose ahtao oehnõko mana tysoutatu tõ tuhkãkõ maro, typyreke exiketomo Ejitu nonory poremãkapose.

14 — Morara ahtao ahno tõ tuhke Ejitu tuisary epeme pyra exĩko mana. Mokaro maro toitoine zehnotokõ, Izyraeu tõ exĩko; toto osenehtopõpyry omipona exĩko toh mã repe, yrome typoremãkasẽme exĩko mã toto. 15 Xiria tuisary oehnõko tysoutatu tõ maro, pata zomyehmãko mana tapure exikety, mame iporemãkãko mã toto. Ejitu tõ soutatu tõ osetapara exĩko mã toto, orẽpyrahxo exiketõ typoremãkasẽme exĩko mã toto xirio tõ soutatu tõ ẽpataka. 16 Typenetatoh rĩko Xiria tuisary mana Ejitu tõ soutatu tomo a, etypohkaponanõ pyra exĩko mana. Omõnõko mã toto Izyraeu tõ nonory pona Ritonõpo nymenekahpyry pona typoetory tõ nonoryme. Moro nono poremãkãko mana porehme.

17 — Mame tysoutatu tõ oximõme tyripõko Xiria tuisary mana emero porehme etonatohme Ejitu tõ maro. Mame topetõkara poremãkatohme osepeme osekarõko mana Ejitu tõ tuisary a. “Jẽxiry ekarõko ase oya opytyme, jũme osepeme kuehtohme,” ãko ynororo eya. Yrome morara exipyra ekurehnõko mana. 18 Mame etonãko ynororo pata tõ põkõ maro tuna konõto Metiteraneu ehpikuroko. Moro pata tõ tuhke poremãkãko mana. Yrome imepỹ soutatu tõ tuisary oehnõko imepỹ nonory poe mokyro poremãkase, mokyro epyrypatoh poremãkapose. Tyhxirosẽme exĩko mokyro Xiria tuisary mana. 19 Mame eramãko ropa ynororo tynonory pona ropa, typatary tõ jamihmãkõ pona ropa, yrome apotũkehnõko mana, orihnõko mana; ipoko jũme tuenikehsẽme exĩko mã toto.

20 — Mame imepỹ tuisame exĩko mokyro myakãme, typoetory aropõko mana tineru apoitohme kowenu tinerũme orẽpyrahxo toehtohme. Yrome tuhke pyra jeimamyry taropose ahtao orihnõko mana, etonatoh poko pyra tahtao ro.

21 — Imepỹ Xiria esẽme exĩko popyra exikety ipunaka, tuisa mũkuru kara ynororo. Osetapatoh poko pyra toto ahtao, osepeme sã omõnõko mana, mame onekunohto toexiryke tuisame exĩko mana. 22 Topetõkara soutatu tõ emero enahkãko mana, Oturukety imehxo exikety roropa etapãko mana. 23 Osepeme se exiketõ enekunohnõko mana, aomirykõ totase ahtao ro eya, mame tysoutatu tõ ke, tuhkãkõkara ke jamihmehxo exĩko mana. 24 Tokare pyra osetapãko mã ynororo, pata tõ põkõ maro, tymõkomokehxo exiketomo. Mokaro ryhmãko xihpyryme mã ynororo, tytamuru nyrihpyry sã pyra ipunaka. Mõkomo apiakãko mã ynororo tysoutatu tõ kyryryme, uuru tõkehko te, ikyryry tõ typyne exiketõ, emero apoiryhtao eya. Mame osenetupuhnõko mana pata tõ, jamihmãkõ poremãkapory poko repe, yrome okynã pyra moro poko osenetupuhnõko mana.

25 — Jamihme tõsekaroryke tysoutatu tõ maro, ytõko mã ynororo tuhkãkõ maro Ejitu tuisary poremãkapose. Mame tũtãko Ejitu tuisary, typoetory tuhkãkõ maro, soutatu tõ orẽpyra exiketomo, yrome xirio tõ onyporemãkara ekurehnõko mana, towokase exiryke 26 akorehmananomo a repe. Mokaro pokoino typoremãkasẽme exĩko mana. Isoutatu tõ typoremãkasẽme exĩko, tuhkãkõ totapasẽme exĩko roropa mana. 27 Mame mokaro tuisa tõ asakoro oximaro oturũko mã toto otuhtoh po. Ajohpe rokẽ oturũko mã toto topekara enekunohtohme. Yrome typenetatohkõ anapoipyra exĩko mã toto morara ehtoh exipyra ro exiryke. 28 Imeĩpo tynonory pona ytõko ropa Xiria tuisary mõkomo kurã maro, tynapoityamo tõsetaparykohtao. Atamorepãko mana Ritonõpo poko Izyraeu tõ ehtoh enatyry poko, Tosẽkõme Ritonõpo eahmakehpotohme eya xine. Naeroro typenetatoh ae ro toto ryhmãko mana. Moromeĩpo ytõko ropa mana tynonory pona ropa.

29 — Mame aytotoh toehse ahtao ytõko ropa mana tysoutatu tõ maro Ejitu maro etonase ropa repe, yrome seromaroro Ejitu onyporemãkapopyra ekurehnõko mana, apitorymã sã pyra. 30 Roma põkõ soutatu tõ oehnõko wapu tõ ae xixi omõtoh wino; osetapãko mã toto imaro. Oserehnõko mã ynororo, tõsetaparykõ rumekãko mana. Yrome zehno ro toexirykõke Izyraeu tõ maro osetapãko mana. Ritonõpo poetory tõ ryhmãko mana. Mame oehnõko ropa mana, Ritonõpo Omihpyry rumekahpõkõ omiry etãko mana, aomirykõ omipona exĩko mana. 31 Ipoetory tõ, soutatu tõ Ritonõpo Tapyĩ Kurã rĩko mã toto nuriame. Okyno zahkary etypohkapõko mã toto, kokoro rokẽ Ritonõpo oneahmara ipoetory tõ ehtohme. Mame “erehtoh konõto nuriame” moro rĩko mã toto Ritonõpo Tapyĩ tao. 32 Omi kurã ke sã Ritonõpo Omihpyry omipona pyra exiketõ pyrypãko mana, yrome Ritonõpo pyno exiketõ jamihme exĩko, mokyro tuisa, onekunohto akorekehkãko mã toto. 33 Mame tuaro exiketõ imehnõ amorepãko mã toto, yrome tuhke ẽmepyry ae totapasẽme exĩko mã toto, tyahkasẽme exĩko mã toto, tapoisẽme exĩko mã toto imehnõ poetoryme te, imõkomory tarosẽme exĩko mana, enara. 34 Morarame Ritonõpo poetory tõ tuarimaporyhtao, toitoine imehnõ toto akorehmãko mana; mãpyra tuhke mokaro maro se exĩko mã toto osewomatohme rokene. 35 Toitoine mokaro imehnõ amorepananõ, tuaro exiketõ, totapasẽme exĩko mã toto, yrome morara exĩko Ritonõpo poetory tõ kurãkatohme, Ritonõpo kure ehtoh sahxo toto ehtohme. Morara exĩko ro sero etyhpyry pona ro, sero etuarimatoh otyhkãko Ritonõpo a imenekatoh pona.

36 — Typenetatoh rĩko Xiria tuisary mana. Tuisame imehxo toehtoh poko osekarõko mana, ritõ tõ emero esẽme samo. Epyrypãko mana tuisamehxo toexiry poko, Ritonõpo emero Esẽ kerekeremãko mana. Morara tyrĩko mokyro mana zuãnohtoh pona Ritonõpo a; mokyro wãnohnõko Ritonõpo mana tõsenetupuhtopõpyry ae ro. 37 Tytamurukõ neponãmarykõ oneahmara exĩko mokyro mana te, nohpo tõ neponãmary oneahmara exĩko roropa mana. Imehnõ ritõ tõ oneahmara exĩko mana ritõ tõ motye osekaroryke eya. 38 Yrome imepỹ ritõ eahmãko mana, soutatu tõ patary jamihmã ewomane eahmãko mana. Mokyro waro pyra itamuru tõ kynexine, eya uuru ekarõko mã ynororo tynekaroryme; parata te, topu kurã typyne exikety te, mõkomo typyne aexityã, enara. 39 Typatary jamihmãkõ ewomatohme, imehnõ ritõ eahmananõ rĩko mana takorehmananõme. Mame tuisame mokyro enetupuhnanõ emero epeme exĩko toh mana, tamuximehxo exĩko, nono kurã apoĩko roropa.

40 — Mame etyhpyryme exisasaka ahtao Ejitu tuisary ytõko etonase xirio tõ tuisary maro. Mame xirio tõ tuisary oehnõko axiny osetapase imaro wirikane samo, tykahu tõ maro, kawaru po ytoketõ maro, wapu tõ maro tuhke. Tuna zueme ehtoh sã omõnõko isoutatu tomo Ejitu nonory pona. 41 Omõnõko roropa mokyro mana Ritonõpo nekarohpyry pona, Izyraeu tõ nonory pona. Tuhke miume ahno etapãko mã ynororo; yrome Etõ tõ osewomãko mã toto te, Moape tõ roropa te, Amõ tõ roropa, enara. 42 Imeimehnõ nonory tuhke typoremãkase ahtao eya Ejitu roropa poremãkãko mana. 43 Ejitu poe mõkomo arõko mana, uuru te, parata te, imepỹ mõkomo typyne exiketõ roropa, enara. Mame Ripia nonory poremãkãko mana Etiopia nonory roropa. 44 Yrome omi oehnõko xixi tũtatoh wino te, inikahpoino roropa tuaro ehtopo. Moro omi etaryke tyya oserehnõko mokyro mana. Tohne ytoytõko mã ynororo tysoutatu tõ maro ahno etapase tuhke. 45 Mame osesarĩko mana irãnao tuna Metiteraneu maro ypy kurã Ritonõpo esary maro. Yrome orihnõko mana, takorehmaneke pyra exĩko mana ipynanohtohme.