1 Waa ennda ɗa, Yéesu ɓayya tëelíbéecaagari ɓidaaŋkaah na ɓanakɓaa, ya onndaɓa dooli kimín kikaal raɓ ga ɓuwaa na kiwëkíꞌ ɗúukoolcaa ɓuwaa ɓéeɓca na ɓéeɓ iñaa mesik ɓuwaaɗa. 2 Teekcii apotaaꞌcii ɓidaaŋkaah na ɓanakɓii cërí cii: yaa ɗeɓɗa, Simoŋ yaa ɓaysi Peeꞌɗa, na Andari këmëeŋkíci, towutaa Sebedee: Saak*10: 2 Saak teekaa Yakoobos (Yakoop) wërí enee ga woꞌeenaa yaawúuꞌcaa. Malkat ɓan ga gúrís 10: 3. na Saŋ këmëeŋkíci, 3 Filiip na Bartulëmíi, Toomaa na Mëccëe juutaa, Saak kowukaa Alfee, na Tadee, 4 Simoŋ selootaa†10: 4 Selootaa woꞌeenaa dakantilohu ga Simoŋɗa wërí eꞌsee lagaa yaawúuꞌcaa waaꞌsee kilaak hafɓaɗa. Ɓa daanee kiheñoh ɓu-Room ee ɓa tookéeríi kifay buuꞌ Sesaaꞌ lempu na ciliis. Malkat ɓan Tum 1: 13., na Yúdaa Iskariyot yaa onan Yéesu bíiŋɗa.

5 Ɓuwaa ɓidaaŋkaah na ɓanakɓaama ɓërí Yéesu wosee, ya dígallaɓa an:

- Kaa karat gohcaa ɓuwaa enussii yaawúuꞌ dëkohɗa ee kaa aasat teerucaa ga kúlkaa Samaríiɗa. 6 Namat kikaꞌ ga ɓuwaa ga heetaa Isarayeel múuyuunun fodii ɓibaalɗa. 7 Daa ɗú kooroh ɓéeɓ, yéegalohat an: «*Nguurii yii ga ɗookɗa deeyin, wii dii!» 8 Wëkɗat ɗúukoolíꞌcaa, mílísɗat ɓuwaa kaaninɗa, sétírat ɓuwaa gaanaꞌinɗa, kaalat raɓcaa ga ɓuwaa. Ɗú onuunun ee ɗú meekisohussii dara ga, onohat ɓan ee kaa meekisohat dara ga. 9 Kaa ɓaydohat dara ga poossúu, enndii wúrúus, enndii hëelís, enndii përëm. 10 Kaa ɓaydohat dara ga ɓaawaagarúu, enndii hëmbu, enndii kúltí fisúmíyukaah, enndii ñafaꞌ, enndii dooꞌ, ndaga lëgëyohaa en ɓéeɓ jomin kiñam✡10: 10 Malkat 1 Korenti 9: 4; 1 Tímotée 5: 17-18..

11 Dëk-teeru wala dëk-kawaa ɗú mín kiꞌaas ɓéeɓ, meekisohat ati laakin ɓoꞌ yilëekíꞌ-haf yaa mínndúu kitook ga kaanci; ɗú dal ga kaanfaama bi ga daa ɗú kolukohan da. 12 Ɗú en na kiꞌaas kaanfaanaa, këñɗat ɓu-kaanfaa an: «Jam namohat narúu!» 13 Binaa ɓuwaa dëk ga kaanfaama tookussúunaa, jamaa ɗú kíimɗa yoosukat gaɓa, wayee ɓa tookkiirúunaa jamaa ɗú kíimɗa ɓoƴkat garúu. 14 Ee kaan wala teeraa ɗú aasoh, binaa ɗú tookussii da ee woꞌeenndúu súkúrukussiinaa, meyohat kaanfaama wala teeraama, ɗú përtuk pëndëlaa ga kotcaagarúuɗa.

15 Mi woꞌꞌúuka ee kayoh; besaa ƴah kiꞌattiꞌohuɗa leꞌaa, ɓu-dëkaa Sodom na Gomooꞌ ɓërí taniꞌan ɓu-dëkaawaama attiꞌ.

16 - Súkúrukat, mi yii wossúu fodii ɓibaal ga leeloo ɓigumuu. Kon taabat na kiteey fodii goŋ ee ɗú lewet fodii hoꞌ. 17 Watukat haffúu ga ɓoꞌ-súusúus, ndaga ɓa hayyúu kiɓay paancaa ee ɓa hayyúu kitíp laawoo ga ɗuuƴ jaangucaagaɓa. 18 Ɗú hay kiɓayu ga fíkíi gúwernëeꞌcaa na ga fíkíi buuꞌcaa ndaga teekiigoo. En ɗanaa, ɗú en seedi ga fíkíiɓa na fíkíi ɓéeɓ heetcii ga ëldúnaɗa. 19 Binaa ɗú ɓayu paancaanaa, helciigarúu dalat ga daa ɗú woꞌanɗa na iñaa ɗú ƴah kiwoꞌɗa. Iñcaa ɗú ƴah kiwoꞌɗa, ɗú eꞌsanca ga wahtaama siiƴ. 20 En kiꞌenaa, enndii ɗú ɓërí ƴah kiwoꞌ wayee Helii meyoh ga Paammbúuɗa yërí ƴah kiwoꞌ kooroh túuwtiigarúu.

21 Yaakmun hay kiꞌeroh këmëeŋkíci ya tíku kikaan. Paamun hay kiꞌeroh kowuci ka tíku kikaan. Oomaacaa hay kiɓeɓku keenu ga ɗook paamɓa na eewɓa, aplukɓa. 22 Mi hay kitah bi ɓoꞌ ɓiyewin hayyúu kisagu. Wayee ɓaa fu guuꞌguuluk bi ga daa tóoh leehanaa, fu yaama fu hay kimúc. 23 Teeraa ɗú kaꞌ, ɗú hatalu ga kipessúu daamanaa, núpat, ɗú kaꞌ teeru wiliis. Mi woꞌꞌúuka ee kayoh; ɗú lëehɗoo kiwíil teerucii ga Isarayeelɗa ee Kowukii ɓii hayyii.

24 Tëelíbée mínoo kipaaf ɓaa jëgíꞌtiɗa ee súrga mínoo kipaaf haꞌ-kaanci. 25 Tëelíbée heelat kiman na ɓaa jëgíꞌtiɗa rek ee súrga heelat kiman na haꞌ-kaanci rek. En lak haꞌ-kaadii yërí ɓa ɓay Belsebulaa‡10: 25 Belsebul iñaa teek wiliis waa eru Seytaanii kuliyuk ga raɓciiɗa., wëñaa ga ɓu-kaanci, ɓa ɓaysan na?

26 - Kon kaa niikat ken. Ndaga laakkii iñaa mín kiɗaakuk bi hotukoo ee laakkii iñaa ɓoꞌ mín kiɗaak bi meƴdohsoo faŋ. 27 Iñaa mi woꞌꞌúu ga wek, ɓéestíratti ga noh taŋ ee iñaa ɗú mëedíru, yéegalohatti ga leeloo paancaa. 28 Kaa niikat ɓuwaa mínu kiꞌap faan ee mínsoo kiꞌap fítɗa. Namat kiniik ɓaa mín kisaŋkuꞌ faan na fít ga safaraɗa. 29 Tudiindiiꞌ tanak toonohsirii dërëme? Moona déy, jíinoo gata keenoo kakay ee neɓpii Paamudiigarúu. 30 Wayee ɗú, bi ga fenfii hafciigarúu sah, tóohfa kíduunun. 31 Kon kaa niikat dara, ndaga ɗú, ɗú ɓërí wëñ solu tóoh diindiiꞌcii.

32 - Ɓaa fu tookkoo ga fíkíi ɓuwiinaa, mi ɓan mi hayyaa kitook ga fíkíi Paammboo yii ga ɗookɗa. 33 Wayee ɓaa taasukkoo ga fíkíi ɓuwiinaa, mi ɓan, mi hayyaa kitaasuk ga fíkíi Paammboo yii ga ɗookɗa.

34 - Kaa foogat an mi haydoh jam ga ëldúna. Mi haydohhii jam wayee mi haydoh kihëgískoh. 35 Mi haydoh kihëgískoh ga díkaanti kowu kiƴaal na paamci, díkaanti kowu kiɓeti na eeci, díkaanti ɓeti na payamci yiɓeti. 36 Ɓoꞌ, ɓuwaa waaranndii gari kihotɗa, ƴah ɓu-kaanci. Yéesu woꞌꞌa tëelíbéecaagari an:

37 - Ɓaa wëñ kiwaaꞌ paamci wala eeci loo mi, ɓaama joobinndi ya en tëelíbéeroo. Ɓaa wëñ kiwaaꞌ kowuci kiƴaal wala kiɓeti loo mi, ɓaama joobinndi ya en tëelíbéeroo. 38 Ɓaa koorukkii kuraanaagari§10: 38 Kuraanaa wërí en kitook kison na kitook kiꞌeroh kumuunci fodaa Yéesu. taabukiroonaa, ɓaama joobinndi ya en tëelíbéeroo. 39 Ɓaa fu waa kisom kumuunfunaa, fu hayka kiñak bi taaꞌ. Wayee ɓaa mi tahhaa kiñak kumuunfunaa, fu hayka kilaakis.

40 - Ɓaa teꞌꞌúu ga kaancinaa lakanaa teꞌꞌoo, ee ɓaa teꞌꞌoo ga kaancinaa, teꞌ ɓaa wossooɗa. 41 Ɓaa teꞌ sëldíiga-Kooh ga kaanci, ndaga kiꞌen sëldíiga-Koohkaa yaamanaa, ya hay kilaas neehalaa sëldíiga-Kooh jom kilaasɗa. Ee ɓaa teꞌ ɓoꞌ yijúwíꞌ ga kaanci ndaga kijúɓkaa yaamanaa, ya hay kilaas neehalaa ɓaa yijúwíꞌyaa jom kilaasɗa. 42 Luu enee kaas-músú wisóosíꞌ wíinoo doŋ, ɓaa fu onwa ɓoꞌ yíinoo ga tëelíbéeciigoo, yaa ínohoo dara, ndaga dii ya en tëelíbéerooɗanaa, mi woꞌꞌúuka ee kayoh, fu hay kilaas neehalaagaraa.