4
Kabaaru Piyeer e Yuhanna yeeso waalde Saahiiɓe
Nde Piyeer e Yuhanna kaaldata e yimɓe ɓee ndee, yottinooɓe sadaka e mawɗo haybooɓe Suudu Dewal Mawndu oo, kaɲum e Saduki'en ngari e maɓɓe. Eɓe mettaa sabi Piyeer e Yuhanna ana njanngina yimɓe ɓee haala immital maayɓe, ko ɓe mbii Iisaa wuurtii koo. Ɓe nanngi ɓeen, ɓe uddi ɗum'en e kasu faa janngo muuɗum, sabi tawii hiiriino. Kaa heewɓe e nanɓe waaju oo ɓee ngoonɗini, faa ɓe laatii ko foti ujunaaji joy gorko.
Janngo muuɗum, hooreeɓe maɓɓe e mawɓe e dunkee'en Sariya kawritoyi Urusaliima. Annas Jottinoowo Sadaka Mawɗo oo e Kayafas e Yuhanna e Aleksandere e iwdi hooreeɓe yottinooɓe sadaka ndii fuu ana ton. Ɓe ndarni Piyeer e Yuhanna yeeso maɓɓe, ɓe lamndii ɗum'en e dow dabare honde naa alhorma homo ɓe celliniri bonnguujo oo.
Nden, Piyeer keewɗo Ruuhu Ceniiɗo oo wii ɓe:
—Hooreeɓe e mawɓe, so on lamndike min hannde moƴƴere nde min ngaɗani bonnguujo oo ndee, on lamndike min no o selliri, 10 oɗon kaani anndineede ɗum, onon e Israa'iilankooɓe ɓee fuu. Saabe Iisaa Almasiihu Nasaraatunke mo tontuno-ɗon e leggal bardugal so Laamɗo wuurtini ɗum oo, kaɲum darni mo yeeso mon so sellini mo. 11 Iisaa woni:
«haayre nde onon mahooɓe tippiti-ɗon,
laatiinde haayre ɓurnde fuu teentilaade e maadi ndii.»*
12 Kisindam heɓirtaake e goɗɗo fey, innde wonnde duu walaa ley aduna oo fuu nde Laamɗo hokki yimɓe nde kaan-ɗen hisinireede.
13 Nde waalde Saahiiɓe ɓee njiinoo cuusal Piyeer e Yuhanna ndee, ɓe kaaynaa, sabi eɓe anndi ɓeen njannginaaka, ɓe baadiyankooɓe. Ɓe annditi ɓeen ana ngondunoo e Iisaa. 14 Kaa nde ɓe njiinoo gorko cellinaaɗo oo ana dardii e maɓɓe, walaa fuu ko ɓe mbaawi yeddude. 15 Ɓe njamiri yo ɓeen njaltu sarirde ndee, eɓe ndawrida, 16 eɓe mbiya:
—Koɗum ngaɗaten ɓee ɗoo worɓe ɗiɗon? Tabitanii hoɗuɓe Urusaliima fuu, ɓe ngaɗii ɗoo haaynde maanunde, kasen duu en mbaawaa yeddude ɗum. 17 Kaa ndaalo-ɗen ɓe, kaɗen ɓe haalande fay gooto innde Iisaa ndee pati ɗum saakoo e ley yimɓe ɓee.
18 Nden ɓe nodditi ɓeen kasen, ɓe njaggini ɗum'en pati mbaajoo, pati njanngina innde Iisaa. 19 Kaa Piyeer e Yuhanna njaabii ɓe, mbii:
—Onon e ko'e mooɗon, ƴeewee yalla ɗowtanaade on luutta Laamɗo woni goonga. 20 Minen kaa, min mbaawaa ŋoottude haalde ko min njiiri gite amen e ko min naniri noppi amen.
21 Ɓe ndaalii ɓeen kasen. Caggal ɗum, ɓe njoppiti ɗum'en, tawi ɓe keɓaali fay huunde ko ɓe njukkira ɗum'en saabe yimɓe ɓee. Sabi yimɓe fuu ana njetta Laamɗo dow ko waɗi koo. 22 Celliniraaɗo haaynde ndee oo, duuɓi muuɗum ana ɓuri capanɗe nay.
23 Nde ɓe njoppaa ndee, Piyeer e Yuhanna mbirfitii to yimɓe muuɗum'en, njantanii ɗum ko hooreeɓe yottinooɓe sadaka e mawɓe mbii ɗum'en koo fuu. 24 Nde ɓeen nani ɗum ndee, ɓe fuu ɓe laatii daande wootere, ɓe eewnii Laamɗo, ɓe mbii:
—Laamɗo, taguɗo kammu e leydi e geeci e ko woni e muuɗum'en fuu, 25 aan kaalirɗo dow baawɗe Ruuhu Ceniiɗo e hunduko njaati amen Daawuuda kaadime maa nde oon wii:
«Ko saabanii leɲi jirkitaade?
Ko saabanii yimɓe miilde miilooji ɓoli?
26 Kaanankooɓe aduna ndarii,
ardiiɓe mooɓtondiri faa kaɓa
e Joomiraaɗo e Almasiihu muuɗum.»
27 Taƴoral, e ley ndee ngalluure Hirudus e Pontiyu Pilaatu nanngondirii e Israa'iilankooɓe e leɲi goɗɗi faa kaɓa e Iisaa, kaadime maa ceniiɗo mo cuɓi-ɗaa oo, 28 yalla eɓe ngolla ko koddirno-ɗaa baawɗe maa e muuyɗe maa fuu. 29 Jooni Joomiraaɗo, ƴeew gidi maɓɓe ɗii, ndokkaa gollooɓe maa waajoraade haala maa fuu cuusal, 30 ɓanngin baawɗe maa, sellin ɲawɓe, waɗu taagumansaaji e kaayɗe saabe Iisaa, kaadime maa ceniiɗo oo.
31 Nde ɓe tilinoo ɲaagaade Laamɗo ndee, nokku ɗo ɓe kawritinnoo ɗoo dimmbii. Ɓe fuu ɓe kebbinaa Ruuhu Ceniiɗo, eɓe mbaajoroo konngol Laamɗo ngol cuusal.
No goonɗinɓe ɓee nguurdi
32 Jamaa goonɗinɓe oo fuu yo daande wootere yo hakkille gooto. Ɓe ngaɗi ko ɓe njogii fuu foroba, fay gooto e maɓɓe wiyantaa jawdi muuɗum fay huunde. 33 Baawɗe mawɗe nelaaɓe ɓee ceettortonoo immitagol Iisaa Joomiraaɗo, kasen duu moƴƴere mawnde ana e maɓɓe ɓe fuu. 34 Fay gooto e maɓɓe hasindinaa, sabi jogiiɓe gese e galleeji fuu coottan, ngadda kaalisi oo, 35 tummba ɗum e juuɗe nelaaɓe ɓee. Nden homo e maɓɓe fuu hokkee ko hasindini e muuɗum.
36 Iwɗo e leɲol Lewi biyeteeɗo Yuusufu, mo nelaaɓe ɓee coowirannoo Barnabas (ɗum woni ɓii koomtoowo), pinɗo Kiprus, 37 ana joginoo ngesa, sootti nga, waddi kaalisi oo, tummbi ɗum e juuɗe nelaaɓe ɓee.
* 4:11 Jabuura 118.22 4:26 Jabuura 2.1-2 4:36 Yimɓe leɲol Lewi ngonnoo humaniiɓe golle dewal Laamɗo gila e jamaanu Muusaa.