9
No Sool tuubiri
Sool ana heddii e gidoraade taalibaaɓe Joomiraaɗo ɓee waran ɓe. O yehi to Jottinoowo Sadaka Mawɗo. O ndaardi ɗum talki yamiroore naannooji mo cuuɗi baajorɗiYahuudiyankooɓe gonɗi Damas, yalla so o tawii ton yimɓe jokkuɓe laawol Iisaa, worɓe naa rewɓe, o nannga ɗum'en, o haɓɓa, o naɓa Urusaliima. Nde o yahunoo faa o ɓadii Damas ndee, wakkati gooto fooyre iwri dow kammu filii mo. O saami e leydi, o nani daande ana wiya mo:
—Sool, Sool, ko saabii so aɗa torra kam?
O lamndii:
—Aan homo, giɗo Laamɗo?
Jaabu wari e makko:
—Miin Iisaa mo torru-ɗaa oo. Imma naatu e ley ngalluure ndee. Ɓe kaalante ko kaan-ɗaa waɗude.
Worɓe wonduɓe e makko ɓee, nanii daande ndee kaa njiyaali fay gooto. Ɓe ndarii, ɓe mugaa. Sool immii e leydi, darii ana futtini gite muuɗum, kaa yiyataa fay huunde. Nden o ɗowaa, o naannaa Damas. O waɗi balɗe tati o bumɗo, o ɲaamaali o yaraali.
10 Taalibbo biyeteeɗo Ananiyas ana wonnoo Damas. Joomiraaɗo noddi ɗum ley koyɗol, wii ɗum:
—Ananiyas!
O jaabii, o wii:
—Haa, Joomiraaɗo.
11 Joomiraaɗo wii mo:
—Imma yaaru Bolol Dartiingol, naataa galle Yahuuda, ndaartaa gorko biyeteeɗo Sool, jeyaaɗo Tarsus, sabi jooni omo wondi e waɗude duwaawu. 12 O yii e ley koyɗol gorko biyeteeɗo Ananiyas ana naata, ana fawa juuɗe muuɗum e makko, yalla omo wumta.
13 Ananiyas jaabii, wii:
—Joomiraaɗo, mi narrii yimɓe heewɓe haala oo gorko e torraaji keewɗi ɗi o waɗi seniiɓe maa wonɓe Urusaliima ɓee. 14 O wardii ɗoo e yamiroore hooreeɓe yottinooɓe sadaka, faa o haɓɓa noddooɓe innde maa fuu.
15 Joomiraaɗo wii mo:
—Yaa waɗoy no mbii-mi nii, sabi oo gorko cuɓii-mi faa anndina yimɓe innde am. O waajoo ɗum leɲi e kaanankooɓe, kaɲum e ɓiɓɓe Israa'iila. 16 Mi hollan mo no tilsiri mo torriree torraaji keewɗi saabe am.
17 Nden, Ananiyas yehi, naatoyi suudu nduu, fawi juuɗe muuɗum e makko, wii:
—Sakiike am Sool, Joomiraaɗo men Iisaa ɓanngannooɗo ma e laawol ngardanno-ɗaa ngol oo, nelii kam faa mbumtaa, keewaa Ruuhu Ceniiɗo.
18 Oon wakkati fuu, huunde wa'unde no koɓɓaaje nii hoɓɓitii e gite Sool, o wumti, o immii, o lootaa lootogal batisima. 19 O ɲaami, o warti e noone makko. O heddodii e taalibaaɓe wonɓe Damas ɓee balɗe seeɗa.
No Sool waajorii kabaaru Iisaa ley Damas
20 Sool heɲii law fuɗɗi waajaade haala Iisaa ley cuuɗi baajorɗi. O wii kaɲum jaati woni Ɓii Laamɗo. 21 Hettintonooɓe mo ɓee fuu kaaynaa, mbii:
—Wanaa kanko wonnoo torrannooɗo goonɗinɓe Iisaa wonɓe ley Urusaliima ɓee naa? Wanaa faa o haɓɓa goonɗinɓe o naɓa ɗum'en to hooreeɓe yottinooɓe sadaka waddi mo ɗoo naa?
22 Ana ɓooya fuu Sool ana ɓeydoroo soobee e ley waaju mum oo, faa ɗum wemmbi Yahuudiyankooɓe wonɓe Damas ɓee fuu, o laɓɓinani ɓe Iisaa woni Almasiihu oo.
23 Ɲalaaɗe njehi, ngarti, Yahuudiyankooɓe ndawridi faa mbara Sool. 24 Sool humpitii dabare maɓɓe oo. Jemma e ɲalooma eɓe kayba dame ngalluure ndee pati o yalta, yalla eɓe keɓa no ɓe mbarda mo. 25 Jemma gooto taalibaaɓe makko ɓami mo, ngatti mo e sagiire, kaɓɓi hen ɓoggol, njawtini mo tatawol piliingol ngalluure ndee ngol.
No taalibaaɓe wonɓe Urusaliima keɓiri hoolaade Sool
26 Nde Sool warnoo Urusaliima ndee, yiɗi takkaade e taalibaaɓe Iisaa ɓee, kaa ɓe fuu eɓe kula mo, ɓe koolaaki yalla o laatike taalibbo Iisaa jaati jaati. 27 Nden Barnabas naɓi mo to nelaaɓe ɓee too, haalani ɗum'en no o yiiri Joomiraaɗo oo ana haalda e makko e laawol ngol, e no o waajorii haala Iisaa to Damas too e cuusal. 28 Caggal ɗum, Sool wondi e maɓɓe, ana naata ana yalta ley galleeji maɓɓe Urusaliima, ana waajoroo haala Joomiraaɗo kaa cuusal. 29 Omo haalda e Yahuudiyankooɓe haalannooɓe yunaninkoore ɓee, omo yeddondira e maɓɓe, jaka ɓeen ana tewtannoo no mbarda mo. 30 Nde deental goonɗinɓe ngal annditinnoo ɗum ndee, naɓi Sool Kaysariya. Caggal ɗum, ɓe neli mo Tarsus.
31 Nii deental goonɗinɓe ngal heɓiri jam ley Yahuudiya e Galili, kaɲum e Samariya fuu. Ngal ɲiiɓi, ngal wattiniri kulol Joomiraaɗo, ngal ɓeydorii heewde saabe ballal Ruuhu Ceniiɗo.
No Piyeer golliri kaayɗe ley geelle biyeteeɗe Lidda e Yoppe
32 Piyeer ana yiilotonoo e ley leydi ndii fuu, o jippanii seniiɓe wonɓe Lidda ɓee duu. 33 O tawi ton gorko ɲawɗo mo terɗe muuɗum fuu mbaati, biyeteeɗo Ayneyas. Waɗii duuɓi jetti ana lelii. 34 Piyeer wii mo:
—Ayneyas, Iisaa Almasiihu sellinii ma! Imma, moƴƴintin lelnde maa!
Oon wakkati fuu o immii. 35 Wonɓe Lidda e feeyo Saron fuu njii mo, tuubani Joomiraaɗo.
36 Taalibbo debbo biyeteeɗo Tabita ana wonnoo Yoppe. Tabita woni Dorkas e yunaninkoore, maanaa mum yo lewla. Omo golla golleeji lobbi, omo waɗana misikiina'en moƴƴere. 37 E ɗeen balɗe o ɲawi, o maayi, o lootaa, o lelnaa dow sooro tafon. 38 Nde wonnoo Yoppe woɗɗondiraa e Lidda, taalibaaɓe ɓee nani Piyeer ana ton, neli worɓe ɗiɗon ndaarda mo o yottoo ɗum'en law. 39 Piyeer immii, yaadi e maɓɓe. Nde yottinoo ndee, ɓe ŋabbini ɗum dow sooro too. Rewɓe talka'en ɓe worɓe mum'en maayi ɓee fuu ɓattii ɗum ndarii ana mboya, ana kolla ɗum forgooji e dollokaaji ɗi Dorkas ɲo'unoo nde wondunoo e muuɗum'en ndee. 40 Piyeer yaltini yimɓe ɓee fuu, diccii, ana duwoo. Caggal ɗum, yeeccitii e maayɗo oo, wii:
—Tabita, imma!
Non Tabita feerti gite muuɗum, yii Piyeer, jooɗii. 41 Piyeer nanngi junngo makko, immini mo. Caggal ɗum, o noddi seniiɓe ɓee e rewɓe talka'en ɓee, o holli ɗum'en Tabita yo guurɗo. 42 Ɗum nanaa e ley Yoppe fuu, heewɓe ngoonɗini Joomiraaɗo. 43 Piyeer faɓɓi Yoppe balɗe kuurɗe e galle ɲobboowo guri biyeteeɗo Simon.