11
No Iisaa jannginiri taalibaaɓe muuɗum no du'ortee
(Matta 6.9-13, 7.7-11)
1 Nyannde gomma, Iisaa ina du'oo e nokku gomma. Nde o tilinoo ndeen, gooto e taalibaaɓe makko ɓeen wi'i mo:
—Joomii amin, janngin min no min ndu'ortoo, hono no Yaayaa jannginiri taalibaaɓe muuɗum noon.
2 O wi'i ɓe:
—Nde ndu'otoɗon fuu, mbi'on:
«Baabiiwo,
innde maa laatoo seniinde,
laamu maa wara.
3 Kokkoraa min nyannde fuu nyaamdu heƴooru min.
4 Njaafonoɗaa min hakkeeji amin,
sabo minen du miɗen njaafoo waɗooɓe min hakkeeji fuu.
Taa accu min njarribee.»
5 O wi'i ɓe katin:
—Si gooto mon yehii to yigoo muuɗum hakkunde jemma, wi'ii ɗum: «Yigoo am, nyamlam buuruuje tati,
6 sabo yigoo am gonɗo e laawol jippake wuro am, de mi walaa ko mi hokka ɗum»,
7 yalla yigoo maa oon jaabete ley galle toon, wi'e: «Taa torram, sabo dammbugal ngal sokaama, miin e sukaaɓe am du min pukkake, mi waawaa ummaade faa mi hokke fay huunde»?
8 Miɗo wi'a on, fay si o ummaaki o hokkire saabe wo a yigiiko, o ummoto, o hokke haddi ko kaajaɗaa ɗuum, taa o hersa.
9 Miin, miɗo wi'a on: ŋaaree, on keɓan. Pilee, on njiitan. Calminee, on omtante.
10 Sabo ŋaariiɗo fuu heɓan. Piliiɗo fuu yiitan. Calminɗo fuu omtante.
11 Moy e mooɗon woni baabiiwo mo ɓiyum ŋaarotoo liingu, de hokka ɗum mboddi?
12 Naa ŋaaroo ɗum ɓoccoonde, de hokka ɗum yaare?
13 Ndelle no mbonirɗon nii fuu, oɗon anndi no kokkirton ɓiɓɓe mooɗon kulle lobbe, sakko Baaba mooɗon gonɗo dow kammuuli. Ŋaariiɗo mo fuu, o hokkan ɗum Ruuhu Ceniiɗo.
No Iisaa riiwrata ginnaaji e Baawɗe Laamɗo
(Matta 12.22-30, Marku 3.20-27)
14 Nyannde gomma, Iisaa ina riiwa ginnaaru muumɗinndu goɗɗo. Nde ginnaaru nduun wurtinoo ndeen, muumo oon fuɗɗi haalude. Ɗum haaynii jama'aaje ɗeen.
15 De woɓɓe maɓɓe ina mbi'a:
—Wo e baawɗe Beeljebul, hooreejo ginnaaji oon, o riiwrata ginnaaji.
16 Woɓɓe ŋaarii mo maande ƴuuroore dow kammu faa ndaartindoo mo.
17 Kanko le, imo anndi miilooji maɓɓe, o wi'i ɓe:
—Laamu fuu pecciingu ina habda, halkan. Katin du, si galle feccake na habda fu, cankitoto.
18 Si Seyɗaani e hoore mum feccake fu, noy laamu mum heddortoo? Miɗo wi'a on ɗum saabe ko mbiiɗon wo e baawɗe Beeljebul ndiiwrammi ginnaaji ɗuum.
19 Si tawii miin miɗo riiwra ginnaaji e baawɗe Beeljebul, jokkuɓe on ɓeen le, moy ndiiwrata ɗi? Ndelle golle maɓɓe jaati kollata on ngalaa e goonga!
20 Ammaa si tawii junngo Laamɗo ndiiwrammi ginnaaji, ɗum ina holla laamu Laamɗo warii to mooɗon.
21 Gorko jom semmbe tiigiiɗo kaɓitirɗe, si haybii galle mum, jawdi mum reenoto.
22 Ammaa si ɓurɗo ɗum semmbe warii to muuɗum, jaalake ɗum fu, teetan ɗum kaɓitirɗe mum ɗe yownoo hoolaare muuɗum dow muɓɓen ɗeen, fecca jawdi muuɗum ndiin e woɓɓe.
23 Mo waldaa e am fuu, wo ganyo am. Mo wallataa kam mi hawrundura fuu, wo cankitoowo.
Haala yeccagol ginnaaru
(Matta 12.43-45)
24 Si ginnaaru wurtake e neɗɗo fu, ndu yiiltoyto e nokkuuje joorɗe indu filoo ɗo ndu ŋootta, de ndu heɓataa. Ndeen ndu wi'an: «Mi yeccoto suudu am ndu eggunoomi e muuɗum nduun.»
25 Nde ndu warti fu, ndu tawan suudu nduun fiisaama, moƴƴinaama.
26 Ndeen, ndu yahan, ndu waddowa ginnaaji jeɗɗi ɓurɗi ndu bonde. Ɗi naata, ɗi koɗa ley toon. Nii cakitte neɗɗo oon ɓurdata arande muuɗum bonde.
Haala ɓurɗo heɓude barke
27 Nde o haalannoo ɗum ndeen, debbo gooto ley jamaa oon ƴepti daande muuɗum, wi'i:
—Barke woodanii debbo deeduɗo ma mo muynuɗaa!
28 Ammaa Iisaa jaabii, wi'i:
—Nanooɓe haala Laamɗo de njokki ka ɓeen, kam'en ɓuri heɓude barke!
No yimɓe pilorii maande
(Matta 12.38-42, Marku 8.12)
29 Wakkati mo jama'aaje ɗeen ɓillunduri e makko ndeen, o fuɗɗi wi'ude:
—Yimɓe jamaanu o ɓeen wo yimɓe bonɓe. Iɓe piloo maande, de ɓe kokkataake si wanaa maande annabi Yuunusa ndeen.
30 Sabo no Yuunusa laatoranii Niniwenkooɓe maande ni, hono noon Ɓii Neɗɗo du laatorantoo yimɓe jamaanu o maande.
31 Nyannde darngal, kaananke debbo leydi horɗoore ummodoto e worɓe jamaanu o, hiitodoo e muɓɓen, de liɓa ɗum'en. Sabo o ƴuwii faa hoore leydi, o warii faa o hettindoo haalaaji Suleymaana kebbinaaɗi hakkilantaaku. Haya, ɓurɗo Suleymaana ina ɗo!
32 Yimɓe Niniwe du ummodoto e yimɓe jamaanu o nyannde darngal, kiitodoo e muɓɓen, liɓa ɗum'en. Sabo ɓe tuubii gilla nde ɓe nannoo waaju Yuunusa ndeen. De inan, ɓurɗo Yuunusa ina ɗo!
Banndol annoora ɓanndu
(Matta 5.15, 6.22-23)
33 —Fay gooto huɓɓataa lampal, de suuɗa ɗum naa hippa ɗum kaakol. Ko waɗata dey, ngal ɓilete, faa ngal yaynana naatooɓe.
34 Gite maa ngoni lampal ɓanndu maa. Si gite maa ina mbooɗi, ɓanndu maa fuu heewan annoora. Ammaa si ɗe mbooɗaa, ɓanndu maa fuu heewan nimre.
35 Ndelle, haybu, taa annoora gonɗo e maaɗa oon niɓɓa.
36 Sabo si ɓanndu maa fuu heewii annoora, tawa faa'e e mayru walaa e nimre, ndu fuu ndu heewan annoora hono no lampal yaynirante noon.
No Iisaa feliri Farisa'en e jannginooɓe Tawreeta
(Matta 23.1-36, Marku 12.38-40, Lukka 20.45-47)
37 Nde Iisaa tilinoo haalde ndeen, Farisaajo gooto noddi ɗum faa wottodoo e muuɗum. O naatowi, o jooɗii faa o nyaama.
38 Farisaajo oon, ɗum haaynii ɗum nde yi'unoo o fuɗɗii nyaamude tawi o lootaay juuɗe makko.
39 De Iisaa wi'i mo:
—Onon Farisa'en, oɗon lawƴa caggal kore e caggal kaake, tawee le, ɓerɗe mooɗon ina keewi nguyka e bonanda!
40 Onon majjuɓe! Wanaa Taguɗo dow oon tagi ley du naa?
41 Cakkee ko woni ley kore e kaake ɗeen. Ndeen, ko heddii ɗuum fuu laatanto on ko laaɓi.
42 Bone woodanii on, onon Farisa'en! Sabo oɗon ittana Laamɗo jakka naanaa e jakka haako lekkoy ngokkoy e ko aawoton fuu. Kaa oɗon kuyfini dartaare, oɗon kuyfini yidde Laamɗo. Wo kanjum kaannoɗon waɗude tawee on njoppaay ko heddii ɗuum.
43 Bone woodanii on, onon Farisa'en! Sabo oɗon njiɗi jooɗaade nokkuuje tedduɗe ley cuuɗi baajorɗi, oɗon njiɗi salmineede e nokkuuje ɗe yimɓe keewi.
44 Bone woodanii on! Sabo oɗon nanndi hono caabeeje ɗe ngalaa maande, ɗe yimɓe njahata dow muɓɓen, tawee anndaa.
45 Gooto e jannginooɓe Tawreeta jaabii Iisaa, wi'i:
—Moodibbo, no kaalirtaa ni, na huyfina min, minen du.
46 O jaabii, o wi'i:
—Onon jannginooɓe Tawreeta du, bone woodanii on! Sabo oɗon ndonnda yimɓe doŋle tedduɗe, tawee onon e ko'e mon, on meemirtaa ɗe fay e hoore honndu mooɗon.
47 Bone woodanii on, sabo oɗon moƴƴintinoo caabeeje annabaaɓe ɓe maamiraaɓe mon mbarnoo ɓeen.
48 Ndelle oɗon ceedoo golle maɓɓe ɗeen ina mbeli on. Sabo kamɓe, ɓe mbarii annabaaɓe, onon du, oɗon moƴƴintinoo caabeeje muɓɓen!
49 Ɗum le, Laamɗo hakkilanteejo wi'i: «Mi nuldan ɓe annabaaɓe e nulaaɓe, ɓe mbara yoga, ɓe torra yoga.»
50 Ɗum waɗi de ƴiiƴam annabaaɓe ndufaaɗam gilla e fuɗɗoode adunaaru ɗaam, ina yomnitoree e yimɓe jamaanu o,
51 gilla e ƴiiƴam Haabiila faa e ƴiiƴam Jakariyaa baraaɗo hakkunde hirsirde e suudu dewal mawndu nduun. Miɗo haalana on goonga: ɗum fuu ɗum yomnitorte e jamaanu o.
52 Bone woodanii on, onon jannginooɓe Tawreeta! Sabo on teetii cokitirgal anndal. Onon e ko'e mon on naataay, de yiɗuɓe naatude ɓeen du, on accaay naata.
53 Nde Iisaa dillunoo ɗoon, jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en ina ɓernani ɗum sanne sanne. Iɓe ƴama mo kulle keewɗe,
54 heddii iɓe tuufa mo faa ɓe keɓa e hunnduko makko ko ɓe nanngira mo.