7
No Iisaa danniri golloowo mawɗo sordaasi'en
(Matta 8.5-13)
Nde Iisaa selnoo waajaade hettindaniiɓe ɗum ɓeen fu, yehi Kafarnahum. Mawɗo sordaasi'en gooto, golloowo muuɗum korsuɗo nyawi faa ina habda e yonki. Mawɗo oon nani kabaaru Iisaa. O neli mawɓe Alhuudiyankooɓe to Iisaa, wara, danna golloowo makko oon. Ɓe ngari to makko, iɓe ŋaaroo mo sanne sanne, iɓe mbi'a:
—Imo haani waɗaneede ɗum, sabo imo yiɗi lenyol men, katin du kanko nyiɓi suudu men waajordu.
Iisaa ina yaada e maɓɓe faa ɓe ɓadii suudu mawɗo oon. Ndeen mawɗo oon neli yimɓe muuɗum to Iisaa, wi'i ɗum:
—Moodibbo, taa tampin hoore maa, sabo miin, mi hewtaay ko naataa ley suudu am. Ɗum waɗi du miiliimi mi fotaay yaade to maa. Ammaa haalu haala maa tan, ndeen golloowo am oon daɗan. Miin e hoore am, wo mi laamaaɗo, de miɗo dawrana sordaasiiɓe du. Si mi wi'ii gooto maɓɓe yaha fu, yahan. Si mi wi'ii goɗɗo wara, waran. Si mi wi'ii maccuɗo am waɗa huunde, waɗan.
Nde Iisaa nannoo haala kaan ndeen, ɗum haaynii ɗum, de hucciti e yimɓe jokkuɓe ɗum ɓeen, wi'i:
—Miɗo haalana on, mi yi'aay hono ngal goonɗinal sellude fay ley Israa'iila'en.
10 Nde nulaaɓe ɓeen njeccinoo wuro toon ndeen, tawi golloowo oon sellii.
No Iisaa ummintiniri ɓii debbo mo gorum maayi
11 Gaɗa majjum, o yehi wuro wi'eteengo Nayin. Taalibaaɓe makko e yimɓe heewɓe ina njaada e makko. 12 Nde o ɓattinoo dammbugal wuro ngoon ndeen, o hawri e maayɗo, ina wurtinee. Wo bajjo mo bammum maayi, inna mum ɓaŋaaka katin. Yimɓe wuro ngoon heewɓe ina njaada e inniiwo oon. 13 Nde Iisaa yi'unoo inniiwo oon fu, yurmii ɗum sanne, wi'i:
—Taa woy!
14 Iisaa ɓattitii, meemi leggal kooƴirgal maayɓe ngaal. Tiigiiɓe ngal ɓeen ndarii. O wi'i:
—Suka jokolle, miɗo wi'e: Umma!
15 Maayɗo oon ummii jooɗii, fuɗɗi haalude. Iisaa hokkiti mo inniiko. 16 Kulol nanngi yimɓe ɓeen fuu, iɓe teddina Laamɗo, iɓe mbi'a:
—Annabaajo mawɗo ɓangii e ley meeɗen! Laamɗo warii ina walla yimɓe muuɗum.
17 Kabaaru Iisaa oon sankitii e leydi Yahuudiya e seraaji muuɗum fuu.
No Yaayaa lootoowo lootagal batisima nuliri to Iisaa
(Matta 11.2-19)
18 Taalibaaɓe Yaayaa kumpiti ɗum kabaaru oon fuu. Yaayaa noddi ɗiɗo muɓɓen, 19 nuli ɗum'en to Iisaa, ƴamowa ɗum yalla kam woni kaanɗo warude oon, naa ɓe ndooman goɗɗo. 20 Worɓe ɗiɗo ɓeen ngari to makko, mbi'i mo:
—Yaayaa lootoowo lootagal batisima nuli min e maaɗa, min ƴame yalla aan woni kaanɗo warude oon, naa min ndooman goɗɗo?
21 Wakkati oon pay, tawi o dannii yimɓe heewɓe e nyawuuji ɗi kawtaa sii, o riiwii ginnaaji bonɗi, o wumtinii wumɓe heewɓe. 22 O jaabii ɓe, o wi'i:
—Njehee kaaltanowee Yaayaa ko njiiɗon e ko nanɗon: wumɓe ina mbumta, bonnguuɓe ina njaha e koyɗe muɓɓen, seppinɓe ina cellinee, faaɗuɓe ina paaɗita, maayɓe ina ummintinee, talkaaɓe du ina kaalanee Kabaaru Lobbo. 23 Barke woodanii mo yoppaay goonɗinde kam.
24 Nde nulaaɓe ɓeen kootunoo ndeen, Iisaa fuɗɗi haalande jamaa oon haala Yaayaa, wi'i ɗum'en:
—Ko njaaɗon ley ladde ɗuum, wo faa ndaarowon ɗume? Yalla huɗo ko henndu dimmbata naa? 25 Ndelle ɗume njaaɗon faa ndaarowon? Gorko nyaaƴoowo naa? Si goonga, ɓornotooɓe kaddule lobbe de mbuura nguurndam lobbam ɓeen, ley cuuɗi kaanankooɓe tawetee. 26 Ndelle, ɗume ndaaroyɗon? Annabaajo naa? Goonga! Miɗo haalana on, imo ɓuri annabaajo. 27 Kanko woni mo Laamɗo haali kabaaru muuɗum ley Binndi, wi'i:
«Ndaaree, mi ardinante nulaaɗo am moƴƴinane laawol.»*
28 Miɗo haalana on, dimoowo fuu rimaay ɓurɗo Yaayaa. Tawi le, ɓurɗo fuu famɗude ley laamu Laamɗo oon na ɓuri mo teddude. 29 Yimɓe hettindaniiɓe mo ɓeen fuu, fay nanngooɓe lampo ɓeen, njaɓii konngol Laamɗo ko Yaayaa looti ɗum'en lootagal batisima ɗuum. 30 Ammaa Farisa'en e jannginooɓe Tawreeta njoppii muuyo Laamɗo ko ɓe njaɓaay looteede e junngo Yaayaa ɗuum.
31 Ndelle, ɗume nanndinammi yimɓe jamaanu o? Ɓeye o nanndi? 32 Iɓe nanndi e sukaaɓe jooɗiiɓe ley taliyaare luumo, ina noddundura, ina mbi'a:
«Min puufanii on cereeli,
de on mbamaay.
Min mboyanii on jimi bojji,
de on mboyaay.»
33 Sabo Yaayaa lootoowo lootagal batisima warii, nyaamataa ɓii jalo, yarataa doro du, de oɗon mbi'a ina wondi e ginnaaru. 34 De Ɓii Neɗɗo warii, ina nyaama ina yara, de oɗon mbi'a, «Ndaar neɗɗo o, kakkilanɗo nyaamude e yarude tan, yigoo nanngooɓe lampo e luttuɓe woɓɓe.» 35 Ammaa jaɓuɓe hakkillo Laamɗo ɓeen fuu ina laamni wo ngo goonga.
No Iisaa yaaforii debbo pijoowo
36 Gooto e Farisa'en ɓeen noddi mo faa ɓe nyaamda. O naati suudu Farisaajo oon, o jooɗii faa o nyaama. 37 Debbo pijoowo ina woni ley wuro ngoon. Ko o nani Iisaa ina woni ley suudu Farisaajo oon ina nyaama ɗuum, o waddi faandu nebbam uurɗam. 38 O hetti caggal Iisaa ɗakkol koyɗe muuɗum, imo woya, imo leppinira koyɗe mum gonɗi makko, imo mooytira ɗe sukundu makko. Imo muccoo ɗe, imo joora nebbam ɗaam dow majje. 39 Nde Farisaajo nodduɗo mo oon yiinoo ɗum ndeen, wi'i e ley ɓernde mum: «Si neɗɗo o wo annabaajo, o annditan moy woni debbo meemoowo mo oon, o faaman wo pijoowo.» 40 Iisaa haaldi e Simon Farisaajo oon, wi'i:
—Simon, miɗo woodi goɗɗum ko njiɗumi haalande ma.
O jaabii:
—Haal, Moodibbo!
41 Iisaa wi'i:
—Nyamlotooɗo gomma ina rewannoo yimɓe ɗiɗo, gooto oon buuɗi cardi keme joy, gooto du buuɗi cardi capanɗe joy. 42 Kaa nde tawanoo ɓe ngalaa ko ɓe njoɓa mo ndeen, o yaafanii ɓe ɗiɗo fuu. Ndelle, moy e maɓɓe ɓuri yiɗude mo?
43 Simon jaabii:
—Miɗo miila mo o yaafanii kaalisi keewɗo oon.
Iisaa wi'i mo:
—A haalii goonga!
44 Ndeen o hucciti e debbo oon, o wi'i Simon:
—A yi'ii debbo o naa? Mi naatii suudu maa, a hokkaay kam ndiyam mi loota koyɗe am. Ammaa kanko kaa, o lootirii koyɗe am e gonɗi makko, de o mooytiri ɗe sukundu makko. 45 Aan, a muccaaki kam, de kanko kaa, gilla naatumi, o selaay muccaade koyɗe am. 46 A wattaay nebbam dow hoore am, de kanko kaa, o joorii nebbam uurɗam dow koyɗe am. 47 Ɗum waɗi miɗo wi'e: hakkeeji makko no keewiri fuu njaafaama, ndelle njinngu makko ina mawni. De jaafanaaɗo seeɗa, njinngu muuɗum heewaa.
48 Ndeen o wi'i debbo oon:
—Hakkeeji maa njaafaama.
49 Nyaamdooɓe e makko ɓeen puɗɗi ƴamundurde hakkunde muɓɓen: «Moy woni o neɗɗo, jottiiɗo faa yaafaade hakkeeji?»
50 O wi'i debbo oon:
—Goonɗinal maa hisinii ma. Yahu e jam.
* 7:27 Malakiya 3.1. 7:38 E ley jamaanu Iisaa, yimɓe ina mbaawi wahaade e dow coɓɓuli nani de nyaama.