9
No Iisaa nuliri taalibaaɓe muuɗum sappo e ɗiɗo
(Matta 10.5-15, Marku 6.7-13)
1 Iisaa noddi taalibaaɓe muuɗum sappo e ɗiɗo ɓeen, hokki ɗum'en semmbe e baawɗe riiwude ginnaaji e dannude nyawuuji.
2 O nuli ɓe ɓe ngooyna kabaaru laamu Laamɗo, ɓe ndanna nyawɓe.
3 O wi'i ɓe:
—Taa njaadee e fay huunde, wanaa sawru, wanaa mbasu, wanaa nyaamdu, wanaa buuɗi. Katin du taa adon saayaaji ɗiɗi.
4 Galle mo njippiɗon fuu, keddoɗon ɗoon faa nde ndilloton wuro ngoon.
5 Wuro fuu ngo on njaɓɓaaka e muuɗum, si oɗon mburtoo ɗum, piɗɗon sollaare maɓɓe wonnde e koyɗe mon, faa laatanoo ɓe seedee e dow bonanda maɓɓe.
6 Ɓe ndilli, iɓe ngaɗa wuro e wuro, iɓe mbaajoo Kabaaru Lobbo, iɓe ndanna nyawɓe wonɓe ley nokkuuje ɗeen fuu.
No kabaaru Iisaa wemmbiri Hirudus
(Matta 14.1-12, Marku 6.14-29)
7 Hirudus, laamiiɗo oon, nde nannoo ko Iisaa waɗi fuu, hakkillo mum jiiɓii. Sabo woɓɓe ina mbi'a Yaayaa lootoowo lootagal batisima oon ummitii e maayde,
8 woɓɓe ina mbi'a annabi Iliyaasa ɓangi, woɓɓe katin ina mbi'a gooto e annabaaɓe arandeeɓe ɓeen ummitii.
9 Hirudus wi'i:
—Mi taƴii hoore Yaayaa. Moy woni o mo nanammi kabaaru muuɗum ga'uɗo hono noon?
Imo filoo yi'ude ɗum.
No Iisaa nyaamniri worɓe ujunaaje njoyo
(Matta 14.13-21, Marku 6.30-44, Yuhanna 6.1-14)
10 Nulaaɓe ɓeen ngarti. Ɓe kaalani Iisaa ko ɓe ngaɗi ɗuum fuu. O yaadi e maɓɓe wuro wi'eteengo Baytisayda, o toowtidi e maɓɓe.
11 Jama'aaje ɗeen nani ɗum, njokki mo. O jakkitii ɓe, imo haalana ɓe kabaaru laamu Laamɗo, imo danna ley maɓɓe haajaaɓe danneede.
12 Naange fuɗɗi hiirude. Sappo e ɗiɗo ɓeen ɓattitii mo, mbi'i mo:
—Mbi'aa jamaa o yaha ley gure e nokkuuje ɓadiiɗe, faa keɓa to njippoo e to nyaama, sabo ɗo wo ladde ɓolde.
13 Ammaa o wi'i ɓe:
—Onon e ko'e mooɗon, kokkee ɓe ko ɓe nyaama!
Ɓe mbi'i mo:
—Buuruuje joy e liƴƴi ɗiɗi tan min njogii, si wanaa min njaha, min coodanowa yimɓe ɓe fuu nyaamdu.
14 Sabo yimɓe ɓeen ina ngaɗa hono worɓe ujunaaje njoyo baka rewɓe e sukaaɓe ngalaa. O wi'i taalibaaɓe makko ɓeen:
—Njoƴƴiniree ɓe feccere feccere, wootere fuu capanɗe njoyo.
15 Ɓe ngaɗiri noon, ɓe njoƴƴini ɓe fuu.
16 O hooƴi buuruuje joy ɗeen e liƴƴi ɗiɗi ɗiin, o tiggitii kammu, o yetti Laamɗo. O heltii buuru oon e liƴƴi ɗiin, o hokki taalibaaɓe ɓeen peccana jamaa oon.
17 Ɓe fuu ɓe nyaami faa ɓe kaari. Taalibaaɓe ɓeen kawrunduri kelte keddiiɗe ɗeen, kebbini kandeeje sappo e ɗiɗi.
No Piyeer seedorii Iisaa woni Almasiihu
(Matta 16.13-20, Marku 8.27-30)
18 Nyannde gomma imo toowtidi e taalibaaɓe makko, imo waɗa du'aare. O ƴami ɓe, o wi'i:
—Moy jama'aaje mbi'ata ngonumi?
19 Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i:
—Woɓɓe ina mbi'a wo a Yaayaa lootoowo lootagal batisima. Woɓɓe du ina mbi'a wo a annabi Iliyaasa. Woɓɓe katin du ina mbi'a wo a gooto e annabaaɓe arandeeɓe ɓeen ummitii.
20 O ƴami ɓe:
—Onon le, moy mbi'oton ngonumi?
Piyeer jaabii mo, wi'i:
—Wo a Almasiihu Laamɗo!
21 O sappani ɓe e semmbe taa ɓe kaalana ɗum fay gooto.
No Iisaa haaliri dow maayde muuɗum e iirtagol muuɗum
(Matta 16.21-23, Marku 8.31-33)
22 O ɓeydi, o wi'i:
—Ina tilsi Ɓii Neɗɗo torree torraaji keewɗi. Mawɓe yimɓe e almaami'en e jannginooɓe Tawreeta caloto mo. O warete, de nyannde tataɓerde o iirtoto.
No Iisaa jokkirtee
(Matta 16.24-28, Marku 8.34-9.1)
23 Gaɗa ɗum o wi'i ɓe fuu:
—Muuyɗo jokkude kam fuu, sela ndaarude hoore muuɗum, hooƴa leggal muuɗum palaangal nyannde fuu, jokka kam.
24 Sabo muuyɗo dannude yonki muuɗum, mursan ki. Ammaa mursuɗo ki saabe am, dannan ki.
25 Ɗume heɓude adunaaru ndu fuu nafata neɗɗo si halkii yonki muuɗum naa mursii hoore muuɗum?
26 Cemtirɗo kam, miin e haalaaji am fuu, miin Ɓii Neɗɗo du, mi semtiran ɗum nde ngartidoymi e teddeengal am e teddeengal Baaba am e maleyka'en seniiɓe.
27 Goonga kaalanammi on: yoga e wonɓe ɗo ɓe maayataa, tawee nji'aay laamu Laamɗo.
No alhaali Iisaa waylitorii
(Matta 17.1-8, Marku 9.2-8)
28 Hono balɗe jeetati gaɗa ko Iisaa haali haalaaji ɗiin, o yaari Piyeer e Yuhanna e Yaakuuba dow waamnde faa o waɗa du'aare.
29 Nde o du'otonoo ndeen, yeeso makko waylitii, kaddule makko ndawni far faa ina njalba.
30 Inan worɓe ɗiɗo ɓangi, ina kaalda e makko. Wo Muusaa e Iliyaasa.
31 Ɓe ɓangidi e darja mawɗo, iɓe kaala dow dillugol makko adunaaru ngol o ɓadii tabintinde to Urusaliima ngool.
32 Tawi Piyeer e wonduɓe e muuɗum ɓeen wo ɗaaniiɓe ɗoyngol teddungol. Kaa ɓe pinii, ɓe nji'i darja makko, ɓe nji'i worɓe ɗiɗo wonduɓe e makko ɓeen.
33 Nde yimɓe ɗiɗo ɓeen ceedannoo e makko ndeen, Piyeer wi'i mo:
—Joomam, gonal amin ɗo ina wooɗi. Accu min ndarna hukumuuji tati: aan gooto, Muusaa gooto, Iliyaasa du gooto.
O anndaa ko o haalata.
34 Nde o haalannoo ɗum ndeen, ruulde wari, suddi ɓe. Nde ruulde ndeen suddunoo ɓe fu, taalibaaɓe ɓeen kuli sanne.
35 Daande ƴuuri e ley ruulde ndeen, wi'i:
—O woni Ɓiyam cuɓaaɗo. Kettindanee mo!
36 Nde daande ndeen tilinoo fu, Iisaa kam tan tawaa toon. Taalibaaɓe ɓeen cuuɗi kabaaru oon. Ley balɗe ɗeen, ɓe kaalanaay fay gooto ko ɓe nji'i ɗuum.
No Iisaa selliniri suka gonduɗo e ginnaaru
(Matta 17.14-18, Marku 9.14-27)
37 Jaango majjum, nde ɓe njippinoo waamnde ndeen, jamaa keewɗo jakkitii mo.
38 E ley jamaa oon, gorko gooto ƴeewnii, wi'i:
—Moodibbo, miɗo nyaage, tinna ndaaranam ɓiyam gorko, sabo kam tan ngoodumi.
39 Ginnaaru ina nannga mo, o feekoo wakkati gooto, imo diwna faa hunnduko makko wurtina nguufo. Ndu yoppataa mo si wanaa terɗe makko fuu nawnoo.
40 Mi nyaagake taalibaaɓe maa ɓeen ndiiwa ndu, de ɓe kunngii.
41 Iisaa jaabii, wi'i:
—Hey jamaanu bonɗo mo walaa goonɗinal. Faa ndey ngondammi e mooɗon? Faa ndey keddotoomi munyande on? Waddanam suka maa o ɗo!
42 Nde suka oon warannoo ndeen, ginnaaru nduun liɓi ɗum e leydi, heddii ina diwnina ɗum. Ndeen Iisaa sappani ginnaaru nduun e semmbe, danni suka oon, hokkiti ɗum baaba muuɗum.
43 Ɗum haaynii yimɓe ɓeen fuu sanne saabe baawɗe Laamɗo mawɗe ɗeen.
No Iisaa haaliri dow maayde muuɗum e ummitagol muuɗum
(Matta 17.22-23, Marku 9.30-32)
E ley ko jamaa oon fuu haaynaa e golle Iisaa ɗuum, o wi'i taalibaaɓe makko ɓeen:
44 —Onon le, omtee noppi mon, nanon ko kaalammi: Ɓii Neɗɗo wattete e juuɗe yimɓe.
45 Ammaa ɓe paamaay haala kaan, maanaa makka ina suuɗanii ɓe, faa ɓe kunngii annditinde ka. Ɓe kulii ƴamtindaade mo dow makka du.
Haala ɓurɗo teddude
(Matta 18.1-5, Marku 9.33-37)
46 Ndeen taalibaaɓe ɓeen ina njeddundura moy ɓuri teddude hakkunde muɓɓen.
47 Iisaa annditi ko ɓe miilotoo ley ɓerɗe maɓɓe. O hooƴi cukalel, o darni ngel ɗakkol makko,
48 o wi'i ɓe:
—Neɗɗo fuu jaɓɓiiɗo cukalel ngel e innde am, wo miin jaɓɓii. Jaɓɓiiɗo kam du, jaɓɓake Nulɗo kam. Sabo ɓurɗo famɗude hakkunde mooɗon fuu, kam woni tedduɗo.
Haala mo salaaki en fuu ina wondi e meeɗen
(Marku 9.38-40)
49 Yuhanna haali, wi'i:
—Joomam, min nji'ii gorko gooto ina riiwra ginnaaji e innde maa, de min kaɗi mo, sabo o waldaa e meeɗen.
50 Iisaa wi'i mo:
—Taa kaɗee mo ɗum, sabo mo salaaki on fuu ina wondi e mooɗon.
No wuro wooto salorii Iisaa
51 Nde wakkati ƴeentugol Iisaa dow kammu ɓadinoo fu, siini yahan Urusaliima,
52 nuli nulaaɓe ardoo ɗum. Nulaaɓe ɓeen naati ley wuro Samariyankooɓe wooto faa cegilanoo mo weerdude.
53 Ammaa wuro ngoon jaɓɓaaki mo, sabo Urusaliima o fa'i.
54 Nde Yaakuuba e Yuhanna nji'unoo ɗum ndeen, mbi'i:
—Joomii amin, yalla aɗa yiɗi min njamira yiite ƴuura dow kammu wula ɓe naa?
55 Ndeen Iisaa hucciti e maɓɓe, feli ɓe.
56 Caggal ɗuum ɓe njehi wuro wonngo.
No yimɓe mbiiri njokkan Iisaa
(Matta 8.19-22)
57 E ley jahaangal maɓɓe ngaal, goɗɗo wi'i mo:
—To njahataa fuu mi jokkete.
58 Iisaa wi'i mo:
—Baagaaji ina njogii gayɗe, pooli du ina njogii cuuɗi, ammaa Ɓii Neɗɗo walaa fay nokku ɗo fukkina hoore muuɗum fowta.
59 O wi'i goɗɗo katin:
—Jokkam!
Oon jaabii mo, wi'i:
—Joomam, accu mi yaha mi uwowa baaba am tafon.
60 Iisaa wi'i mo:
—Accu maayɓe uwa maayɓe muɓɓen. Aan kaa, yahu mbaajoɗaa kabaaru laamu Laamɗo.
61 Goɗɗo katin wi'i mo:
—Joomam, mi jokkete, de accu mi waynowoo yimɓe am tafon.
62 Iisaa jaabii mo, wi'i:
—Neɗɗo fuu nannguɗo jalo sari de na yeeƴoo, walaa ko nafata ley laamu Laamɗo.