10
No Iisaa suɓorii nulaaɓe sappo e ɗiɗo
(Marku 3.13-19, Lukka 6:12-16)
Iisaa noddi taalibaaɓe muuɗum sappo e ɗiɗo ɓeen, hokki ɗum'en baawɗe riiwude ginnaaji e dannude sii nyawuuji e male fuu. Inan inɗe nulaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen: arano maɓɓe wo Simon bi'eteeɗo Piyeer e Andire minyum, Yaakuuba ɓii Jebede e Yuhanna minyum, Filipu e Bartolome, Tomaa e Matta nanngoowo lampo oon, Yaakuuba ɓii Alfaa, kam e Tadde, Simon kiranoowo suudu baaba e Yahuuda Isikariyotto jambotooɗo mo oon.
No Iisaa nuliri taalibaaɓe muuɗum sappo e ɗiɗo ɓeen
(Marku 6.7-13, Lukka 9.1-6)
Iisaa nuli ɓe sappo e ɗiɗo, wi'i ɓe:
—Taa njehee to yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe. Katin du taa naatee galluuje Samariya. Ammaa njehee to suudu Israa'iila'en laatiiɓe hono baali majjuɗi. To njahaton fuu, ngooynon mbi'on «laamu Laamɗo ɓadake!» Ndannon nyawɓe, ummintinon maayɓe, ndannon seppinɓe, ndiiwon ginnaaji. On keɓirii moƴƴere nde wo dokkal, kokkitiron nde du wo dokkal. Taa kooƴee kaŋŋe naa cardi naa buuɗi ley jiibaaji mooɗon. 10 Taa njaadee e fay mbasu naa saayaaji ɗiɗi. Taa njaadee e paɗe naa cabbi. Sabo dey, golloowo fuu ina haandi e nyaamdu muuɗum.
11 Si tawii on ngarii ley ngalluure naa wuro, piloɗon beero lobbo, wooɗi keddoɗon to beero mon ɗoon faa nde ndilloton. 12 Si oɗon naata ley galle, calminon. 13 Si suudu nduun ina haandi e majjum, jam mooɗon wonda e mayru. Ammaa si ndu haandaa e majjum, jam mooɗon warta to mooɗon. 14 Si ina woodi galle naa wuro ɗo on njaɓɓaaka naa on kettindanaaka fu, njalton to maɓɓe, piɗɗon sollaare maɓɓe wonnde e koyɗe mon. 15 Goonga kaalanammi on: nyannde darngal, jukkungo wuro ngoon ɓuran ngo galluuje Sodoma e Gomoora bonde.*
Haala torraaji garooji
(Marku 13.9-13, Lukka 21.12-17)
16 —Kettindee! Miɗo nula on hono wo on baali hakkunde pobbi ni. Ndelle, ƴoƴiron hono bolle, wooɗi newroɗon hono buugaali du. 17 Tinnoɗon e yimɓe ɓeen, sabo ɓe njaaran on to carorɗe, ɓe piyan on dorri ley cuuɗi maɓɓe baajorɗi. 18 On njaarete yeeso sarotooɓe e kaanankooɓe saabe am, faa laatanoɗon kam seedeeɓe yeeso muɓɓen e yeeso lenyi ɗi nganaa Alhuudiya'en ɗiin. 19 Si on ndarnaama e sarorde, taa mbemmbeɗon no kaaldoton naa ko kaaloton. Sabo on kokkete haalaaji ɗi kaanɗon haalude wakkati oon. 20 Ko kaaloton ɗuum ƴuurataa e mooɗon, ammaa wo Ruuhu Baaba mooɗon oon haalata ley mooɗon. 21 Neɗɗo hokkitiran sakiike mum waree, baaba du hokkitiran ɓiyum. Ɓiɓɓe ummanto saaraaɓe muɓɓen, ngaɗa faa ɓe mbaree. 22 Yimɓe fuu mbanyan on saabe am. Ammaa tinnitiiɗo faa yottii timmoode fu, kam hisintee. 23 Si on torraama e wuro wooto, ndogganee wonngo. Miɗo haalana on goonga: on timmintaa gure Israa'iila ɗeen fuu faa ɗo Ɓii Neɗɗo warti.
24 Taalibbo ɓuraa moodibbom, maccuɗo du ɓuraa joomum. 25 Ina heƴa ko taalibbo laatoo hono moodibbom, maccuɗo du laatoo hono joomum. Si ɓe inndirii kam, miin jom wuro «Beeljebul mawɗo ginnaaji» fu, tilay ɓe inndiran on, onon yimɓe wuro du noon.
Haala kulol Laamɗo
(Lukka 12.2-7)
26 —Ndelle, taa kulee yimɓe. Walaa fuu ko suddii ko sudditataake, walaa ko suuɗii ko ɓangintaake. 27 Ko kaalanammi on e nimre ɗuum, kaaltee ɗum e annoora. Ko nyo'anteɗon ɗuum, ngooynee ɗum faa dow cuuɗi. 28 Taa kulee warooɓe ɓanndu, de mbaawanaa yonkiiji. Wo Laamɗo kaanɗon hulude. Kam woni baawɗo halkude ɓanndu e yonki fuu ley jahannama. 29 Wanaa pooloy ɗiɗoy ina coottee mbuuɗu ngootu tan naa? Ammaa e noon fu, fay gootel e makkoy yanataa e leydi tawa wanaa e muuyɗe Baaba mooɗon oon. 30 Wooɗi onon, fay leeɓi ko'e mon fuu wo limaaɗi. 31 Ndelle, taa kulee, sabo onon le, oɗon ɓuri pooli keewɗi teddude.
Haala jaɓande Almasiihu yeeso yimɓe
(Lukka 12.8-9)
32 Neɗɗo fuu jaɓanɗo kam yeeso yimɓe, miin du, mi jaɓan ɗum yeeso Baaba am gonɗo dow kammuuli oon. 33 Ammaa caliiɗo kam yeeso yimɓe fuu, miin du, mi saloto ɗum yeeso Baaba am gonɗo dow kammuuli oon.
No Iisaa laatorii sabaabu ceedaagu yimɓe
(Lukka 12.51-53, 14.26-27)
34 —Taa miilee jam ngardumi ley adunaaru. Mi wardaay jam. Wo kaafaahi ngardumi. 35 Mi warii faa mi sennda ɓiɗɗo gorko e bammum, ɓiɗɗo debbo e inna mum, debbo ɓaŋaaɗo e esum debbo. 36 Koreeji neɗɗo laatoto wayɓe ɗum. 37 Korsinɗo inna mum naa bammum faa ɓuri kam fuu, fotaa laataade taalibbo am. Korsinɗo ɓiyum gorko naa debbo faa ɓuri kam fuu, fotaa laataade taalibbo am. 38 Mo wakkaaki leggal muuɗum palaangal de jokki kam fu, fotaa laataade taalibbo am. 39 Piliiɗo heɓtude yonki muuɗum fuu, mursan ki, ammaa mursuɗo ki saabe am fu, hewtan ki.
Haala mbarjaari
(Marku 9.41, Lukka 10.16)
40 —Jaɓɓiiɗo on fuu jaɓɓake kam, jaɓɓiiɗo kam fuu jaɓɓake Nulɗo kam oon du. 41 Jaɓɓiiɗo annabaajo saabe o annabaajo fuu, heɓan mbarjaari ndi annabaajo fodanaa ndiin. Jaɓɓiiɗo neɗɗo ponnditiiɗo saabe o ponnditiiɗo fuu, heɓan mbarjaari ndi ponnditiiɗo fodanaa ndiin. 42 Goonga kaalanammi on: neɗɗo fuu kokkuɗo ɓurɗo famɗude e taalibaaɓe am fay horde-loonde ndiyam peewɗam saabe wo o taalibaajo am fu, waasataa heɓude mbarjaari muuɗum.
* 10:15 Sodoma e Gomoora wo galluuje ɗiɗi ɗe Laamɗo halkii saabe heewgol lutti majje. Ndaaree Fuɗɗoode 19.1-29. 10:38 Maanaa hooƴude leggal palaangal woni anniyaade mursude yonki muuɗum hono no Iisaa ni.