9
No Iisaa selliniri gorko mo ɓanndu waatundu
(Marku 2.1-12, Lukka 5.17-26)
1 Iisaa naati laana, feƴƴiti, warti wuro muuɗum.
2 Yimɓe ngaddani ɗum gorko mo ɓanndu waatundu ina fukkinaa e daɗɗo. Nde o yi'unoo goonɗinal maɓɓe ngaal fu, o wi'i mo ɓanndu waatundu oon:
—Ɓinngel am, sellin ɓernde maa. Hakkeeji maa njaafaama.
3 Wakkati oon, jannginooɓe Tawreeta yogaaɓe miilii e ko'e muɓɓen: «Gorko o ina mbonkoo Laamɗo!»
4 Iisaa faami miilooji maɓɓe, de wi'i ɓe:
—Ɗume waɗi de oɗon miiloo miilooji bonɗi ɗi e ɓerɗe mooɗon?
5 Ɗume ɓuri hoyude? Yalla wi'ude hakkeeji makko njaafaama, naa wi'ude o ummoo, o yaha?
6 Ammaa, faa mi faamina on Ɓii Neɗɗo ina jogii baawɗe yaafaade hakkeeji ley adunaaru ndu...
Ndeen, o wi'i mo ɓanndu waatundu oon:
—Umma, hooƴu daɗɗo maa, kootaa suudu maa!
7 Gorko oon ummii, hooti suudu muuɗum.
8 Nde jama'aaje ɗeen njiinoo ɗum ndeen, kuli, ina njetta Laamɗo saabe ko hokki ɓii-Aadama baawɗe gaaɗe nii ɗe.
No Iisaa noddiri Matta jokka ɗum
(Marku 2.13-17, Lukka 5.27-32)
9 Iisaa dilli ɗoon. E ley yaadu muuɗum, yi'i gorko bi'eteeɗo Matta ina jooɗii e suudu to lampo nanngetee. O wi'i ɗum:
—Jokkam.
Matta ummii, jokki mo.
10 Caggal ɗuum, imo nyaama ley suudu Matta. Nanngooɓe lampo heewɓe e luttuɓe woɓɓe ngari njooɗii ina nyaamda e makko, kanko e taalibaaɓe makko.
11 Farisa'en ɓeen nji'i ɗum, de na mbi'a taalibaaɓe makko ɓeen:
—Ɗume waɗi de moodibbo mooɗon ina nyaamda e nanngooɓe lampo e luttuɓe woɓɓe?
12 Iisaa nani ɗum, wi'i ɓe:
—Wanaa celluɗo haajaa cawroowo. Wo nyawɗo haajaa cawroowo.
13 Njehee, ekitee ko Dewtere Laamɗo wi'i:
«Wo yurmeende njiɗumi,
wanaa sadaka duppeteeɗo.»
Sabo mi waraay faa mi nodda dartiiɓe. Wo luttuɓe ngarumi noddude.
Haala suumayeere
(Marku 2.18-22, Lukka 5.33-39)
14 Wakkati oon, taalibaaɓe Yaayaa ngari to Iisaa, ƴami ɗum:
—Ko waɗi de minen e Farisa'en miɗen cuumoo, de taalibaaɓe maa ɓeen kaa cuumataako?
15 O jaabii ɓe, o wi'i:
—Yalla warɓe ɓangal ina mbaawi sunaade si ɓaŋuɗo ina wondi e muɓɓen naa? Ammaa nyalaaɗe ngaran ɗe ɓaŋuɗo oon ittetee hakkunde maɓɓe. E balɗe ɗeen, ɓe cuumoto.
16 Fay gooto fidataa tekkere heyre e kaddungal kiinngal. Sabo tekkere heyre ndeen fooɗan kaddungal kiinngal ngaal, de ceekol ngool ɓeydoo.
17 Katin du cabijam kesam loowataake e sumalleeji kiiɗɗi. Si ɗuum waɗii, sumalleeji ɗiin pusan, cabijam ɗam rufa, de sumalleeji ɗiin mbona. Ndelle cabijam kesam e sumalleeji kesi loowetee, faa ɗum fuu ɗum reenoo.
No Iisaa selliniri debbo e no iirtiniri suka debbo
(Marku 5.21-43, Lukka 8.40-56)
18 Nde Iisaa haalannoo ɗum ndeen, hooreejo suudu waajordu gooto yottii, hippii yeeso muuɗum, wi'i:
—Ɓiyam debbo heddaaki joonin pay. Ammaa war, yowu junngo maa dow makko, ndeen o ummitoto.
19 Iisaa ummii jokki mo, kam e taalibaaɓe muuɗum.
20 E ley yaadu maɓɓe, debbo gooto mo ƴiiƴam muuɗum taccataa ko waɗata duuɓi sappo e ɗiɗi, ƴuuri gaɗa Iisaa, meemi kommbol saaya muuɗum.
21 O waɗii noon sabo o miilake e ɓernde makko: «Si mi heɓii fay meemude saaya makko tan, mi daɗan.»
22 Iisaa yeeƴii, yi'i mo, wi'i:
—Banndam debbo, sellin ɓernde maa. Goonɗinal maa dannii ma.
Wakkati oon pay, debbo oon daɗi.
23 Nde Iisaa yottinoo suudu hooreejo waajordu oon fu, yi'i fuufooɓe cereeli wonɓe to maayɗo toon e yimɓe heewɓe woyooɓe.
24 O wi'i ɗum'en:
—Mburtee, sabo suka debbo o maayaay, wo ɗaani tan.
De yimɓe ɓeen njalnorii mo.
25 Nde ɓe njaltinanoo yaasin fu, o naati ley suudu nduun, o nanngi junngo suka debbo oon, de ummii.
26 Kabaaru oon sankitii e leydi ndiin fuu.
No Iisaa wumtiniri wumɓe ɗiɗo
27 Nde Iisaa dillannoo toon ndeen, wumɓe ɗiɗo njokki ɗum, ina ƴeewnoo ina mbi'a:
—Taan Daawda, yurma min!
28 Nde o naatunoo suudu fu, wumɓe ɓeen ngari to makko. O ƴami ɗum'en, o wi'i:
—Oɗon ngoonɗini miɗo waawi wallude on naa?
Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i:
—Joomii amin, miɗen ngoonɗini.
29 Wakkati oon, o meemi gite maɓɓe, o wi'i:
—Ɗum laatanoo on hono no ngoonɗinirɗon noon.
30 Wakkati oon fu, ɓe mbumti. O gongini ɓe, o wi'i ɓe:
—Taa kaalanee ɗum fay gooto.
31 Ammaa ɓe njehi ɓe caakowi kabaaru Iisaa e leydi ndiin fuu.
No Iisaa selliniri gorko muumo
32 Wakkati mo wumtinaaɓe ɓeen ndillannoo oon, Iisaa waddanaa katin gorko mo ginnaaru muumɗini.
33 O riiwi ginnaaru nduun tan, de muumo oon fuɗɗi haalude. Ɗum haaynii jama'aaje ɗeen fuu, ina mbi'a:
—Hono ɗum yi'aaka e Israa'iila abada!
34 Ammaa Farisa'en wonɓe ɗoon mbi'i:
—Wo hooreejo ginnaaji oon hokki mo baawɗe riiwude ginnaaji.
No Iisaa yurmorii yimɓe ɓe nanaay waaju
35 Iisaa ina yiiltoo e galluuje e gure fuu, ina waajoo e ley cuuɗi baajorɗi, ina gooyna Kabaaru Lobbo dow laamu Laamɗo. Imo danna nyawuuji e male fuu.
36 Ko o yi'i yimɓe ɓeen ɗuum, o yurmii ɗum'en sanne, sabo wo tampuɓe, ɓilliiɓe hono baali ɗi ngalaa duroowo.
37 Wakkati oon, o wi'i taalibaaɓe makko ɓeen:
—Gese ɓennduɗe ina keewi, ammaa taƴooɓe keewaa.
38 Ndelle, ŋaaree Jom tayri nulda taƴooɓe ley gese muuɗum ɗeen.