7
E Iesu e kato haniga poutsi a katunun kui tara tsunono turu soldia
(Matiu 8:5-13)
Poata te ranga hakapa nia e Iesu a man ka teka tara barebana, me la uana tara taun i Kapeneam. A toa tsunono turu soldiar i Rom te ma Jiui e kaia i Kapeneam ba te ka mena a katunun kui a tsomi i tanen te ka mei a nimate pan me katsin matena. Ba poata te hengo nia a tsunono teka e Iesu, ba nonei e hala nena u palair u katun pan turu Jiu e gi na rangatse ien te ga la uamen ba te mi kato haniga poutsena a katunun kui i tanen. Ba nori i la uamato tere Iesu me mi rangatan hatsunono naren, “Nonei a katun a niga e antunana alö go taguhe ien. Taraha, nonei e ngil koru rena u katun na han i tarara na nonei e kui hasi a luman lotu i tamulam.” Be Iesu e la gono mera nen. Poata te susuku ien tara luma ba tsunono turu soldia e tula rena u hahikapien i tanen e gi na hateien, “A tsi tsunono, alö go ma la soku mei. Alia e ma katun niga korugi ba te antunana te go la uama lö i iahana luma i tar. E moa. Na lia e ma niga hasgi antunana te go la u lia i tamulö. Alö go hala tun nema u raranga ba katunun kui i tar te niga pouts nou. Alia e ka has gia i kopina a nitagala turu katun pan i tar, na lia e ka has megu u soldia te ka puta ria i tar. Alia go ranga mei ta toa ba te poiegu, ‘La!’ ba nonei te lana. Na lia go ranga mei ta tai, ‘Lama!’ ba nonei te la nama. Na lia go ranga mei a katunun kui i tar, ‘Kui a ka teka!’ ba nonei te kuie nen. Nu ranga tun has i tamulö e ka mena a nitagala.” Be Iesu e asingoto koruto te hengo menien u ranga teka. Ba nonei e habirits kopisina me poiena turu katun u para ti kukutien, “Alia e hatei rago limiu, alia e mamala sabiegi ta toa ta katun i Israel has te ga ka mei a mar nihamana a niga te ka mena a tson teka.” 10 Bu katunun tatala i la pouts uato tara luma tara tsunono turu soldia ba nori e na sabier a katunun kui i tanen e niga hakapa pouts.
E Iesu e hatakei poutsi a pien tson tara amoba
11 E ma manasai be Iesu e la uato tara toa taun a solonen i Nein. U katunun tsitsilo i tanen nu katun u para koru i la gono meien. 12 Tara poata te susuku ien tara tamana tara ololo tara taun, ba toa katun a mate e soata halakase rima ti na kaho meni, a toa puku a pien tson tere tsinanen, na nonei a tahol a amoba. Nu katun u para koru tara taun i la gono meien. 13 Na tara poata te tareia a Tsunono a tahol teka, ba nonei e tagagi koru nanen, me poiena i tanen, “Alö go ma tabei.” 14 Be Iesu e na sebeliena a bokisin mate. Bu katun ti soatsen i tuol hakokomototo. Ba nonei e poiena tara mate, “Katun a hitots, alia e poiegu i tamulö, takei!” 15 Ba katun te mate e takeito me tanian rangana. Be Iesu e hala pouts nanen tere tsinanen. 16 Bu katun hoboto e matout korur, me soata seier a solone Sunahan me poier, “A propet pan te ka mena a solo pan e butu hakapa i gusurara! E Sunahan e la silema ga mi taguhir u katun i tanen!” 17 Bu raranga teka te hatein e Iesu e la hobotona tara provins i Judia na tara man han ti sukusuku.
E Jon a Tsonun Baptais e hala mera mei u katun tere Iesu
(Matiu 11:2-19)
18 Bu katunun tsitsilo tere Jon i hateie ten a man ka teka. Be Jon e ngö mera nei a elasolana i taren i tanen. 19 Ba nonei e hala mera neien tara Tsunono te gi na rangatse ien, “Nonei alö te rarangein e Jon te go lama, tsi alam go hahalosi ta tabi?” 20-21 Tara poata teka e Iesu e kato haniga poutsir u katun u para ti ka mei a mamana mar nimate nu mate u omi, me hatara pouts has rena u katun u matakiau u para. Poata ti butu uama u katunun tsitsilo tere Jon tere Iesu, ba nori e poier, “E Jon a Tsonun Baptais te tula rena molam e go mi rangata, ‘Nonei alö te rarangein e Jon te go lama, tsi alam go hahalosi ta tabi?’ ” 22 Be Iesu e palis ranen me poiena, “La pouts iam ba te na hateiemi e Jon a man ka te tare mula limiu na te hengoe mula limiu: a matakiau e tara haniga poutsuna, na mou-omi e lalana na toba e kato haniga poutser, na talinga tupu e hengona, nu katun ti mate e hatakei pouts rer ba te toatoar, nu Bulungana u Niga e hatei naria turu katun pinopino. 23 Na katun te ma hapolase nei a nihamana i tanen i tar e sasala nou!” 24 Tara poata ti la hakapaia u katunun tatala tere Jon, be Iesu e hatanian ranga mera nei u katun e Jon me poiena, “Tara poata tu la uam limiu tara latu pinipino te go na tara menami e Jon, alimiu u poe iam nonei a saha mar katun? E here nei u nga te hula bahena a lomolomo ba te haharoei nena a katun te hula hakatsina? E moa. 25 Tsi alimiu u la sil iam te go na tara menami a katun te ka mei u hasobu u niga koru? Kaba a mar katun teka e kana tara luma a tsimala koru na luma tara king. E ma tatei ka neia tara latu pinopino! 26 Tsi alimiu u la sil iam te go na tara menami a propet? Aa, e Jon a propet hamana. Na a katun te pan hasna tara propet. 27 Taraha, u Buk u Goagono e ranga hatei nena e Jon,
‘E Sunahan e poiena, Hengo! Alia e hala negu romana a katunun tatala i tar te go mam nio lö, ba nonei te hamatsköena romana a maroro i tamulö.’
 
28 Na lia e ranga mera golimiu, e Jon e panna turu katun hoboto ti poseia i puta. Kaba a katun papala koru tara Nipepeito tere Sunahan e pan has nena e Jon, te kato a toukui i tanen i mam tara Nipepeito tere Sunahan.” 29 U katun u para nu katunun lulu takis, poata ti hengo ien u ranga tere Iesu, nori i poei a maroro tere Sunahan e matsköna, taraha nori i habaptaisia tere Jon. 30 Kaba u Parisi nu tson hihatuts turu Lo i tori hasoalein u ngil tere Sunahan i taren, na nori i raman a tou baptais tere Jon. 31 Be Iesu e poiena, “Ga lia e go poei alimiu a barebanar i romana e heremi aha? A saha ka te tatei haharoei rano limiu? 32 Alimiu e heremi a galapien te hirata ria tara makumun toana, ba palai i taren te poier, ‘Alam e katoe mula u kömana tara hitöl, kaba limiu e ma sasala mulei! Na lam e köma hase mula u hahuri, kaba limiu e ma tabe mulei.’ Ne kato has uana i iesana tere Jon a Tsonun Baptais na lia. 33 E Jon e ma tatei noue nei a tana kannou ne namala ua hase nei tu wain. Ba limiu e poiemiu, ‘Nonei a katun a popoloana!’ 34 Na lia tu butun katunuma e tatei nouegu a mamana kannou ne tatei ua hasegu u wain. Kaba limiu e poie miu, ‘Pua! Nonei a nounou-pala, na katun a uaua-pala! Na nonei e kapiena has rena u katun te luluer a takis nu palair u katun u omi!’ Alimiu e mar ranga uamiu teka. 35 Kaba noahasina. A man markato turu katun tere Sunahan e haruto nena te mana uana a niatei i tanen.”
E Iesu e kaia i luma tere Saimon a Parisi
36 A toa katun turu Parisi a solonen e Saimon e ngö e Iesu e ga nou gono meien. Be Iesu e la uato i luma i tanen me gum silena a tou nou. 37 Tara taun teka e kaia a toa tahol ti ngöei a tahol a omi. Nonei e hengoen te nou u e Iesu tara luma tere Saimon a Parisi, ba nonei e la mena a tsi toa tsi botolo turu uapi u soksoka me la uana nonei tara luma. 38 Ba nonei e na tuolna i murina e Iesu i rehina mounen.* Ba tahol e tabena me hapulise nei a man moune Iesu u sulunmata i tanen. Ba nonei e hapalake neien a hulunen, me mutsi ranen, me tsu rane ien u uapi u soksoka. 39 Ba tara poata te tareia a Parisi te ngö e Iesu a ka te kato a tahol, ba nonei e hakats tununa me poiena, “Te ga propet hamanaia a katun teka e Iesu, ba nonei te ma tatei haniga nanei te go sebele menien a tahol teka, taraha nonei a tahol a omi!” 40 Be Iesu e poiena tara Parisi, “O Saimon, alia e ka megu a tsi ranga te katsin ranga megi lia alö.” Be Saimon e poiena, “Hateie molia, Tson Hihatuts.” 41 Be Iesu e poiena, “A elasolana katun i harohen a moni tara katun te roron halan a moni tara toukuin bisnis i tanen. A toa e harohen a 500 denarius. Na toa denarius a hihol turu toa u lan. Na tai e harohen a 50 denarius. 42 Na i murimuri a elasolana hoboto i ma antunan palis poutsi a moni, ba katunun halhala moni e hakapeto a haroho tara elasolana. Ba saha katun te tatei ngil balena nonei a katunun halhala moni?” 43 Be Saimon e poiena, “Toum, nonei a katun te ka mei a haroho pan te lu ban a katunun halhala moni.” Be Iesu e poiena, “U ranga pouts i tamulö e matsköna.” 44 Be Iesu e habirits uana tara tahol me poiena tere Saimon, “Alö go ruto tara tahol teka. Alia e tasu guma i luma i tamulö, ba lö e ma hale mulei lia tu ramunun galus turu mou tara markato i tarara. Kaba a tahol teka e tobue lalei a man mour u sulunmata i tanen me hapalaka rane ien a hulunen. 45 Alö e ma hatsomie mulei lia ba te mutsie molia te mar kato uar a pala i tarara. Kaba a tahol teka e ma hapolasan mutsi noe lalei a man mour popona te tuku uagu lalia. 46 Alö e ma hakis namu lei tu wel i bakur tara markato i tarara. Kaba a tahol teka e tsu nelala u uapi u soksoka tara man mour. 47 Na lia e ranga mego lö, nonei e kato hakapi a para a markato a omi, kaba nonei e haruto nalala nonei e ngil korue nolia, taraha alia u lu bar u markato u omi u para i tanen. Kaba u katun ti ma kato balei a man markato a man omi ba te atei siler e Sunahan e lu ba nen, u katun teka e ma ngil bala korueri e Sunahan.” 48 Be Iesu e poieto tara tahol, “Alia u lu ba hakapein a man markato a man omi i tamulö ba te solopala ragen.” 49 Ba pala ti nou gono meien e hiararangar me poier, “Esi banei teka? Nonei e lu ba tsipon has nena u markato u omi? A katun tun e ma antuna nei tara ka teka!” 50 Be Iesu e poieto tara tahol, “E Sunahan e taguhe nolö, taraha alö e hamanam. La tala, na torimulö e tatei husa poutsuna.”