5
Ara e matskö tala ria i matana e Sunahan
A Tsunono i tarara e Iesu Kristo e kato beraira a masalohana tegi ka gono menai ra e Sunahan. Na ra e matskö tala ria i matana e Sunahan, taraha ara e hamana ria tere Iesu. Na e Sunahan e haniga mera neira te hamana uarara tere Iesu. Ba ra te la hasukusuku uara tere Sunahan bate ka gono meren. Ba ra te sasaala mera te hahaloso mena reira a pöata tena ka gono meroara e Sunahan tara han a niga i tanen. Na ra e tatei sasaala has mera a manka man omi te butuna i tarara. Taraha, e hatagala ranoura na e hatuts has ranei ra tegi hahaloso menaira a pöata a niga. Na ka teka e taguhu ranou ra tegi niga uu ra. Na te haniga renara e Sunahan, ba ra te tagala silera tegi hamana uu ra i tanen bate hahalosera a ka a niga te hopö kap beraien ra. Na ra ema hahaloso pinopino rei, taraha e Sunahan e hala raira u Namnamei u Göagono me hala raneira u ngilngil te kana i torirara.
A pöata tima ka noa meira ta nitagala tegi taguhu meira a peisarara, be Iesu e mate sil ranoura u katuun u omi, terena pöata noahas e Sunahan te hopö kap mamin. Na u mana nitöa, esi nonei ta töa ta katuun te tatei mate silena a tana katuun a niga? E möa. Tsi ta töa ta katuun te tatei ongolona bate mate silena a tana katuun a niga koru. Kaba e Kristo e mate sil raioura tara pöata ti omi noaiara. A ka teka e haröto marei ranei ra e Sunahan e taatagi koru raioura. Ga ha te pei milimiou? E Iesu e kato berai ra a ka teka tara pöata ti omi noaia ra. Na nonei e kato hamatskö has raiara i matana e Sunahan tara tou mate i tanen. Na te kato beraien ra a manka teka, ba ra te tatei atei silera nonei e hatongo ranoua ra tara raharaha tere Sunahan. 10 Ara e hereri u katuun ti paköi e Sunahan, kaba pöata te mateia a Pien Tson i tanen, ba nonei e kato poutsena a masalohana i tarara gono mei e Sunahan. Na nitöatöa tere Iesu te taguhu ranoura, na te ka haniga sila has riara. 11 Ba ra te soloseiera e Sunahan bate sasaalara, taraha a Tsunono i tarara e Iesu Kristo te putin tegi ka haniga pouts gono menaira e Sunahan.
E Adam na e Kristo
12 A markato a omi e la sila ma i puta tara töa katuun, e Adam. Na markato a omi i tanen e habuti a tou mate. Ba tou mate e la hoboto uana tara mamana katuun, taraha u katuun hoboto i kato homi. 13 A Lo ema butu noai tara pöata ti katoeia u katuun a man markato a man omi i puta. Kaba e Sunahan ema hakats sile ii a man markato a man omi i taren, taraha e möa noa ta Lo. 14 Kaba tara pöata noahas tere Adam ba tena noana tara pöata tere Mosis u katuun i mate noa talasi. U katuun has tima hipus nai e Sunahan, temar kato uu e Adam.
E Adam e here ii u haharuei tara tana katuun tega murimurima romana, nonei e Iesu. 15 Kaba a huol a katuun teka ima kato uai iesana. A markato a omi tere Adam ema poponeia tara nitaatagi na ka te hala pukpuku raira e Sunahan. E manana, u katuun u parpara koru i mate silaia turu kato homi tara töa puku a katuun e Adam. Kaba a nihitaguhu tere Sunahan na kaan halhala puku i tanen e pan balana, bate taguhu has rena u katuun u parpara, taraha a töa katuun nonei e Iesu Kristo te taatagi ranou ra. 16 A markato a omi tara töa katuun te habutu a ka a omi. Na ka a omi teka ema popo has neia tara kaan halhala puku tere Sunahan. Taraha, i murina te kato homi ia e Adam a töa puku a pöata, be Sunahan e hopö kap beneien a nihahuna. Kaba i murina ti kato homi hapara iara, e Sunahan e taatagi noa has raioura me ngö ranei ra u katuun u matskö. 17 A tou mate e pan sila ia turu katuun, te kato homi uu a töa puku a katuun e Adam. Kaba a toukui tara tana katuun e Iesu Kristo te pan bala koruna. U katuun hoboto te luer a nihitaguhu pan tere Sunahan bate hanigeier tega hamatskö meraien e Sunahan, nori ena tsunono riou, taraha, e Iesu Kristo e hala ranoien a nitagalana tara nitöatöa.
18 Na e mana nitöana. E Adam a töa puku a katuun te kato homi me kalatena a maroro tegi lu menai u katuun hoboto a nihahuna. Kaba nonei a tana katuun e Kristo e kato hamatskö me töan kalatena a maroro tego hamatskö merai e Sunahan u katuun hoboto bate hala raneien a nitöatöa. 19 Turu kato homi tara töa katuun puku te hipusin e Sunahan ba katuun a parpara e kato homina i matana e Sunahan. Kaba a tana katuun e hengo hanigei e Sunahan, ba katuun a parpara e matskö ria i matana e Sunahan.
20 E Sunahan e hala sile mei a Lo i tanen tegomi haröto meraien u katuun ti markato homi uaien, ba nori e töan kato koru lelir a mamana a markato a omi koru. Kaba a nihitaguhu tere Sunahan e tagala saluhe korueiena a man markato a man omi i taren. 21 I manasa a markato a omi e haka puta raia u katuun tara tou mate. Kaba a nihitaguhu tere Sunahan e antunan kato hamatskö rena u katuun bate hala raneien a nitöatöa te ka nitöana ti lu sila naiara tere Iesu Kristo a Tsunono i tarara.