U pas te koloto menai e Pol tere
TAITUS
1
Alia e Pol, a katunun kui* tere Sunahan na aposol has tere Iesu Kristo. Alia i hala silemei tegomi hatagala menai u nihamana turu katuun te hopö kapir e Sunahan. Na tego taguhu meraien lia ba nori te atei siler u hihatuts u mana, bate tatei tus mera neien tara markato te hanigeiena e Sunahan. Ba nori te kameriou u hakhakatsina tegi hahaloso menaien a nitöatöa te ka nitöana. Na e Sunahan, tema tatei gamo nei e ranga hamana naia a nitöatöa teka i mamuna te butuia u puta. Na tara pöata te hopö kap noahas naien, nonei e haröto halesalein u raranga i tanen tego habulungana menaien lia. E Sunahan te lu pouts raioura, nonei noahas te hale meilia a toukui teka.
O Taitus, alö a pien tson i tar, te hamana hoboto uarara tere Sunahan. E Sunahan e Tamarara na e Iesu Kristo te taguhu raioura e tatei taatagi nariou lö na e tatei hala hase rilö a masalohana.
A toukui tega katoeia e Taitus i Krit
Alia u laba sil memeilö i Krit tego kato hakapa noa bumemeilö a saha ka tima kato hakapa noe mei turu tson mamamura i Krit. Na lö go lui ta katuun tega mammamir u katuun te hamana uaier tere Iesu Kristo, tara man tötöa man taun i Krit ti mar ranga noahas mena meilia alö. A tson mammam ega kamei a markato a niga bu katuun tema tatei ranga sile rien, na nonei ega kamei a töa puku a tahol na galapien i tanen egi kamei u nihamana tere Kristo na markato a niga, ba u katuun tema tatei ranga sileri tegi hipus uaien, tsi tegi hipus menaien e tamaren na e tsinaren. A katuun tere Sunahan e goma kamei ta markato ta omi i tanen, taraha, nonei e pepeito kap nena a toukui tere Sunahan. Nonei goma hihipus ii na e goma tatei raharaha boroboro has ii. Na nonei goma tatei uaua pala ii ne goma tatei hiatatung has ii na egoma pepeits ii bate ngileiena a ka a parpara.
Kaba nonei a mar katuun te tatei toulena a katuun bate las mena neien i luma i tanen, na mar katuun te ngileiena a mamanaka a niga. Na nonei ega hakats haniga bate katoeiena a manka te matsköna, na ega kato hasi a mamana markato a gogoso bate hala puta hasena a peisanen. Nonei ega pile kap hakarapotein u raranga u mana tere Sunahan timar hatuts menaien, ba nonei te hihatuts nanou u raranga u mana, ba u katuun te hanigeriou u hihatuts bate hamanar. Ba nonei te tatei ranga hatagalana turu katuun te ranga hasoalar bate hatei raneien te kukute mena rien u raranga u gamo.
10 Alia e hatei gilö a man raranga teka, taraha, u katuun u parpara koru te hipusur na te gamogamor. Na u Jiu, nori koru u katuun ti roron tagala korumei u hapö, ti ranga bate poeier nori koru te pala uaier tere Kristo, bate gamo rari u katuun u hihatuts u gamo. 11 U katuun teka egi ranga hapiou mer batema tatei hipusri, nori e kato homi raier u katuun. Taraha nori e ngilin lu tuun ner taka ba nori te hatuts rari u katuun a manka tema matskö nei. 12 A töa has i taren, a propetina i Krit, e ranga me poeiena, “U katunur i Krit u katuun u gamogamo na e kato here rari u enimol u hie, na nori u katuun u karous koru na u nonou pala.” 13 Na u raranga teka e manana. Bara, tara markato tala teka alö ena ranga hatagala meramou u katuun teka egi hatagala poutsi u nihamana i taren. 14 Nori egima hengoei a man raranga a man gamo turu Jiu, na egima hengo hase ii a man raranga turu katuun ti tori tsuga hakapein u raranga u mana.
15 Turu katuun te kato hagöagono ria i matana e Sunahan, a mamanaka i taren e göagono hasina. Kaba, turu katuun u omi te hahamanar, e möa ta töa ta ka i taren tega nigaia i matana e Sunahan, taraha, a toriren na u hakats i taren ema göagono has nei. 16 Nori e pei laser nori e atei siler e Sunahan, kaba a markato i taren te haröto nena nori ema atei sileri e Sunahan. Nori e hipus korur, na nori ema antunan kato has nari ta ka ta niga. Na u katuun ema ngil koru has rarien.
* 1:1 U HaGrik e poeiena: A katunun kukui puku (slave). 1:7 A katuun teka egoma tatei ua ha spak ii.