1 A Bölis töꞌdö ka Derba nja Lestra. A tatalaadene inggide kanna ka Lestra ana eere aꞌda Timosaws, a nïïmö miini ma mada Yahüüdü mümmü tumma ma Yasu dhorro, a pupa yiini taga Yünan. 2 A kadu ma kaniisa ma Lestra nja Ikoniya teema tumma taꞌdiila tanno iini. 3 A Bölis tasaasa taꞌduga iꞌi nja iini, ïkïrï ka teedhe iꞌi kudumma ꞌbuugu tiya eene kaco ya, kadu ma Yahüüdü kussu aꞌda pupa yiini ataga Yünan. 4 Kene ka tunggeene kosso naanya keema ka tumma na kadu ma kaniisa aꞌda kaföönyö tumma na kadafïïnï nja kadïïfï no ka Örsaliim amang kene talinggo iini. 5 A kadu ma kaniisa tümmü tumma na Yasu dhorro ana eedi kafa kide, a kadu tagusunja ka köje a naganuuru.

6 Kadigaala ka anya ma Frajya nja Galatiya, kudumma Koronggore tiya Insili ya kafaga eege keere ka tadünnü tumma ma Yasu ka Asiya. 7 Kene ka ndakete ka Miisiya ya kasaasa co Basiiniya, a Koronggore ya Yasu tafaga eege keere kaco. 8 Kagilaana ka Miisiya kööꞌdö ka Tarwas. 9 Aga ꞌbuugu ka ndooso kungngo ya, a Bölis tasala ömöꞌdï a kümböödö iꞌi taga Makadoniya ka aꞌdïngnge ana koꞌdo ümmünü iꞌi iki, “Aayu ka Makadoniya noolona ungngo!” 10 Aga Bölis ka tasala tumma no ya, ungngo tarooro ka tunggeene ma taco Makadoniya kudumma ïïdï ka tussu aꞌda Masala mümmünü aꞌda ungngo co talaana kadu ka tumma noono kide.

11 Ungngo taka ka mürkabü ka Tarwas ma co Samotrakiya, a taka taadha ungngo co a Niyabulis. 12 Ndama kita miini kita ungngo co Filippi, ka anya ma dhabbu mo ka Makadoniya, ma kadu ma Rööma katümmöönö. Ungngo taganna kide naguuru kadhabbu.

13 A ka uuru ma Saꞌbidi ungngo töꞌdö kürö ungngo co a tinggini ma ri, ungngo tiki kide aꞌda ungngo taduna ꞌbuugu ma Yahüüdü kadeema nja Masala kide, ungngo taduna iiya kemmi, ungngo temmi kene ka oona ungngo tageema nja eene. 14 Aka minggide matoodo kïdï ka tumma, mana eere aꞌda Lidiya ma ma anya Tiyatira, manadene ana enꞌdi ma öödhe mümmü tumma na Masala ana eedi, Uugaara Yasu tafaꞌda oogo ka üüdü ma toodo ka Bölis ka teema. 15 Kono ka tagambeesedene nja kadu ma ꞌdï tiya oono ya, miki ungngo, “Kada ka tussu aꞌda aꞌa namma ka Yasu dhorro ya, aaga öꞌdö ka ꞌdï tiya eede aaga tanna kide.” Matakuuꞌbuna ungngo ka nanggeedi ungngo tamma kono kide.

16 Uuru kinggide kïdï ka tunggunu kafara ka Masala ya, ungngo tïkïrï ka toreene nja aka madasaga ma hatta. Oogo magawaana gürüüsï koona dhabbu, mada hatta mamana ömöꞌdï tiya oono kada tasaga tiya oono ya. 17 Mïkïrï ka toꞌdꞌdo ka Bölis keere nja ungngo, meema koꞌdꞌdo miki aꞌda, “Kadu ma Masala ma koꞌdo mo, eege kungngo kalaala aaga ka fïïnï ma toolonadene.” 18 Malinggo nggeege turi kungngo aꞌdooko atoroko ka Bölis ka oona, ïkïrï ka tassa kono koꞌdo iki a koronggore tiya toroko ya, “Aꞌa niki oꞌo ana eere tiya Yasu Almasiihi aꞌda öꞌdö kürö kono ka oona.” Ïkïrï ka arooro ka ööꞌdö kürö.

19 A kadu tanno oono ka tassa ka almaala kata arumeene itaalo ya, kïkïrï ka tümmü Bölis nja Siila kaco ꞌdadïllö ma serïye ana eege. 20 Kümmünü eege a naguugaara ma anya kiki eene, “Kadu na eera no ka Yahüüdü kassa ööꞌdö tagaꞌda anya maaja. 21 Kalaana kadu a tumma kefe taalo kunggeene nja tumma tanno aja ungngo taalo kalinggo iini ungngo no ma Rööma.” 22 A kadu co kamuli muli ka linggo eege. A naguugaara ma anya tarisinana enꞌdi ka Bölis kuꞌbu nja Siila kanangnga kadu kada abbü eege. 23 Kada abbü eege ꞌdo kanangnga eege ka pabuusu, kïkïrï ka tiki a tasigira ma pabuusu aꞌda afa kene dhorro. 24 Ka ömöꞌdï ma pabuusu ka taföönyö tumma no ya, ïkïrï ka tuuru eege co pabuusu ka teene afinꞌda eege ka ndageeꞌdi amang kene tafa tarünö.

25 A Bölis nja Siila ka ooso ka teene kafara ka Masala, küüwe tüüsü, a kadu na ka pabuusu no tatoodo kene kide. 26 A ꞌbuugu tarooro ka tatïnggïꞌdï dhindho a nagïnyeene ka tatafaꞌda, a nakilli tatinggildhe ka kadu tanno ka pabuusu no nyeꞌdꞌde kungngo. 27 Ömöꞌdï ma pabuusu tajeene ka tarigide asala nagïnyeene ka tafaꞌdanja kuꞌbu, iki kide aꞌda karünö kadu na anna ka pabuusu, ïkïrï ka afanna kuluꞌba asaasa tiidi eyi yiini. 28 A Bölis tiidhe ya koꞌdo iki iini, “Fa tiidi eyi yüüdü. Ungngo ka inggitta nyeꞌdꞌde.”

29 Ïkïrï ömöꞌdï ma pabuusu ka agürünü ka ïssï arünö aco co pabuusu ka teene ïkïrï ka tüürü kuꞌbu ana küüge ka Bölis kidha nja Siila aꞌdeedene ka oona. 30 Ïkïrï ka tuurugu eege kürö iki eene, “Ka kadu eede, ara aꞌa tönynyö amang kede toolonadene?”

31 Kïkïrï ka tiki iini, “Amma ka Uugaara Yasu amang küdü toolonadene nja kadu ma ꞌdï tiya üüdü.” 32 Kada kadünügü tumma ma Uugaara Yasu co iini nja kadu ma ꞌdï tiya iini. 33 Aꞌduga eege ka ooso tanno miini aagala nagoola na inꞌdi no, arooro ka tambeesedene nja kadu ma ꞌdï tiya iini. 34 Aꞌduga eege aco ööꞌdï nja eene anangnga kuri eene adhodho nja kadu ma ööꞌdï tiya iini, kudumma eene ka tamma ka Masala.

35 A taka ka ndaadha ya a naguugaara ma anya tagürünü nasigira kiki eene aꞌda, “Kapa ka kadu tanno eere no.”

36 A ömöꞌdï ma pabuusu tadirina tumma no a Bölis, iki iini aꞌda, “Naguugaara kiki aꞌda, a kadu tapa kada aaga tunggeene, a ꞌbïtïngngö aaga unggeene a taꞌdiila.”

37 A Bölis tiki, “Kabbü ungngo ka kadu kidha aꞌda taalo kageema serïye aꞌda ungngo ka kadu ma Rööma kanangnga ungngo ka pabuusu. A ꞌbïtïngngö kasaasa tapa kide kume kume ünꞌdügüngngö, taalo ungngo katunggeene. Fa kene kööꞌdö tuurugu ungngo kürö.”

38 A nasigira taꞌduga tumma no, kunggu co naguugaara. Kene ka ndussu aꞌda Bölis nja Siila ka ma Rööma, a riꞌba tümmü eege. 39 Kïkïrï ka ööꞌdö kene kiki eene, “Aaga fa kïdï, kussu ungngo aꞌda tatoroko nïïdï eege kamiini.” Kuurugu eege kürö kiki eene aꞌda kunggeene kaco anya tökönö. 40 Kene kööꞌdö kürö ndama pabuusu kunggeene kaco kita Lidiya, kagoreene nja kadu ma kaniisa kuuꞌbu eege ka nanggeedi kïkïrï ka tunggeene.