10
Sisas pa kil melnum wor a ikgalen manto walkg malkgu
1 Sisas lanaki tu pa la kolpa la, “Kupm lanakepm aklale wrisen la, melnum a ake or yipmingki yun a manto walkg malkgu pa kawor wunen pa, kil nowen or kol yipmingki yamping ur pa kaino kawor pa, pa kil melnum ikgwampet a la ik ikgwampel manto walkg malkgu ti iye kai.
2 Melnum a kil or yipmingki yun pa kawor wunen pati, kil melnum wor a ikgalen manto walkg malkgu pake.
3 A melnum a arpmen arpmen yipmingki yun pa kukwa kukwa yipmingki yun pa eng melnum wor alkil a ikgalen manto walkg malkgu pa kolti, wa manto walkg malkgu pa am atning kromeng a melnum alkil a ikgalenten pa. Atom melnum pa akwe nang atuwen pa wris wris atom alekgenten aye or en.
* 4 Kil alekgenten aye or en ti plalng pa, kil ep alekgenten a tu pa rka yirokg akilen pa katnuntel kolpa kai, eng ntei, tu pa ariwe kil pa a atning kromeng akilen ise.
5 Pake kol melnum misen ur ukwe manto walkg malkgu pa, tu mpa ngkirk tukuleikgen melnum pa, eng ntei, tu ake atning ok kromeng a melnum misen pa.”
6 Sisas ak yangkipm kla pa ak la, ari ake tu awi ariwe yangkipm yiprokgen na ur a kil lanaken pa.
7 Atom Sisas lanaken yangkipm yiprokgen pa la, “Kupm lanakepm aklale wrisen, kupm ti pa kupm yipmingki yun a manto walkg malkgu a ore kawor kul or.
8 Tu melnum a pikekg wli ep ep ak palk upaar ikgalen manto walkg malkgu pa, pa tu melnum ikgwampet a tu melnum a atn la ilmpor manto walkg malkgu pa, atom tu manto walkg malkgu pa ake pikekg atning ok kromeng a tu pa. Kolpa itna a a, kupm ti wli palng.
9 Kupm ti pa yipmingki yayun. Manto walkg malkgu a or kupm ti kawor pa, kil ake mpa ngkirk, kil mpa itni wor, a kil mpa kawor kul or il mi itni tutu wrik a mi anip atnewe wor pa.
10 Melnum ikgwampet pa ake wli la ntokg kwei ur pa, kalpis. Kil wli eng la ik ikgwam, a ilmpor ntokg paipm manto walkg malkgu pa. Pake kupm ti pa, kupm nar eng mpa ikglen manto walkg malkgu pa riworwor, tu mpa itni wor ntiwe itopen worwor kolpa itni ikngklei wang.
11 Melnum wor a ikgalen manto walkg malkgu ti pa, am kupm kilke. Melnum wor pa kil ak num upaarng manto walkg malkgu pa la imo ok itnen manto walkg malkgu alkilen pa.
12 Pake melnum a tu armpen eng kil akwap ikgalen manto walkg malkgu pa, pa ake melnum alkil a ikgalen manto walkg malkgu pa, wa kil ake yan yiprokgen a manto walkg malkgu pa, pa kil melnum a akwap marpm kolti. Atom melnum a kolpa pa kil ri nimpa tilpmingen pa wli pa, kil mpa wrekg ngkirk utnuurng manto walkg malkgu pa itni pa a kil am kai ise. Atom nimpa tilpmingen pa mpa wli kolti, kai kawor ilm manto walkg malkgu tiur pa a tiur pa ngkirk punprarng kai tutu palpa.
13 Melnum pa tu armpentel kolti, atom kil ake nikgwalpm arken manto walkg malkgu pa eng ikglen riworwor pa, kolpa atom kil am ngkark kai ise.
14 Pake kupm ti pa melnum wor a ikgalen manto walkg malkgu. Kupm ti ariwe manto walkg malkgu ti a manto walkg malkgu pa wa ariwe kupm ti.
15 Am wa kolpake, Yan kil ariwe kupm ti a kupm ti wa ariwe Yan pa, a kupm ikga imo ikirmpen manto walkg malkgu alkupmen pa.
16 Wa manto walkg malkgu tiur a ake itna kawor yipmingki wunen ti pa, pa akupmen yat. Pa kupm ikga wa lekgen tu pa yat. Atom tu ikga wa itning ok kromeng akupmen ti. Tu ikga wa kawor iken tita itni mapming wris kolti a ikga melnum wris kolti ikglenten.
17 Ti yiprokgen a Yan alkupm plan ipma wor wasrongen kupm ti pati atnen kupm la uk kupm alkupm ti imo. Pake ikga wa kupm wrekg rpmi pa.
18 Kupm ti ikga imo ik wasrongen a kupm alkupm ti kolti, ikgake melnum ur ik wam iyewentopm. Kupm antiwe titnongket a uk kupm alkupm ti eng tu ilmpopm imo pa. Wa kupm antiwe titnongket a wa wrekg rpmi pa. Pa am Yan alkupm pa alkopm yangkipm titnongket pa la kupm ik kol pake, atom kupm ak katila pa.”
19 Tu a men Suta atning yangkipm a kil la kolpa atom, tu wa wrekg alilakel tita arowom arowom itna tu alntu ti. 20 Tu wrong wailet pa la, “Kil pa Maur Paipm arpme atom almpla titnowel kil pa. Ti wa kipm wa atning yangkipm a kil pa la pa eng ntei?” 21 Ari tu tiur pa wa lala, “Melnum a Maur Paipm arpme pa ake mpa oklala kol melnum a oklala itna ti. Ti mpa Maur Paipm pa ntokg melnum a wulmpa tilmpisen pa palng wor la kolai?”
Tu melnum wailen wailen a Suta awi wrong manto lan Sisas
22 Atom men Suta wli wli takwem rka anong wail Serusalem pa. Pa wang wail a men akwonalmpen wang a pikekg tu almenen awi yalming a Maur Wailen angkai wam a tu wrongmanto ai aye yaper kul almenen, atom atopen atnen uk kai wam a Maur Wailen. Pa wang alkil a wripm wail el el pa.
† 23 Sisas pa angkom narno itna wan male wail ur a itna yipmingki wunen a yalming a Maur Wailen pa. Tu akwe wan male pa la Wan Male a Solomon.
24 Atom tu melnum wailen wailen a men Suta pa anel wli itna kapringentel kolti a asentel la, “Wa kitn ayewo kai wang watin, ake kitn laron oklala ti angko wunong eng mpa men riwe. Kol kitn Krais pa, mpa kitn laron kitn alkitn ti ngko wunong eng mpa men riwe.”
25 Sisas akalmpenten la, “Kupm pikekg lanakepm lanakepm, ining, ake kipm ukipma la pa aklale. Yan akupmen alkopm nang wailen atom kupm antokg kweikwei titnongket titnongket a kipm ari a kupm antokg pa, pa wa laron ak titnongketel kupm ti la kupm mla pa.
26 Pake kipm ake wa ukipma, eng ntei, kipm ake manto walkg malkgu akupmen pa.
27 Kupm ariwe manto walkg malkgu alkupmen pa a manto walkg malkgu atning ok kromeng akupmen pa atom katnuntopm pa.
28 Kupm alken yaprekg watin alkupmen a ak antokg tu rpma wor yongkyong. A tu pa ikgake kai paipm tukwleikgen kupm ti. A ikgake ntiwe melnum ur rkolngken iye kai tukuleikgen wam akupmen ti.
29 Yan akupmen a uk tu pa kul kupm ti, pa kil itna wailen angen kweikwei wrongkwail. Ti melnum ur ake ntiwe rkolng tu melnum pa tukuleikgen wam a Yan akupmen ti.
30 Kupm ti, a Yan pa, mentekg ake manman, mentekg almentekg wris kolti.”
31 Ari wa tu melnum wailen wailen a men Suta pa tu atning a kil la kolpa atom tu wa awi wes pa la wa ik orel eng kil imo. 32 Ari Sisas lanaken la, “Kipm ari kupm ti antokg kweikwei weten weten wor wor watipmen a Yan alkupmen lanakopm la kupm ntokg pa. Ti kipm ari ur a i paipm, atom kipm wa la wa ikweselopm imo pa?”
33 Tu melnum wailen wailen a men Suta akalmpe la, “Men ake la ikweseleitn imo eng kweikwei wor wor tiur ai a kitn antokg pa, men la ikweseleitn itnen a kitn la paipmel Maur Wailen. Ti kitn am melnum kolti kol men tike, ari wa kitn ngkat kitn alkitn ti la kitn Maur Wailen.”
34 Sisas akalmpe naken la, “Ti ake kipm angkleikg yangkipm titnongket alkipmen a ela wrkapm pa nira lakati ok a Maur Wailen la kolkil la, 'Kupm Maur Wailen la, kipm pa maur wailen.'
‡ Pa kipm angkleikg angkleikg, ti kipm ariwe pa.
35 Pikekg Maur Wailen akwe tu pa la maur wailen. Pa tu walyipmiri wapyipmiri wailen wailen amentepmen a pikekg ep ak ai kil ukwa yangkipm alkilen pa nar naken pa. Yangkipm alkilen a nira ela wrkapm pa mpam ela kolpake, ake mpa ungkwan.
36 Kupm ti pa, pikekg Yan pa amprinsopm eng alkilen atom ukwawopm nar kanokg ti. Kolpa atom kupm la kupm Warim Kipman a Maur Wailen pa. Ti antokg kolai atom kipm la kupm ti la kupm ak nokgel Maur Wailen pa?
37 Kol ake kipm ari titnongket a Yan alkopm atom kupm ak antokg kweikwei ti, ti ampur wa kipm ukipma yangkipm a kupm la kupm alkupm ti la kupm Warim Kipman alkilen pa.
38 Pake kol kipm ri la kweikwei a kupm antokg ti pa la pa Yan ti lanakopm atom kupm antokg ti, ti kol ake kipm ukipma yangkipm a kupm la kupm ti la kupm Warim Kipman alkilen pa, ti kol a wa kipm ukipma kweikwei a Yan lanakopm atom kupm antokg tiwo! Kol kipm ukipma kolpa pa, nol akipmen ti mpa umpen wontrakole riwe la, kupm ti rpma kawor Yan ti, a Yan ti rpma kawor kupm ti, atom mentekg wris pa.”
39 Tu melnum wailen wailen atning a Sisas la kolpa atom tu aye kul kai la rkulel nti ur, ari kil am kai takwleikgen wam atuwen ise.
40 Atom Sisas kil kinar kai angket u kop Sotan pa kaino rpma kaino wrik a pikekg Son kil kaluk tu atne pa. Kil rpma pa wang aripm ur pa pen.
41 A tu wrong kin a kipman watipmen pa anel wlintel. Tu lanaki tita lala, “Son kil alkil ti pa pikekg ake kil elng kla titnongket titnongket elngkitna ak plan titnongket a Maur Wailen pa, pake yangkipm a pikekg kil lakati melnum ti pa, pa aklale wrisen.”
42 Atom tu wrong kin a kipman watipmen a wli eng Sisas itna wrik pa tu ukipma kil pa.