15
O Pol i warawai una minatin o Karisito ma anun a katkatutur melet
A kum tistising, a nemi sur an inanos melet mot una Wakak na Wasiso, ra numugu a sa warawai taru nami torom mot, ma mot sa los pasi, ma mot sa tur dekdek uni. Ra mot pam ukai dekdek a wasiso ra a sa warawai taru nami torom mot, o God in ulaun pas mot nama Wakak na Wasiso ri. Ra awu, mot nurnur oros kut.
Ais 53:5-12Uni a wasiso ra i labo doko, ra a sa los pasi, a sa pitar tari tamot. A wasiso ra i lenri: O Karisito i mat una nundat a kum sakino petutna, elar nami ra di sa tumus tari una Buk Tabu. Mt 12:40; Mt 28:16-17; Lk 24:34; Ap 2:24-32Di uruk tari una kulam na minat, ma tulu bung bat tari o God i ukatutur melet pasi gusun a minat, elar nami ra di sa tumus tari una Buk Tabu. Ra i wanpat torom o Pita, ma numur torom a noino ma aru aposel. Numur i wanpat torom a kum tistisin dat una nurnur. A nilulukin det i elar nama limo na mar ma i puku, ra det kis tomo una du bung ra. Ma a susut sakit tagun det, det laun utmakai, ikut, a ramano det sa mat. Lk 24:50Ra numur i wanpat torom o Jems, ma numur torom a kum aposel rop.
Ap 9:3-6Ma numur sakit tandet, i wanpat torom iau utkai, ra a elar nama nat ra o nano i usus lakit tari, ra anun a kalang ke sot utmakai.
Ep 3:8; 1 Tim 1:15Uni iau, a natino sakit taun a kum aposel rop, ma ka wakak sur din watung iau ara aposel, uni a ser ban laulau a taro na lotu anun o God. 10  2 Kor 11:23Ikut, o God i pitar tar a nilaun ri a laun nami, kibino ut una nun a marmaris. Ma ke urop oros tari kut anun a marmaris un iau, awu. A papam dekdek doko taun det rop. Ikut, awu sur iau ut a papam, a marmaris anun o God i papam tomo nam iau. 11 Ra a warawai, o a kum aposel kai det warawai, met rop met warawai nama wasiso ri un o Karisito, ma mot sa nurnur uni.
A katutur melet gusun a minat
12 Ra di warawai un o Karisito ra o God i ukatutur melet pasi gusun a minat, sur asau ra ara taro kura epotor tamot det watungi lena kalako katkatutur melet gusun a minat? 13 Ra gunuk katu katkatutur melet gusun a minat, o God ken ukatutur melet pasi kai o Karisito gusun a minat. 14 Gunuk ra o God ken ukatutur melet pas o Karisito gusun a minat, anumet a warawai in utna oros kut, ma anumot a nurnur kai in utna oros kut. 15 Ma ara utna kai, din tama i lena anumet a wasiso un o God, a torotoro kut, uni met wasiso talapor un o God lena i ukatutur melet pas o Karisito gusun a minat. Ikut, ra kalako katkatutur melet gusun a minat, o God ken ukatutur melet pas o Karisito gusun a minat. 16 Gunuk ra o God ken ukatutur melet pas a kum minat, lenkutkai ra ken ukatutur melet pas o Karisito gusun a minat. 17 Gunuk ra o God ke ukatutur melet pas o Karisito gusun a minat, anumot a nurnur i utna oros kut, ma mot kis utmakai una numot a kum sakino petutna. 18 Ma a kum tene nurnur kai un o Karisito ra det sa mat, det mat tukum. 19 Ra dat kis langlang nama nurnur un o Karisito sur a kum utna ra in pami una nilaun kut nin upiso, dat in pot na marmaris sakit taun a taro rop.
20 Ikut i lingmulus, o God i sa ukatutur melet o Karisito gusun a minat. I a mugano musano ra i katutur melet gusun a minat, ma i ese i lena numur a kum minat kai det in katutur melet. 21  Rom 5:12A minat i wanpat i kibino un ara musano kut, o Adam. Lenkutkai ra a katkatutur melet gusun a minat i wanpat i kibino un ara musano, o Karisito. 22 Uni, un o Adam, a taro rop det in mat, lenkutkai ra a taro rop un o Karisito det in utur ukai a nilaun. 23  1 Tes 4:16; Tam 20:5Ikut a inawan ina katkatutur melet i lenri: O Karisito a mugano musano ra i katutur melet gusun a minat, ma numur ra in nanpat melet, det ra anunu, det kai det in katutur melet gusun a minat. 24 Numur, a ururop ina rakrakon bual in nanpat, ra o Karisito in kamar ru a kum sakino nion rop lenri, det ra a kum mugumugu, det ra det utur ukai a warkurai ma det ra det tur nama dekdek. Ma in pitar tar a matanitu torom o God o Tamano. 25  Mt 22:44Uni o Karisito in kis na king tuk ra in winim pas anun a kum ebar rop sur det in kis utuntudu ino. 26  Tam 20:14A ururop na ebar ra in kamari, a minat. 27 Uni di sa tumus tari una Buk Tabu lenri, “O God i sa ubek tar a kum utna rop utuntudu ino.” Sng 8:6
Ikut, ra a Buk Tabu i watungi lena “a kum utna rop”, i talapor lena ke wasiso un o God, uni o God ke kis utuntudu in o Karisito, awu. O God ut i sa ubek tar a kum utna rop utuntudu in o Karisito. 28 Ra a kum utna rop i sa kis utuntudu in o Karisito a Nutun o God, o Karisito kai in ubek tari ut utuntudu in o God a Tamano, i ra i ubek tar a kum utna rop utuntudu in o Karisito. O Karisito in pami lenra sur o God in mugumugu una kum utna rop.
29 Ra katu katkatutur melet gusun a minat, det ra di baptaiso det sur a kum minat, asau ra det in pami? Ra i lingmulus lena a kum minat ka det in katutur melet gusun a minat, sur asau ra di baptaiso a taro sur a kum minat? 30  Rom 8:36Met kai, ra katu katkatutur melet gusun a minat, sur asau ra met pam a pinapam ra met barato a kum mamaut uni, una kum bung rop? 31 A kum tistising, una kum bung rop a barato a kum mamaut ma a taramo i lena a sa mat. A wasiso ri i lingmulus elar nami ra anung a gasgas un mot i lingmulus. A gas nam mot uni dat kis tomo nam o Karisito Iesu anundat a Labino. 32 Ra a waim nama kum kuabor na taro nin o Epeses sur an pam sot pas anung a nemnem kut, i warut petlan iau? Ra a kum minat ka det in katutur melet gusun a minat, dat in mur a wasiso anundet ra det ser watungi lenri,
“Dat in nangon ma dat in inum,
uni markan dat in mat.” Ais 22:13
33 Gong di ben raro mot, uni “A kinkinis tomo nama sakino taro, in ban laulau a wakak na petutna.” 34 Mot in tuangun, mot in mur a tokodos na petutna, ma mot in mana gusun a kum sakino petutna. Uni ara taro tagun mot ka det tasman o God. A watungi lenri sur mot in maimai.
O God in pukus pas a pinindat
35 Sako taio in iting lena, “Di ukatutur melet pas a kum minat pepetlai? Asi na ngas na pinindet ra det in katutur melet nami?” 36  Jn 12:24Ui a longlong! Ra u marut a pitino duwai, ra ken mat pas, ken laun. 37 Ma ra u marut a pitino wit o tin pitino duwai gisen kai, kon marut in nanai ino, awu, un maruti ut in pitino. 38 Ra in lubung, in nanpat ut in ngas na duwai elar nama nemnem anun o God. Tekteken ngas na pitino duwai in lubung pat in nanai ino ut, ken lubung pat tin ngas na duwai gisen.
39 A pinin a kum utna rop ra det laun, ka det elar. A taro a pinindet ut, ma a kum wewegua a pinindet i senene, ma a pinin a kum piko i senene, ma a pinin a kum kiripo kai i senene ut. 40 A kum utna sapat una maino, a kum pinindet ut, ma a kum utna taginin upiso, a kum pinindet utkai. A minamar ina kum utna sapat una maino i senene ut, ma a minamar ina kum utna taginin upiso i senene utkai. 41 In matanas a minamarino ut, ma a kalang a minamarino i senene ut, ma a minamar ina kum nangnang i senene ut, ma a minamar ina kum nangnang taktakai i senene utkai.
42 I lenkutkai ra una katkatutur melet anun a kum minat. A pinindet ra di por det nami in mereseng kut, ikut ra in katutur melet, ken mereseng mo. 43  Pil 3:20-21A pinin a minat ra di por tari nami ke tamtama wakak, ikut ra in katutur melet in katutur nama labino minamar. Ra di por tari ke dekdek, ikut ra in katutur melet in katutur nama labino dekdek. 44 A pinino ra di por tari nami, i taginin ut upiso, ikut ra in katutur melet, in katutur nama pinino ra i nion, tagisapat una langit.
I lingmulus ara pinindat taginin upiso, ma ara pinindat kai ra i nion. 45 Elar nami ra di sa tumus tari una Buk Tabu lenri, “A mugano musano, o Adam, o God i pitar tar a nilaun toromi.” Stat 2:7
Ikut a ururop na Adam, i a Nion ra i tabor a taro nama nilaun. 46 A pinindat ra i nion ke wanpat mugu, awu. A pinindat ra taginin upiso i wanpat mugu, ra numur a pinindat ra i nion. 47 A mugano Adam i taginin upiso, ma o God i pami nama piso. A manru na Adam tagisapat una langit. 48 A taro ra taginin upiso det elar nama musano ra o God i pami nama piso. Ma det ra tagun a langit, det elar nama musano tagisapat una langit. 49 Dat a malalar ina musano ra o God i pami nama piso, ma lenkutkai ra, dat in los a malalar ina musano tagisapat una langit.
50 A kum tistising, a watungi tamot lena, a pinindat taginin upiso ken ruk una matanitu anun o God. A pinindat ra i ser mereseng kut, ken ruk una matanitu anun o God, uni a matanitu anun o God ken mereseng. 51  1 Tes 4:15-17Mot longoro, an inanos mot una utna ra numugu i kis eno lenri: Awu sur dat rop dat in mat, ikut o God in pukus senene pas dat rop. 52  Mt 24:31Ra a ururop na tuwuru in tangis, o God in pukus senene lakit pas dat un ara pulumisis kut. Uni in tuwuru in tangis, o God in ukatutur melet pas a kum minat ma ka det in mat mo, ma o God in pukus senene pas dat. 53  2 Kor 5:4Uni a pinindat taginin upiso ra i ser mereseng kut, in tupukus sur a pinindat ra ken mereseng mo. A pinindat taginin upiso ra i ser mat kut, in tupukus sur a pinindat ra ken mat mo. 54 Ma ra a pinindat ra i ser mereseng kut, in tupukus sur a pinindat ra ken mereseng mo, ma ra a pinindat ra i ser mat kut in tupukus sur a pinindat ra ken mat mo, a tumtumus una Buk Tabu in sot maragom, lenri, “O God i sa pas tataun tar a minat, ma i kamar rop ru i.” Ais 25:8
55 “A minat, awai mi a dekdekim?
A minat, awai mi anum a minibir ra u ser bir laulau a taro nami?” Os 13:14
56  Rom 7:13A minibirin a minat, a sakino petutna. A sakino petutna i los pas a dekdekino gusun a Warkurai anun o Moses. 57 Ikut, dat in watung wakak torom o God, uni i tabor dat nama dekdek sur dat in winim pas a sakino petutna ma a minat nami, una pinapam ra o Iesu Karisito anundat a Labino i sa pam tari.
58 I mo ra a kum wakak na tistising, mot in tur dekdek, ma gong i tugunu anumot a nurnur una katkatutur melet gusun a minat. Mot in pitar rop tar anumot a nilaun una pinapam anun a Labino, uni mot tasmani lena a kum pinapam rop mot pami torom a Labino awu sur a utna oros kut.

15:3: Ais 53:5-12

15:4: Mt 12:40; Mt 28:16-17; Lk 24:34; Ap 2:24-32

15:7: Lk 24:50

15:8: Ap 9:3-6

15:9: Ep 3:8; 1 Tim 1:15

15:10: 2 Kor 11:23

15:21: Rom 5:12

15:23: 1 Tes 4:16; Tam 20:5

15:25: Mt 22:44

15:26: Tam 20:14

15:30: Rom 8:36

15:36: Jn 12:24

15:43: Pil 3:20-21

15:51: 1 Tes 4:15-17

15:52: Mt 24:31

15:53: 2 Kor 5:4

15:56: Rom 7:13